Lanajuovan virkistyskäytön kehittäminen, osa 2.

Hankkeessa Kokemäenjoen sivuhaaran, Lanajuovan vesialue niitettiin kahteen kertaan kesän 2025 aikana jokiuoman umpeenkasvamisen pysäyttämiseksi.

Lanajuopa on keskeinen osa Melamajavien käyttämää melontareittiä. Kahdeksan kilometrin ympyräreittiä käyttää kajakkeja vuokraava yleisö, kilpamelojat ja juniorit sekä retkimelojat. Lanajuopa on tärkeä reitti myös yleisötapahtumissa (mm. jokaviikkoinen Naisten melonta, linturetki ja kuutamomelonta sekä tyhy- ja koululaismelotukset). Kun Lanajuopa syyskesällä 2024 alkoi olla melontakelvoton, päätettiin asialle tehdä jotakin.

Talvella 2025 hanketta valmisteltiin (luvat, lausunnot, vesistökunnostuksiin liittyvä tietous, yhteydenpito Lanajuovan varren mökkiläisiin ja Huvilajuopayhdistykseen, mahdollisten urakoitsijoiden etsiminen). Kevättalvella jätettiin rahoitushakemus. Kun rahoituspäätös saatiin toukokuussa, ryhdyttiin käytännön valmisteluihin ja tiedottamaan hankkeesta.

Heinäkuun alussa Lanajuopa niitettiin ensimmäisen kerran amfibio -niittokoneella (Truxor), joka myös keräsi niittojätteen joesta ja läjitti sen rannalle, mistä kierrätysurakoitsija haki sen välittömästi. Lopuksi Melamajavien jäsenet siivosivat läjityspaikat talkoilla. Toinen niittokerta toteutettiin samalla kaavalla syyskuun alussa. Kaikkiaan kahteen niittoon kului 7 työpäivää.

Niittojen tuloksena Lanajuopa on jälleen melontakelpoinen. Myös joen muut virkistyskäyttömahdollisuudet (uinti, onkiminen, veneily) ovat parantuneet erityisesti rannan mökkiläisille.

Lanajuopa on ruopattu viimeksi vuonna 2000 osittaisesti Porin kaupungin toimesta. 25 vuotta ruoppauksen jälkeen jokiuoma alkoi olla pahasti umpeen kasvanut erityisesti loppukesällä. Umpeen kasvaminen on ollut voimakkainta Lanajuovan kummassakin päässä. Syyskesällä 2024 melominen juovalla alkoi olla jo hankalaa tai vähintäänkin epämiellyttävää. Vesi seisoi ja haisi ja ruovikko ulottui uoman reunasta reunaan. Jokiuoman pääkasvit ovat järviruoko, korte, osmankäämi, ulpukka ja isosorsimo. Isosorsimoa on vielä niin vähän, että se jätetään niittämättä kasvin hankalan poistettavuuden vuoksi.

Melamajavat haki kevättalvella 2025 Leader -rahoitusta Lanajuovan virkistyskäytön kehittämiseen niittämällä Lanajuopa kesän 2025 aikana kahteen kertaan. Hanke toteutettiin tarkalleen keväällä laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Myös hankkeen kustannukset vastasivat suunniteltua. Budjetti (10 600 €) ylittyi vain 250 €:lla, mistä siitäkin summasta osa oli vastikkeetonta talkootyötä, jota kertyi hieman suunniteltua enemmän.

Kevään aikana käytiin vuoropuhelua Lanajuovan varren muutamien mökkiläisten ja ainoan vakituisen asukkaan kanssa niittotyön sujuvuuden varmistamiseksi. Yhteistyötä luotiin myös Huvilajuopayhdistyksen kanssa, johon mökkiläiset kuuluvat. Valittujen urakoitsijoiden, Huvilajuopayhdistyksen edustajan ja hankkeen vetäjän kesken järjestettiin myös 2.6.2025 katselmus sopivien läjityspaikkojen löytämiseksi niittojätteelle. Katselmuksen aikana tavattiin muutamia maanomistajia. Lisäksi hankkeen vetäjä soitti kevään aikana kaikille maanomistajille, joiden puhelinnumerot olivat saatavilla ja kertoi tulossa olevasta hankkeesta sekä tiedusteli mahdollisuutta käyttää Lanajuovan rannassa kulkevaa rasitetietä hankkeen aikana kuljetuksiin. Vielä viimeiseksi kaikille Lanajuovan mökkiläisille ja asukkaille lähetettiin tiedote kummankin niittovaiheen alussa. Kattavasta tiedottamisesta johtuen kaikki tuntuivat olevan tietoisia niitosta, eikä kellään ollut mitään hanketta vastaan.

Lanajuovan niitto toteutettiin ostopalveluna kaksi kertaa kesän 2025 aikana Truxor ds 5000 amfibio -niittokoneella. Urakoitsijana toimi paikallinen Karhuruoppaus Oy. Ensimmäinen niittokerta tehtiin 30.6.-3.7.2025 ja toinen kerta 8.-10.9.2025 runsaan 2 km:n matkalla. Lanajuovan kokonaispituus on noin 3 km. Niittämättä jäivät ainoastaan Leader -tukialueeseen kuulumaton Lanajuovan Porin keskustan puoleinen pää sekä Huvilajuovan mökkiasutukseen kuuluva osuus meren puoleisessa päässä.

Niittojäte läjitettiin Lanajuovan Kvistiluodon puoleiselle rannalle. Heinäkuussa, jolloin niittojätettä kertyi paljon, läjityspaikkoja oli kuusi. Syyskuussa, jolloin niittojätettä kertyi huomattavasti vähemmän, tarvittiin vain kolme läjityspaikkaa. Läjitykseen oli ennakkoon saatu lupa Porin kaupungilta ja kahdelta yksityiseltä maanomistajalta.

Niittojäte kuljetettiin kummallakin niittokerralla viimeisen niittopäivän lopuksi poltettavaksi tai kompostoitavaksi mullan tuotantoa varten. Poiskuljetuksen hoiti paikallinen kierrätysalan yrittäjä Kumeko Recycling Oy. Niittojätettä tarjottiin maanparannusaineeksi läheisille peltopalstoille, mutta yksikään viljelijä ei ollut rikkaruohojen pelossa halukas sitä ottamaan.

Hankesuunnitelmaan sisältyi Melamajavien siivoustalkoot läjityspaikoilla kummankin niittokerran lopuksi. Läjityspaikkojen lisäksi etenkin ensimmäisen niittokerran jälkeen oli tarvetta tehdä myös jälkiharavointia joella, miltä osin hankesuunnitelmasta poikettiin hieman. Haravointia tehtiin kaksissa Melamajavien talkoissa sekä joesta käsin että läjityspaikoilla rannalla. Kumpiinkin talkoisiin osallistui neljä henkilöä, mikä vastasi etukäteissuunnittelua. Tämän lisäksi hankkeen vetäjä teki muutamia tunteja sekä haravointia että niittojätteen jälkikeruuta joella niittotyön aikana.

Rahoitushakemuksen jättämisen aikoihin ajatuksena oli, että Huvilajuopayhdistys, johon myös Lanjuovan mökkiläiset kuuluvat, olisi osallistunut hankkeen omarahoitukseen. Huvilajuopayhdistys päätti kuitenkin teettää osaltaan niittoa viereisen Huvilajuovan puolella, eikä sillä siksi ollut mahdollisuuksia osallistua enää Lanajuovan niiton kustannuksiin. Siksi hankkeen omarahoitus jäi kokonaan Melamajavat ry:n maksettavaksi.

Koska hanke oli etukäteen luvitettu ja huolella suunniteltu sekä tiedotettu, sujui toteutus vaikeuksitta ja suunnitelmien mukaisesti.

Lanajuovan virkistyskäytön kehittäminen, osa 2 -hankkeen päätavoitteena oli Lanajuovan (jo taantuneen)
virkistyskäytön elpyminen ja melontaolosuhteiden paraneminen.
Muut tavoitteet liittyivät jokiympäristön tilaan ja maisemaan.

Niitolla pyrittiin kohentamaan rehevöityneen Lanajuovan vesistön ekologista laatua poistamalla kasvustoon
sitoutuvia ravinteita ja parantamalla veden virtaamaa.

Hankealue sijaitsee ympäristöministeriön päätöksellä vuonna 2001 perustetussa Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Hankkeen maisemallisena tavoitteena oli toteuttaa Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa raivaamalla yhtä keskeistä puistoon kuuluvaa vesiväylää.

Hankkeen välillisiä tavoitteita olivat elin- ja asuinympäristön
laadun parantaminen, alueen veto- ja pitovoiman edistäminen kehittämällä ainutlaatuisen Kokemäenjoen suiston virkistyskäyttöä. Lanajuopa on todellinen matalan kynnyksen virkistysalue, koska sinne on kenen tahansa helppo päästä pyöräillen tai kävellen.

Hankkeessa pyrittiin myös kehittämään vesistön niittomenetelmiä ja luomaan näin työtilaisuuksia alueen yrittäjille.

Jo kesän aikana oli mahdollista nähdä onnistumisia. Etenkin toisen niittokerran jälkeen aiemmin täysin tukkoinen Lanajuopa virtasi vapaana ja suorastaan houkutteli melomaan. Kesän aikana järjestettiinkin useita retkiä, yleisötapahtumia ja viikoittaisia Naisten melontoja, joissa hyödynnettiin Lanajuovan parantuneita melontamahdollisuuksia ja pidettiin taukoa hankkeen 1-vaiheessa toteutetuilla taukopaikoilla melontalaitureineen. Myös kilpamelojien ja retkimelojien melontareitit osuivat aiempaa useammin Lanajuovalle.

Lanajuovan varrella on useita erittäin aktiivisessa käytössä olevia kesämökkejä, joilla viettää kesäänsä paljon lapsia. Kasvillisuudesta vapautuneen Lanajuovan uintimahdollisuudet ovat kesän niittojen myötä selvästi parantuneet.

Lanajuovan veden laadun mahdollista kohentumista on vaikea silmämääräisesti havaita, mutta joka tapauksessa veden virtaama on selvästi parantunut. Esimerkiksi kajakit eivät enää samalla tavoin likaannu, kuten aiemmin loppukesällä.

Myös jokimaiseman laadun paraneminen on helppo havaita etenkin toisen niiton jälkeen. Aiemmin suttuisen tuntuinen jokiuoma on nyt avoin ja aiempaa leveämmän tuntuinen. Jokimaisemassa suorantaan silmä lepää aiempaan epämääräiseen ruovikkoon verrattuna.

Niiton suoritti kokenut ruoppausalan porilainen yrittäjä, jolle kuitenkin jokiuoman ja rantojen niitto oli kuitenkin uusi aluevaltaus. Vesistöjen niitolle on suuri tarve Porin jokisuistossa ja meren rannoilla, jossa maankohoaminen mataloittaa rantoja nopeasti ja luo edellytyksiä umpeen kasvamiselle. Niiton tekijöistä on alueella pulaa. Karhuruoppaus Oy:lle Lanajuovan niitto oli ensimmäinen urakka edellisenä talvena hankitulla niittokoneelle. Jo ensimmäisen niittokerran aikainen tiedotus oli luonut yrittäjälle paljon uusia työtilaisuuksia, jotka olivat selvästi kartuttaneet yrittäjän osaamista. Toinen niittokerta toteutui ensimmäistä kertaakin sujuvammin. Tulevina kesinä urakoitsijalle töitä tulee varmasti tämän kesän kokemusten pohjalta riittämään.

Lanajuovan virkistyskäytön kehittäminen, osa 2 -hankkeen pidempiaikaiset tulokset tullaan näkemään vasta tulevina kesinä. Oletuksena kuitenkin on jokiuoman aiempaa parempi avoinna pysyminen.

Kunnolla tehdyn niiton jälkeen rantojen mökkiläiset pystyvät ainakin jonkin aikaa estämään juovan kasvuston uudelleen kasvamista. Heistä monet ovatkin luvanneet jatkossa pitää jokiuomaa auki kasvillisuudesta omalla kohdallaan.

Kummallakin niittokerralla hankkeen vetäjä oli lähes koko ajan paikalla ja seurasi niiton etenemistä ja dokumentoi työtä valokuvaamalla. Myös tulevina kesinä jokikasvillisuuden muutoksia on tarkoitus seurata ja valokuvata.

Loppusyksyllä 2025 ja talvella 2026 tullaan neuvottelemaan Porin kaupungin edustajien kanssa Lanajuovan yli kasvavien puiden ja pensaisen raivauksesta. Paljon puita on myös kaatunut jokiuomaan keräten maatuvaa kasvustoa ja edesauttaen siten osaltaan joen umpeen kasvamista. Puut myös varistavat lehtiä jokeen ja lisäävät humuksen määrää joessa. Puiden raivauksella joesta ja rannoilta voitaisiin olennaisesti hidastaa Lanajuovan ruohottumista.

Hankesuunnitelmassa ajatuksena oli perustaa Lanajuovalle erityinen seurantaryhmä. Kesän kokemusten jälkeen pidämme kuitenkin toimivampana muutosten omaehtoista seuraamista ja keskustelua Huvilajuopayhdistyksen jäsenten kanssa mahdollisista toimenpiteistä. Mikäli kasvusto palaa joelle kovin nopeasti, on tarpeen jatkaa keskusteluja myös jokiuoman sekä myös rannat suurelta osin omistavan Porin kaupungin edustajien kanssa seuraavista toimenpiteistä.