Mouhijärven Ryijyhanke

Julkinen hankekuvaus

Hankkeen julkinen tiivistelmä Mouhijärvellä on ollut paljon ryijynkutojia. Nyt perinne on hiipumassa, mutta hankkeen avulla pyritään elvyttämään ryijyperinnettä ja kudontatyötä. Hankkeen avulla selvitetään, minkälaisia ryijyjä Mouhijärven talojen seinillä on. Mouhijärvi on aina ollut liikenteen solmukohta ja kulkijoiden mukana tuli ennen vanhaan alueelle erilaisia käsityötaitoja. Pori – Tampere valtatie 11 halkaisee edelleen Mouhijärven ja Turku-Tampere valtatie kulki Mouhijärven kautta vielä 1960-luvulle saakka. Kartanot ja pappilat olivat myös käsityötaidon leviämisessä keskeisessä asemassa. Kartanoihin ja pappiloihin kutojiksi otetut kansannaiset välittivät ryijyjen kuvioita talonpoikaisryijyihin muistikuviensa perusteella. Naapurit kopioivat kuvioita toisiltaan. Syntyi paikallisia ryijynkudonta-alueita omine tyypillisine kuvioineen ja värivalintoineen. Ryijyjä kutoivat talon emännät ja tyttäret, mutta tarvittaessa hyödynnettiin myös kierteleviä ammattimaisia ryijynkutojia. Suomen Kansallismuseon Kansantieteellisessä kokoelmassa on vuonna 1787 valmistunut Mouhijärvi-ryijy, jonka leveys on 159 cm ja korkeus 206 cm. Ryijyn keskiosassa on vuosilukumerkintä 1787. Ryijy on ns. parisydänryijy. Saman mallin mukaisesti valmistetaan edelleen Mouhijärvi-ryijyä. Mouhijärvellä on paljon isoja ja komeita maatilan päärakennuksia ja muitakin kohteita, joiden seinillä on erilaisia ryijyjä. Hankkeen aikana ryijyt valokuvataan ja ryijyistä kirjoitetaan tiedossa oleva historia. Valokuvat ja tekstit kootaan pehmeäkantiseen julkaisuun. Tätä suullista perimätietoa ryijyistä tallennetaan kirjallisen tiedon tueksi. Mouhijärven ryijyhankkeen avulla saadaan perinnetyöt nostettua arvopaikalle.