Peräpohjolaisen taidon äärellä

Peräpohjolan Leader ry rahoitti syksyllä 2024 Taito Lappi ry:n toteuttamaa lyhyttä, 3kk:n mittaista “Peräpohjalaisen taidon äärellä” -esiselvityshanketta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, löytyykö Rovaniemen ja Tervolan alueelta tarvetta peräpohjalaisen käsityöperinteen säilyttämiseen, perinteeseen nojaavaan käsityöyrittäjyyden kehittämiseen, sekä erityisesti alueelle sitoutuvien, aineettomaan kulttuuriperintöön pohjaavien käsityömatkailupalveluiden kehittämiseen liittyvään hankkeeseen. Hankkeessa otettiin myös ensiaskeleita alueen käsityöläisiä, alkutuottajia ja matkailutoimijoita yhdistävälle verkostolle. Hanke toteutui suunnitellusti, ja hankkeen aikana löydetyt kehittämistarpeet toimivat pohjana jatkon hankesuunnitelmille.

Peräpohjalaisen taidon äärellä -hanke toteutettiin lyhyenä esiselvityshankkeena. Hankkeen päätoimija Taito Lappi ry halusi selvittää, onko hanketta rahoittaneen Peräpohjolan Leader ry:n alueella tarvetta peräpohjalaisen käsityöperinteen säilyttämiseen, perinteeseen nojaavaan käsityöyrittäjyyden kehittämiseen sekä erityisesti alueelle sitoutuvien, aineettomaan kulttuuriperintöön pohjaavien käsityömatkailupalveluiden kehittämiseen liittyvään hankkeeseen. Esiselvityshankkeessa oli tarkoitus myös muodostaa ensiaskeleita alueen käsityöläisiä, alkutuottajia ja matkailutoimijoita yhdistävälle verkostolle.

Hanke käynnistettiin lokakuussa 2024, ja se päätettiin joulukuussa 2024. Hanketta toteutti yhdistyksen hanketiimi, johon kuuluivat toiminnanjohtaja hankekoordinaattorin roolissa, kehittämispäällikkö hankepäällikön roolissa ja yhdistyksen erikoisneuvoja hanketyöntekijänä. Lisäksi käsityökoulu Peukun opettaja suunnitteli työpajoissa käytetyn käsityömallin hankesuunnitelman mukaisesti. Käsityömalli toimi hankkeen työpajoissa tehtävänä, keskustelua vapauttavana käsityönä. Hankkeelle työskenteli yksi talkoolainen, joka osallistui Tervolassa ja Rovaniemellä pidettyihin työpajoihin: kokeili käsityömallin ennen työpajoja, osallistui työpajojen vetämiseen, työpajojen loppukoontiin, ja kävi läpi hankeraportin kommentoiden.

Hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti: tiedonhankintaa tehtiin sekä alueen toimijoita kuunnellen, että järjestämällä kaksi työpajaa. Ensimmäinen työpaja järjestettiin Tervolassa 28.11.2024 ja toinen työpaja Rovaniemellä 29.11.2024. Pajoihin osallistui yhteensä 12 henkilöä (Tervolassa 5, Rovaniemellä 7). Osallistujina oli pääosin käsityöyrittäjiä, mutta mukaan mahtui myös alkutuottaja (lampuri), hanketoimijoita sekä esimerkiksi matkailuopppaita. Hankkeen käynnistyksen ajoittuessa loppusyksylle yhdistyksen muun hanketoiminnan ohella matkailuyrittäjiä saatiin hyvin vähän tavoitettua työpajoihin saakka, mutta muutaman yrittäjän kanssa hankkeen teemoista päästiin keskustelemaan erikseen.

Työpajatoteutusten jälkeen haastattelu- ja työpaja-aineistot käytiin läpi, ja niistä muodostettiin muutamia mahdollisia kehittämisen suuntia laajemmalle hankkeelle. Nämä kehittämisen tavoitteet on avattu raportissa kohdissa ”tulokset” ja “vaikutukset ja jatkosuunnitelma”.

Esiselvityshankkeen tuloksia ovat haastattelu- ja työpaja-aineistot, joissa käydään läpi alueen nykytilaa hankkeen teemoihin liittyen. Näitä tuloksia on avattu seuraavaksi. Hankkeen teemoihin oli selkeää kiinnostusta, mutta hankkeen toteutus syyskaudella 2024 jälleen juuri yhden ennätysmaisen matkailutalven kynnyksellä haastoi osallistujien saamisen suhteen: työpajakutsuja lähetettiin alueen toimijoille hyvin suurella jakelulla, ja heistä vain murto-osa pääsi osallistumaan pajoihin. Työpajoihin osallistujat nostivat myös esille sitä, riittääkö alueella käsityöyrittäjiä laajempaan hankkeeseen, vai voisiko jatkoa ajatella jonkinlaisen Leader-alueita yhdistävän hankkeen kautta, ja saavuttaa näin laajemmin pohjoisen käsityöläisiä. Työpajaosallistujissa oli kuitenkin molemmilla paikkakunnilla mahdollisen laajemman hankkeen teemoista kiinnostuneita: työpajojen lisäksi käytiin muutamia keskusteluja matkailuyrittäjien kanssa hankkeen tavoitteista. Myös marraskuussa 2024 päättynyt Lapin liiton rahoittama, Taito Lappi ry:n toteuttama AKKE-hanke “Käsin tehty matkailuympäristö” -hanke tuki Peräpohjalaisen taidon äärellä -hanketta: AKKE-hankkeessa pääpaino oli matkailuympäristöissä nähtävässä paikallisessa nykykäsityössä, mutta osa siinä mukana olleista toimijoista osallistui myös Peräpohjalaisen taidon äärellä -hankkeen työpajoihin: verkoston luomista pienemmässä esiselvityshankkeessa oli näin mahdollista alkaa rakentamaan osittain jo olemassa olevien kontaktien kautta.

Niin keskusteluista kuin työpajoissa kävi ilmi, että termi peräpohjalainen käsityö pakenee määritteitä: osa osallistujista ei osannut nimetä suoraan, mitä käsitteen alle kuuluu, ja osa toivoi hankeryhmältä tähän yksiselitteistä vastausta, ja osa koki termin haastavaksi. Jatkokeskusteluissa esimerkeiksi nostettiin kuitenkin mm. kansallispukuja, peräpohjalaisia puolinukkaryijyjä, erilaisia kangaspuissa kudottuja tuotteita, puuesineitä, kuten kapiokirstuja, ja niiden mestarimaalareita. Matkailuelinkeinon kanssa yhteistyötä alueella on tehty viime aikoina esimerkiksi Tervolassa kotiseutumuseon Hiljaisen taiteen viikolla: Rovaniemellä niin ikään Totto ry:n vapaaehtoiset ovat olleet vastaanottamassa matkailijoita esimerkiksi kehruurukin äärellä. Käsityöelinkeinon ja matkailun yhteyden toivotaan tuovan matkailijaryhmille aitoja muistoja vierailukohteista, jotka sisältävät myös tietoa esimerkiksi paikallisesta käsityöperinteestä. Tiedossa hankkeen kohderyhmällä myös oli, että matkailun kentälle käsityöaktiviteetteja kaivataan: oma kohderyhmänsä ovat esimerkiksi erilaisille joogaretriiteille, käsityöleireille jne. osallistuvat kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat.

Kohderyhmän keskusteluissa nostettiin esille myös käsityö- ja matkailuelinkeinon yhteistyötä jarruttavat tekijät:
1) Käsityön arvostus: koetaanko yhteistyölle tarvetta? Onko alueella riittävästi käsityöläisiä vastaamaan matkailusektorin tarpeisiin? Matkailupuolen sektorin toimijat työpajoissa nostivat kuitenkin esille myös sen, että kysyntää aidoille, paikallisille käsitöille on, ja valtavasta matkailijavirrasta ei tarvitse tavoittaa kuin tuo käsitöistä kiinnostunut osanen: jo tälle pienelle virralle tuotettu käsityömatkailusisältö on alojen yhteistyön kehittämisen kannalta riittävää.
2) Matkailuyrittäjien ja matkanjärjestäjien tavoittaminen koettiin haastavaksi molemmilla työpajapaikkakunnilla: alojen työskentelyrytmi on eritahtista, ja yksittäisten käsityöläisten on haastavaa erottautua esimerkiksi omilla verkkosivuillaan, tai saada jalkaa oven rakoon suurille matkailuyrityksille. Aikaisempien hankkeiden kautta on saatu esimerkiksi vierailijaryhmiä tai jatkuvia kumppanuuksia, kun tutustuminen on tapahtunut hanketyön kautta. Samanlaisia tuloksia toivottiin myös laajemmalta hankkeelta: osana hanketoimintaa toivottiin mahdollistettavan yhteisiä, kahden toimialan välisiä kohtaamisia.

Yllä esitetyt, kohderyhmän esiin nostamat haasteet ovat käännettävissä mahdollisen tulevan, laajemman hankkeen kehittämisteemoiksi. Keskusteluissa nousi lisäksi esille myös matkailupalveluksikin käännettävissä oleva käsityöperinteiden siirtäminen: perinteisten käsityötaitojen opettaminen paitsi matkailijoille, myös paikallisille. Käsityön ja alkutuotannon parissa toimivien osallistujien toiveena laajan hankkeen yhtenä tavoitteena nähtiin myös käsityöperinteiden säilyttäminen ja perinteisten materiaalien arvostuksen kasvattaminen. Hanketoiminnalla nähtiin myös mahdollisuuksia vastata käsityömatkailupalvelun tuotteistamiseen: apua tämän teeman alla kaivattiin käytännön asioiden järjestelyihin, verkoston rakentamiseen, perinteisten tekniikoiden opettamiseen ja esimerkiksi perinteisten tekniikoiden käyttämiseen käytäntöön vietävissä olevissa uusissa, moderneissa, nykyaikaisissa tuotteissa.

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli löytää peräpohjalaisesta käsityöstä ja käsityömatkailusta kiinnostuneita tahoja, ja selvittää mahdollisuuksia ja kiinnostusta laajempaa hanketta koskien. Kiinnostuneita löydettiin: myös paljon heitä, jotka eivät hankkeen toteutusajankohdan vuoksi päässeet osallistumaan hankkeen työpajoihin.

Erityisesti työpajojen avulla suoritetun tiedonhankinnan tuloksena peräpohjalaisen käsityöperinteen säilyttämiselle, sekä sen hyödyntämiselle myös matkailukontekstissa on kiinnostusta. Hanketiimin työpajoista tekemät yhteenvedot osoittavat, että mahdollinen tämän esiselvityshankkeen pohjalta kirjoitettava jatkohanke olisi hyvä laajentaa koskemaan jollain tavalla myös käsityöperinteisiin liittyvän tietouden lisäämistä, sekä mahdollisesti myös perinteisten käsityötekniikoiden osaamisen kasvattamista: tämä laajentaisi tulevan hankkeen kohderyhmiä myös paikallisiin asukkaisiin käsityöyrittäjien, alkutuottajien ja matkailuyritysten lisäksi.

Lyhyen esiselvityshankkeen vaikutus oli tietoisuuden lisääminen hankkeen teemoista, kehittämistarpeiden etsiminen ja löytäminen, sekä näiden asioiden koostaminen hankeraportiksi. Hankeraporttia tullaan käyttämään keväällä 2025 tukena mahdollisen jatkohankkeen kirjoittamiselle.

Hankkeen tulosten myötä mahdollisen tulevan jatkohankkeen sisällöt Peräpohjolan Leaderin alueella tulevat liittymään peräpohjalaisen käsityöperinteen säilyttämiseen, perinnekäsityötekniikoiden opettamiseen paikallisille ja matkailijoille sekä näistä lähtökohdista toteutettujen käsityömatkailupalvelujen kehittämiseen yrittäjävetoisesti hankkeen sisältöjen tukiessa tätä kehittämistyötä.