Matkaillen Kerkonkoskelle

Hankkeen yhteenveto

Matkaillen Kerkonkoskelle -hankkeen toteutti Kerkonkosken Ketterä ry yhteistyössä Kiesimän kyläyhdistyksen kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda Kerkonkosken alueen matkailullinen potentiaali yhteen selkeäksi kylämatkailukokonaisuudeksi ja tehdä se näkyväksi matkailijoille. Kylän taide- ja kulttuuritoimintaa haluttiin hyödyntää tapahtumissa,
käyntikohteissa sekä erilaisilla reiteillä. Kerkonkoskelle ja sen lähialueille suunniteltiin matkailijoita ja paikallisia houkutteleva ulkoilureitistö. Omaleimaiset tapahtumat ja monipuoliset reitit
lisäsivät hyvinvointia ja virikkeitä niin kyläläisille kuin lähiympäristön väelle. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada matkailijoita viipymään pidempään, yöpymään ja käyttämään kylän palveluja. Käynnistetty kansainvälinen yhteistyö toi elävyyttä kyläyhteisöön ja tarjosi uusia ideoita kylämatkailun kehittämiseen Saksasta. Hankkeen edetessä tehtiin aktiivista markkinointia matkailijoiden tavoittamiseksi. Markkinointimateriaalia muokattiin kansainväliseen käyttöön. Samalla vahvistettiin yhteistyötä Rautalammin kunnan sekä lähialueiden
toimijoiden kanssa. Hankkeen tuloksena Kerkonkosken alueelle suunniteltiin ulkoilureitistö. Yhdistyksen toimintaan liittyi uusia, kylämatkailun kehittämisestä innostuneita toimijoita. Kerkonkoskelle löytyi eurooppalainen ystävyyskylä.Hankkeen tärkeimpiä kohderyhmiä ja hyötyjiä olivat kyläläiset ja matkailijat. Toiveena on, että
matkailun vilkastuessa kylän olemassa olevat palvelut säilyvät elinvoimaisina.

Toteutus

Matkaillen Kerkonkoskelle -hanke käynnistyi kevättalvella 2024, jolloin aloitettiin paikalliseen kylämatkailuun keskittyvä kehittämistyö. Toisin kuin aiempi, konkreettisempiin toimenpiteisiin
perustunut Kerkolle kylään -hanke, tämä hanke painottui matkailun yhteisölähtöiseen kehittämiseen, ulkoilureitistön suunnitteluun sekä kansainvälisten kumppanuuksien rakentamiseen.
Hankkeen ensimmäinen vuosi omistettiin ideoinnille, maastokartoituksille, suunnittelulle ja yhteistyöverkostojen luomiselle. Paikalliset asukkaat olivat tiiviisti mukana, ja hanketyöryhmään
muodostui aktiivinen ja sitoutunut ryhmä Kerkonkosken ja Kiesimän kyläläisistä. Myös Koipiniemen kyläläisiä saatiin mukaan toimintaan. Yhteistyössä kylien toimijoiden ja maanomistajien kanssa
edettiin erityisesti reitistöjen suunnittelussaKerkonkoskelle luotiin myös matkailustrategia, jonka pohjalta toimintaa oli hyvä lähteä kehittämään ja kehittää jatkossakin. Toisen vuoden aikana toteutettiin käytännön toimenpiteitä. Maaliskuussa Saksaan, Westliches
Weserberglandin alueelle tehty opintomatka toi runsaasti uusia ideoita ja avasi kansainvälisiä verkostoja. Alueelle meidät kutsui paikallinen Leader- yhdistys, joka esitteli meille kylissä, kaupungeissa ja patikointi- sekä pyöräilyreiteillä toteutettuja Leader- hankkeita. Hankkeeseen
sisältyi myös saksalaisten yhteistyökumppaneiden vastavierailu Kerkonkoskelle, mikä tarjosi mahdollisuuden esitellä kylän matkailupotentiaalia ja vahvisti kansainvälistä yhteistyötä.
Hankkeessa suunniteltiin gravel- eli hiekkatiepyöräilyreitistö sekä siihen liittyviä luontopolkuja. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja kyläläisten kanssa. Sopimukset reittien kyltitykseen on tehty ja suunnitelmat ovat valmiit toteutusvaiheeseen. Lisäksi toteutettiin
matkailukartta, hankittiin uutta markkinointimateriaalia ja vahvistettiin alueen visuaalista ilmettä. Merkittävä osa hanketta oli Kyläretki-konseptin luominen ja käyttöönotto. Hankkeen aikana järjestettiin viisi erilaista retkeä: Noitasen kuutamoretki, linturetki, kahden kanavan risteily, kahden kanavan pyöräretki sekä sieniretki. Retket kokosivat toista sataa osallistujaa lähialueelta ja loivat uuden toimintamallin yhteisölliselle luontomatkailulle. Huomattiin, että kyläretki- konsepti sopii
erinomaisesti vahvasti vapaaehtoistyöllä pyörivään kylätoimintaan. Retkien järjestäminen ei vaadi valtavaa ajallista tai rahallista resurssia, mutta tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua alueen
luontoon, nähtävyyksiin. Tapahtumat toimivat myös hyvänä tiedotuskanavana. Kävimme tutustumismatkoilla Häähninmäellä, jossa näimme mittavan, talkootyöllä tehdyn reitistön sekä näkötornin. Kainuun kylävierailulla taas tutustuimme Vuolijoen ja Vaarankylään sekä Rokuan kansallispuiston reitteihin. Kaikki vierailut on avartaneet kyläläisten ajatusmaailmaa, tuonut uusia ideoita, vertaistukea ja ystävyyksiä.

Tulokset

Hankkeen aikana saatiin aikaan useita pysyviä ja alueen matkailua vahvistavia tuloksia:

1. Uudet toimintamallit ja yhteisöllisyys
● Kyläretki-toimintamalli syntyi uutena konseptina ja vakiintui nopeasti osaksi kylän yhteisöllisiä tapahtumia. Kyläretkiä on tarkoitus järjestää tulevaisuudessakin ja tämä mahdollistaa ympärivuotisen matkailu- ja viriketoiminnan. Retket toivat kyläläiset yhteen,
lisäsivät liikkumista ja herättivät kiinnostusta oman alueen luontoon ja historiaan.
● Kerkonkosken ja Kiesimän kyläyhdistysten välinen yhteistyö tiivistyi entisestään. Myös Koipiniemen kylän asukkaat liittyivät mukaan toimintaan. Yhteistyötä on jatkaa säännöllisten tapaamisten voimin
● Opintomatkat Häähninmäelle ja Kainuuseen lisäsivät yhteistyön mahdollisuuksia ja osallisuutta.

2. Reitistöjen suunnittelu
● Gravel-pyöräilyreitistön ja luontopolkujen suunnitelma valmistui, ja siihen liittyvät maanomistajayhteydet sekä sopimukset on hoidettu valmiiksi. Verkkokarttojen lisäksi reitit halutaan viitoittaa opastein ja sitä varten luodut sopimukset on lähetetty tiekunnille allekirjoitettavaksi.
● Suunnitelmaan sisältyy myös yksi luontopolku ja mahdollisuuksia muihinkin polkuihin tulevina vuosina.
● Hanketyöryhmä suunnitteli Kerkonkosken ja Kiesimän alueelle Jättiläisen polun, joka on tarkoitus toteuttaa keväällä 2026 yhteistyössä Kestävät kylät- hankkeen kanssa. Polulla
yhdistyvät perinteet, kestävä kehitys sekä taide ja paikalliskulttuuri.

3. Kansainvälinen yhteistyö ja näkyvyys
● Pohjois-Savon matkailu Oy on keskittynyt kehittämään ja markkinoimaan aluettamme keskieurooppalaisille matkailijoille, ja hankkeen alkuvaiheessa oli luonnollista kulkea samassa vanavedessä. Kirjoitimme kylän matkailustrategiaan tavoitteen keskieurooppalaisten matkailijoiden houkuttelemisesta alueelle. Mutta Saksan matkalla syntyi oivallus siitä, että Kerkonkoskelle on luontevampaa kohdistaa huomio lähialueen päiväkävijöihin, joita löytyy muutama sata tuhatta tunnin ajomatkan säteellä. Pienen kylän resurssit ovat rajalliset, eikä kansainväliseen matkailumarkkinointiin ole mahdollisuuksia. Huomattiin myös palveluverkoston olevan toistaiseksi suppea suuriin matkailijavirtoihin.
● Opintomatka Saksaan sekä saksalaisten vastavierailu loivat uusia kontakteja ja vahvistivat eurooppalaista yhteistyötä.
● Yhteistyö toi alueelle kansainvälistä näkyvyyttä ja uusia oivalluksia luontomatkailuun liittyen. Maiden rajoja ylittäviä ystävyyksiä syntyi.

4. Markkinointi ja tunnettuus
● Alueelle luotiin visuaalisesti näyttävä ja tarinallinen matkailukartta, joka kokoaa yhteen keskeiset palvelut, nähtävyydet ja yhden, jo julkaistun reitin. Kartasta teetettiin taulut Kerkonkosken, Kiesimän ja Koipiniemen kylille. Myös paperiversio tuotettiin ihmisille jaettavaksi.
● Alueen markkinointia vahvistettiin uusilla, pyöräilyyn ja luontokohteisiin kohdentuvilla valokuvilla, somesisällöillä ja verkkosivuille kirjoitettiin blogitekstejä mm. hankkeen kyläretkistä ja Saksan matkasta. Paikallismedian kanssa tehtiin yhteistyötä ja lehtiin tuotettiin useita artikkeleita hankkeen aikana.
● Suunnitellut pyöräilyreitit on syötetty OutdoorActiveen ja ovat valmiita julkaistavaksi
● Visitkerkonkoski.fi-sivuston sisältö täydentyi ja päivittyi hankkeen aikana. Sivut myös käännettiin englanniksi.
● Kylämatkailun profiili nousi sekä paikallisesti että laajemmassa alueellisessa näkyvyydessä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Matkaillen Kerkonkoskelle -hankkeella on ollut merkittäviä vaikutuksia kyläyhteisöön ja alueen matkailun kehittymiseen.

Vaikutukset

Yhteisöllisyys vahvistui.
Kyläretket, vierailumatkat ja yhteistyöhön perustuva kehittämisprosessi lisäsivät kyläläisten kohtaamisia, osallisuutta ja ylpeyttä omasta asuinympäristöstä. Moni osallistuja löysi uusia
harrastuksia ja tapoja käyttää lähiluontoa.

Matkailun edellytykset paranivat.
Reitistöjen suunnittelu ja markkinoinnin kehittäminen loivat perustan kasvavalle kylämatkailulle. Alue on nyt aiempaa johdonmukaisemmin esillä matkailukohteena, erityisesti lähialueen päiväkävijöille.

Kansainväliset yhteydet syvenivät.
Saksalaisvierailut ovat vahvistaneet Kerkonkosken ystävyyskyläsuhteita ja luoneet uusia ystävyyksiä. Kansainvälinen vaihto avarsi molempien osapuolien ajatusmaailmaa.

Kylän vetovoima kasvoi.
Hankkeen toimet vahvistivat kuvaa Kerkonkoskesta aktiivisena, luontoarvoihin nojaavana ja vieraanvaraisena kylänä. Tämä tukee myös kylän elinvoimaisuutta, palveluiden säilymistä ja toivon mukaan uuden asukkaiden ja mökkiläisten löytämistä kylälle.


Jatkosuunnitelma

Reitistöjen rakentaminen:
Hankkeessa valmiiksi suunnitellut gravel-reitit ja luontopolut siirtyvät
jatkototeutukseen talkoovetoisesti. Kyltityksen on alustavasti suunniteltu tapahtuvan kevään/kesän 2026 aikana. Tehtyä reitistösuunnitelmaa hyödyntäen on hyvä hakea myös investointitukea Kehittämisyhdistys Mansikka ry:ltä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Kyläretki-toiminnan jatkuminen:
Tavoitteena on, että konsepti jatkuu kahden kyläyhdistyksen, Kerkonkosken Ketterän ja Kiesimän kyläyhdistyksen, yhteisenä toimintana vuosittain. Retket voivat laajentua teemoiltaan entisestään.

Kansainvälisen yhteistyön syventäminen:
Yhteistyötä Saksan kontaktien kanssa on toive jatkaa ainakin vapaa-ajan vierailuilla puolin ja toisin. Haaveita jopa yhteisestä hanketyöstä on heitetty ilmoille.

Matkailuviestinnän kehittäminen:
Verkkosivujen, karttojen ja markkinointimateriaalien käyttöä
jatketaan ja päivitetään tarpeen mukaan, jotta alue pysyy näkyvillä ja saavutettavissa. Reitistösuunnitelma sisältää ohjeet viestintään.


Hankkeen käytännön toteutus siirtyy jatkossa kyläyhdistysten ja talkoolaisten vastuulle. Hankkeen aikana syntyneet suunnitelmat, innostus ja yhdessä tekemisen henki antavat vahvan pohjan matkailun jatkokehitykselle Kerkonkoskella.