Maatilat 2.0

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen tavoitteena on selvittää Vesilahden alueen maatalousyrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää aurinkopuistoja, vertikaaliviljelyä ja erikoiskasviviljelyä kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Hanke tuo yhteen viljelijät, asiantuntijat, kunnan edustajat ja muut sidosryhmät, jotta voidaan muodostaa laajempia yhteistyöverkostoja ja edistää innovatiivisia ratkaisuja maatalouden kestävyyteen.

Vesilahden kunta on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja hanke tukee tätä päämäärää tarjoamalla käytännön ratkaisuja ja konkreettisia liiketoimintamalleja. Erikoiskasviviljely tarjoaa mahdollisuuden lisätä maatalouden kannattavuutta, vähentää ympäristökuormitusta ja edistää ruokaturvaa. Hankkeessa keskitytään myös vertikaaliviljelyn mahdollisuuksiin, jotka voivat tarjota tehokkaita ja ympäristöystävällisiä tapoja kasvattaa kasveja resurssitehokkaammin.

Hanke eteni vaiheittain: ensin kartoitettiin maatilojen nykytilanne ja tarpeet, sen jälkeen järjestettiin asiantuntijatilaisuuksia ja työpajoja, joissa kehitettiin konkreettisia toimintamalleja, ja lopuksi järjestettiin päätösseminaari, jossa jaettiin tulokset ja suositukset jatkotoimenpiteistä. Hankkeen aikana syntyi myös verkostoja.

Kokonaisuudessaan hanke on ollut merkittävä askel kohti Vesilahden maatalouden uudistamista ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Sen avulla on lisätty tietoa ja ymmärrystä uusista viljelymenetelmistä ja uusiutuvan energian mahdollisuuksista maataloudessa.

Toteutus

Hanke toteutettiin suunnitellusti kolmivaiheisena prosessina, joka sisälsi alkukartoituksen, asiantuntijatyöpajat ja päätösseminaarin.

Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin maatilayrittäjien nykytila, haasteet ja mahdollisuudet uusien viljelymenetelmien hyödyntämiseen. Tämä tehtiin kyselyiden, haastatteluiden ja asiantuntijaselvitysten avulla. Tavoitteena oli ymmärtää, millaisia investointeja ja toimenpiteitä maatilat voisivat tehdä aurinkoenergian, vertikaaliviljelyn ja erikoiskasviviljelyn osalta. Kunkin teeman osalta valittiin yksi maatila, jolle rakennettiin esimerkinomaisesti toteutus, jolloin kyettiin tarkastelemaan hanketta konkreettisemmin.

Toisessa vaiheessa järjestettiin työpajoja, joissa käsiteltiin tarkemmin uusia liiketoimintamalleja, teknologisia ratkaisuja ja käytännön toteutuksia. Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin maatilojen haasteisiin ja mahdollisiin ratkaisuihin. Toisessa työpajassa syvennyttiin eri viljelymenetelmiin ja niiden teknisiin, taloudellisiin ja ekologisiin vaikutuksiin. Työpajoissa asiantuntijat esittelivät vertikaaliviljelyteknologioita, aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia maatiloilla sekä erikoiskasviviljelyn kannattavuutta. Lisäksi pohdittiin rahoitusmahdollisuuksia ja mahdollisia tukimuotoja, jotka voisivat tukea viljelijöiden investointeja.

Kolmannessa vaiheessa järjestettiin päätösseminaari, jossa esiteltiin hankkeen keskeiset löydökset, maatilayrittäjien näkemykset ja asiantuntijoiden suositukset. Päätösseminaarin tavoitteena oli jakaa hankkeessa syntynyt tieto mahdollisimman laajasti ja käydä keskustelua jatkotoimenpiteistä.

Hanke pysyi pääosin suunnitelman mukaisena, mutta aikatauluja jouduttiin jonkin verran säätämään osallistujien aikatauluhaasteiden vuoksi. Lisäksi huomattiin, että erikoiskasviviljelyn osalta tarvitaan vielä tarkempia selvityksiä kasvilajien kannattavuudesta ja markkinamahdollisuuksista.

Hankkeen budjetti kohdistui pääasiassa asiantuntijapalveluihin, tilaisuuksien järjestämiseen ja viestintään. Taloudellisesti hanke pysyi budjetissa, ja kustannukset vastasivat pitkälti suunniteltua.

Tulokset

Hanke tuotti kattavan selvityksen Vesilahden maatalouden kehitysmahdollisuuksista uusien viljelymenetelmien avulla. Erityisesti tunnistettiin seuraavat keskeiset tulokset:

Erikoiskasviviljely: Maatilayrittäjät ovat kiinnostuneita erikoiskasviviljelystä, mutta sen kannattavuus vaatii lisäselvityksiä. Markkinakysyntä ja jalostusmahdollisuudet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat viljelypäätöksiin.

Vertikaaliviljely: Tämä viljelymuoto tarjoaa uusia mahdollisuuksia erityisesti pienillä ja keskisuurilla maatiloilla, mutta investointikustannukset ja energiatehokkuus ovat kriittisiä tekijöitä sen toteuttamisessa.

Aurinkoenergia: Aurinkopuistot ja maatilojen aurinkopaneelit voivat parantaa maatilojen energiataloutta ja vähentää sähkökuluja. Tämä on yksi hankkeen konkreettisimmista ja nopeimmin toteutettavissa olevista ratkaisuista.

Hanke myös lisäsi yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja loi pohjaa uusille investoinneille ja hankkeille. Osallistujat saivat käyttöönsä konkreettisia materiaaleja, kuten esityksiä, raportteja ja videoaineistoa, jotka auttavat päätöksenteossa.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen pohjalta on tunnistettu useita jatkotoimenpiteitä, joiden avulla voidaan viedä eteenpäin hankkeen löydöksiä ja kehittää Vesilahden maataloutta entistä kestävämmäksi ja kannattavammaksi.

Jatkoselvitykset: Erikoiskasviviljelyn ja vertikaaliviljelyn taloudellista kannattavuutta ja markkinamahdollisuuksia tulisi tutkia tarkemmin. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi pilottihankkeiden kautta, joissa viljelijät voisivat kokeilla uusia viljelymenetelmiä käytännössä. Kunta on sopinut seuraavia tapaamisia etenkin vertikaaliviljelyn osalta, jonka avulla pyritään tarkastelemaan tarkemmin hankkeiden kannattavuutta ja rahoitusta.

Rahoitus ja tukimuodot: Seuraavassa vaiheessa voitaisiin kartoittaa tarkemmin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia maatilayrittäjille, kuten EU-tuet ja kansalliset kehittämistuet.

Koulutus ja verkostot: Järjestetään lisää koulutustilaisuuksia ja työpajoja, joissa viljelijät voivat oppia lisää uusista viljelymenetelmistä ja liiketoimintamalleista.

Aurinkoenergian käyttöönotto: Kunnassa voitaisiin käynnistää pilottihanke, jossa maatilat voisivat saada tukea aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen. Hankkeen jälkeen useampi maatila on jo pyytänyt tarkemmat suunnitelmat pienistä aurinkopaneelipuistoista ja ensimmäiset asennukset on suunniteltu alustavasti keväällä vuonna 2025.


Vesilahden kunta aikoo hyödyntää hankkeen tuloksia osana elinvoimaohjelmaansa ja tukea maatalousyrittäjiä uusien liiketoimintamallien kehittämisessä.