Myllykolu elää!

Myllykolu elää! oli kaksipäiväinen koko perheen kulttuurifestivaali, joka järjestettiin 7.–8.9.2024 Hämeenkyrössä F. E. Sillanpään synnyinkodin historiallisessa miljöössä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa paikallista kulttuurielämää, lisätä yhteisöllisyyttä ja elävöittää Myllykolun aluetta monipuolisena kulttuurikeskuksena. Maksuton tapahtuma kokosi yhteen kuntalaisia, erityisesti lapsiperheitä, tarjoten musiikkia, elokuvia, ruokaa, elämyksiä ja ohjelmaa kaikenikäisille. Hanke sai alkunsa kulttuuriparlamentin aloitteesta ja osallistavan budjetoinnin tuella, ja sen myötä luotiin uusi, vuosittaiseksi kaavailtu kulttuuriperinne, joka tukee sekä asukkaiden hyvinvointia että paikallista elinkeinoelämää.

Myllykolu elää! -hanke käynnistettiin keväällä 2024 Hämeenkyrön kunnan kulttuuripalveluiden johdolla. Lähtötilanteessa kunnassa oli selkeä tarve yhteisölliselle ja helposti saavutettavalle kulttuuritapahtumalle. Myllykolun kulttuurihistoriallinen alue, jota oli aiemmin hyödynnetty lähinnä kesäteatterikäytössä, nähtiin potentiaalisena laajempaan kulttuuritoimintaan. Hankkeen tarkoituksena oli luoda uusi, vuosittain toistuva festivaali, joka yhdistäisi taiteen, paikalliset toimijat ja yleisön monipuoliseksi koko perheen tapahtumaksi.

Hankkeen suunnitelma toteutui pääosin suunnitellusti. Festivaali järjestettiin 7.–8.9.2024 ja se sisälsi suunnitelman mukaisesti musiikki- ja elokuvaesityksiä, lapsiperheille suunnattuja aktiviteetteja, ruokakojuja, työpajoja ja paikallisten tuottajien sekä taiteilijoiden esittäytymistä. Tapahtuman järjestelyt hoidettiin kunnan kulttuuripalveluiden ja vapaaehtoisten voimin. Logistiikka, esiintyjien sopimukset, äänentoisto, markkinointi ja lupaprosessit sujuivat aikataulussa. Tapahtuma pysyi täysin maksuttomana, kuten suunniteltu.

Kustannukset toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti. Merkittävin muutos oli äänentoistopalveluiden hinta, joka nousi arvioidusta johtuen varustelutason päivityksestä. Toisaalta säästöjä syntyi vapaaehtoistyön suuremmasta määrästä kuin ennakoitiin, mikä kompensoi lisäkustannuksia. Kokonaisuutena hanke pysyi taloudellisesti hallinnassa ja sai toteutettua kaikki keskeiset osatekijänsä.

Toteutusvaiheessa kohdattiin myös haasteita. Esimerkiksi parkkipaikkojen riittävyys oli haaste, johon vastattiin yhteistyöllä läheisten maanomistajien kanssa. Lisäksi yleisömäärä ylitti ennakoidun, mikä aiheutti ruuhkaa ruokapisteillä – tästä opittiin varaamaan tuleviin vuosiin enemmän palveluntarjoajia ja lyhyempiä jonotusratkaisuja.

Hankkeen vahvuuksia olivat laaja paikallinen sitoutuminen, tehokas markkinointi ja monipuolinen ohjelmasisältö, joka puhutteli eri-ikäisiä kävijöitä. Suurimmaksi onnistumiseksi voidaan nähdä alueen ja yhteisön aktivoituminen – festivaali toi yhteen kuntalaisia, jotka eivät aiemmin olleet osallistuneet kulttuuritoimintaan. Epäonnistumiseksi voidaan puolestaan katsoa tapahtuman näkyvyyden jääminen vähäiseksi kuntarajojen ulkopuolella. Tähän pyritään jatkossa vastaamaan laajemmalla alueellisella yhteistyöllä ja markkinoinnilla.

Kaiken kaikkiaan hanke onnistui tavoitteessaan: se loi uusia rakenteita kulttuurin saavutettavuudelle, vahvisti yhteisöllisyyttä ja synnytti pohjan vuosittaiselle kulttuuriperinteelle Hämeenkyrössä.

Myllykolu elää! -hankkeen myötä Hämeenkyröön syntyi uusi koko perheen kulttuurifestivaali, jonka vaikutukset näkyvät niin kulttuuritarjonnan monipuolistumisena kuin paikallisyhteisön vahvistumisena. Ensimmäinen festivaali keräsi yli 1200 kävijää kahden päivän aikana, mikä ylitti odotukset. Tapahtuma onnistui tuomaan kulttuurin lähelle ihmisiä: sen maksuttomuus madalsi osallistumiskynnystä erityisesti lapsiperheiden, nuorten ja ikääntyneiden näkökulmasta, ja ohjelma puhutteli eri-ikäisiä osallistujia.

Festivaali toi näkyvyyttä myös Myllykolun historialliselle alueelle, joka laajeni kesäteatterista monipuoliseksi kulttuuritapahtumien näyttämöksi. Alueen infrastruktuuria kehitettiin kevyesti, ja samalla luotiin edellytyksiä laajemmalle kulttuurikäytölle myös tulevaisuudessa. Hankkeen aikana useat paikalliset taiteilijat, yrittäjät ja yhdistykset pääsivät esille joko ohjelmassa tai myyntikojuissa. Tämä loi konkreettisia mahdollisuuksia työlle ja paikalliselle näkyvyydelle, ja vahvisti tapahtuman juurtumista osaksi Hämeenkyrön kulttuurielämää.

Hankkeen toteutus osoitti, että kulttuuritapahtuma on mahdollista järjestää kustannustehokkaasti ilman erillistä projektihenkilöstöä, hyödyntäen kunnan kulttuuripalveluiden asiantuntemusta ja paikallisten vapaaehtoisten sitoutumista. Yhteistyö sujui erinomaisesti, ja syntyi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa tapahtumissa. Ennakoiva suunnittelu mahdollisti myös haasteisiin vastaamisen. Samalla opittiin kehittämään muun muassa ruokapalveluiden kapasiteettia ja tapahtuman sisäistä liikennettä tuleville vuosille.

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset ovat moninaiset. Hämeenkyrön kulttuuritarjonta on laajentunut, yhteisöllisyys vahvistunut ja Myllykolun tunnettuus kasvanut. Paikallisten toimijoiden osallisuus kulttuuritoimintaan on kasvanut, ja tapahtuma on herättänyt kiinnostusta myös lähialueilla, mikä luo mahdollisuuksia kulttuurimatkailun kehittämiseen.

Viestintä oli keskeinen osa hanketta. Tiedotusta tehtiin monikanavaisesti: paikallislehdissä, kunnan verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Festivaalille luotiin oma visuaalinen ilme, ja tapahtumasta viestittiin aktiivisesti ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. EU- ja Leader-rahoitus näkyivät selkeästi kaikessa materiaalissa, somessa ja tapahtuma-alueella. Tapahtuman jälkeen julkaistiin koostemateriaaleja ja palautekanavat pidettiin avoinna jatkokehitystä varten. Myös kunnanhallitus ja alueelliset toimijat saivat tiedon hankkeen tuloksista ja vaikuttavuudesta.

Myllykolu elää! -hankkeen vaikutukset ulottuvat selvästi varsinaisen toteutusajan ulkopuolelle. Hankkeen tärkein pitkän aikavälin vaikutus on uuden, koko perheen kulttuuritapahtuman syntyminen Hämeenkyrön kulttuurikalenteriin. Ensimmäinen festivaali onnistui lunastamaan paikkansa paitsi osallistujamääränsä ja sisällöllisen laajuutensa, myös palautteen perusteella: tapahtumaa pidettiin tarpeellisena, lämminhenkisenä ja laadukkaasti toteutettuna. Tämä loi vahvan pohjan toiminnan jatkuvuudelle.

Hankkeen aikaansaamat rakenteet ja kokemukset jäävät pysyvästi käyttöön. Tapahtuman tuotantomalli, yhteistyöverkostot, vapaaehtoistoimijoiden joukko sekä Myllykolun alueen tapahtumakäyttö ovat nyt olemassa ja hyödynnettävissä tulevissa tapahtumissa. Hankkeessa syntynyt toimintakulttuuri – matalan kynnyksen osallistaminen, paikallisten resurssien hyödyntäminen ja kestävä, saavutettava kulttuurituotanto – toimii esimerkkinä myös muille kunnille ja toimijoille, jotka haluavat kehittää yhteisölähtöistä kulttuuritoimintaa.

Hankkeen päätyttyä tapahtuman vastuu jää Hämeenkyrön kunnan kulttuuripalveluille, jotka ovat sitoutuneet jatkamaan Myllykolu elää! -festivaalia osana kunnan vuotuista tapahtumatarjontaa. Kulttuuripalvelut vastaavat resurssien varaamisesta ja tuotannon koordinoinnista. Jatkossa tapahtumaa kehitetään osallistujapalautteen pohjalta entistä saavutettavammaksi ja houkuttelevammaksi myös naapurikunnista tuleville vieraille. Samalla pyritään vahvistamaan paikallisten toimijoiden roolia ja omistajuutta tapahtumasta, jotta se jatkossa voi laajentua osin myös yhteisövetoiseksi toiminnaksi.

Myllykolun alueen ylläpito säilyy kunnan vastuulla. Alueen tapahtumakäyttö on nyt vahvemmin vakiintumassa osaksi sen ympärivuotista käyttöä. Tapahtuman kautta alueelle on jo saatu kevyitä parannuksia, ja mahdollisia lisäinvestointeja voidaan jatkossa perustella entistä konkreettisemmin festivaalin avulla.

Hankkeella on selkeää hyötyä myös laajemmalle yhteiskunnalle. Se tukee sosiaalista hyvinvointia, kulttuurista osallisuutta ja paikallistaloutta. Hyödynsaajia ovat paitsi tapahtumaan osallistuvat kuntalaiset, myös paikalliset yritykset, käsityöläiset, taiteilijat ja yhteisöt, jotka saavat näkyvyyttä ja uusia yleisöjä. Tapahtuma tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia työllistymiseen, esiintymiseen ja omaehtoiseen toimintaan. Esimerkiksi koululaisryhmät ja yhdistykset voivat osallistua tapahtumaan osana oppimis- ja vapaaehtoistyön kokonaisuuksia.

Hankkeesta nousee esiin seuraavat keskeiset käytännön suositukset:

1. Kulttuuritapahtumat kannattaa suunnitella paikallisten ihmisten kanssa, ei heille. Yhteissuunnittelu sitouttaa ja tuo esiin oikeita tarpeita.

2. Kestävä ja kevyt tuotantomalli mahdollistaa laadukkaan tapahtuman toteuttamisen myös ilman raskasta organisaatiota.

3. Monipuolinen viestintä ja matala osallistumiskynnys ovat avainasemassa tapahtuman saavutettavuuden kannalta.

4. Tapahtuman jatkuvuutta kannattaa miettiä jo hankevaiheessa – rakenteet ja yhteistyöt tulee suunnitella siten, että niitä voi hyödyntää jatkossa ilman lisähanketta.

5. Kulttuurin vaikuttavuutta ei aina mitata euroissa: yhteisöllisyys, osallisuus ja elämykset ovat pitkällä aikavälillä merkittävässä roolissa kuntien vetovoimassa ja hyvinvoinnissa.

Myllykolu elää! -hanke osoitti, että kulttuurilla on voimaa rakentaa yhteisöä, lisätä hyvinvointia ja elävöittää maaseutua – kun sille annetaan tilaa kasvaa ja juurtua paikallisesti.