Lapin Sotahistorian Museon toiminnan suunnittelu

Hanke käynnistettiin joitakin päiviä yhdistyksen perustamisen jälkeen. Hankkeen lähtötilanne siis oli, että yhdistyksellä oli museotoiminnan käynnistämiseen liittyen lähinnä säännöt ja alustavia suunnitelmia valmiina. Hankkeen aikana tehtiin laajaa kartoitusta sotahistorian museoista Suomessa ja myös esimerkiksi Ranskassa (hankkeen ulkopuolella 2 museovierailua). Hankkeessa laadittiin strategia ja suuntaviivat yhdistyksen perustettavalle museolle.

Hankkeessa laadittiin Lapin Sotahistorian Museolle strategia ja kehittämissuunnitelma visioineen ja missioineen. Hankkeen puitteissa tehtiin vierailu Raatteen Portin sotamuseoon. Hankkeessa laadittiin museon käynnistämiseen liittyvä Markkinointi- ja PR-suunnitelma.

Hankkeen puitteissa hankkeen ydintiimi, Edvard Kulppi ja Mathias Hasselblatt, kokoontuivat yhteensä 3 intensiivityöpajaan, joissa työstettiin museon strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Lisäksi näihin työpajoihin osallistui etänä yhdistyksen muita avainhenkilöitä. Hankkeen aikana sparrattiin myös muiden henkilöiden, kuten Markkinointi- ja PR-suunnitelman laatineen Mika Kuljun kanssa museotoiminnan strategiaa ja toimintasuunnitelmaa.

Osan ydintiimin osallistumisen rajoituttua esimerkiksi terveydellisistä syistä, hanke toteutettiin osittain etänä ja intensiivityöpajoissa oli läsnä fyysisesti vain Edvard Kulppi ja Mathias Hasselblatt.

Työpajojen ulkopuolella hankkeen puitteissa on kuitenkin kokoustettu ja pidetty työpajoja myös Jaakko Puuperän ja Tapani Rantahalvarin sekä Urpo Rantahalvarin kanssa. Yhteensä hankeen aikana ja tiimoilta kokoonnuttiin Teamsin välityksellä noin 20 kertaa.

Hankkeen kustannukset vastasivat suunniteltua teemoittain hyvin tarkasti. Muiden henkilöiden estyessä tulemasta fyysisesti paikalle, pääosa matkakustannuksista kohdistui varapuheenjohtaja Mathias Hasselblattin liikkumiseen paikan päälle Misiin yhteensä 3 eri kertana.

Hankkeen kustannukset koostuivat pääasiallisesti matka- ja majoituskustannuksista sekä PR- ja markkinointisuunnitelman ostopalvelukustannuksista.

Projektissa saatiin sille asetetut tavoitteet saavutettua kokonaisuudessaan. Projektin aikana syntyneen suunnittelun pohjalta yhdistys voi lähteä hakemaan jatkorahoitusta museon toiminnan suunnitteluun, rakentamiseen ja käynnistämiseen.

Projektissa laadittiin yhdistyksen museotoiminnan käynnistämiselle Strategia, toimintasuunnitelma (runko, jota muutetaan tarvittaessa projektin edetessä) sekä markkinointi- ja PR-suunnitelma.

Laaditun suunnitelman pohjalta tähtäämme museotoiminnan käynnistämiseen vuonna 2026 kesäkuussa (aiemman tavoitteen 2025 sijaan). Tämä mahdollistaa hyvin laadukkaan, ja valtakunnallisestikin merkittävän museoprojektin käynnistämisen, kunhan museon käynnistämiseen liittyvä rahoitus saadaan järjestymään.

Hankkeen tuloksista viestitään yhdistyksen verkkosivuilla. Sinne on päivitetty mm. Museon aoittu avautumisajankohta ja siellä tullaan viestimään projektin kannalta merkittäviä asioita myös tulevaisuudessa. Myös Leader-projektin tuloksista tullaan tiedottamaan tällä kanavalla pääpiirteittäin.

Hankkeen aikana vahvistui käsitys varsinaisen museon kehittämishankkeen vaatimista resursseista ja kustannusten laajuudesta. Selkein seuraava haaste tulee olemaan riittävän rahoituksen kerääminen erilaisista julkisista ja 3. sektorin lähteistä, jotta museotoiminta saadaan käynnistettyä.

Aikatauluhaaste realisoitui myös usealla tavalla. Mm. rahoituspäätöksen venyessä PR- ja Markkinointisuunnitelman tekeminen aloitettiin vasta syksyllä. Hankkeen aikana ymmärsimme museotoiminnan käynnistämisen vaatiman laajan kokonaisuuden paremmin ja totesimme, että tulemme tähtäämään museon avaamiseen (tosin huomattavasti alunperin aiottua laadukkaampana ja kiinnostavampana) vuoden 2025 kesäkuussa.

Hankkeen aikana yhdistyksen ja museotoiminnan tiimoilta työskentelevä työryhmä on saanut hyvät eväät tulevaan. Tulemme tähtäämään erittäin korkeatasoisen museon käynnistämiseen vuonna 2026. Olemme hankkeen aikana kontaktoineet lukuisia Suomen eturivin sotahistorian asiantuntijoita, kirjailijoita ja myös elokuva-alan toimijoita, joiden kautta museon kehittämisellä on huomattavan hyvät lähtökohdat tämän suunnitteluhankkeen jälkeen.