Perinnepolut

Hankkeen yhteenveto

Perinnepolut-hankkeen tavoitteena oli lisätä museon saavutettavuutta Elämyspoluthankkeesta (2024) saadun palautteen perusteella. Perinnepolut-hankkeessa painotettiin kulttuurin saavutettavuutta yhtenä keinona digitalisointi. Jalasjärven museolla järjestettiin kaikille avoimia taidepajoja, joissa tehtiin taidekätköt museon alueelle. Kesällä kävijät saivat etsiä taidekätköjä kartan avulla museon alueelta. Kesällä järjestettiin lasten kulttuurikahvilaa, jossa esiteltiin kulttuuria monipuolisesti. Ohjelmassa oli myös rooliopastuskierros. Vuoden 2024 rooliopastuskierroksen tarina ja kesän 2025 rooliopastuksen tarina kuvattiin lyhytelokuvaksi. Lyhytelokuvaa kierrettiin näyttämässä ikäihmisille, kehitysvammaisille sekä esikoululaisille. Nuoret kuvasivat Jalasjärven museolla Tiktok-videoita, jotka julkaistiin Tiktok:issa. Tiktok-videoilla nuoret esittelivät nuorille museon esineitä ja rakennuksia. Tiktok-tili tavoitti hyvin nuoria katsojia. Tärkein yhteistyökumppani hankkeessa oli Jalasjärvi-Seura, jonka vapaaehtoiset auttoivat nuoria kertomalla museoesineistä ja rakennuksista tietoa. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. Museo saa hankkeen jälkeen käyttöönsä Tiktok-tilin, johon museon vapaaehtoiset ja kesätyöntekijät voivat jatkossa tehdä videoita. Lyhytelokuvaa voidaan esittää Pelimannituvalla henkilöille, jotka eivät pysty vierailemaan museorakennuksissa. Lyhytelokuva lisättiin Jalasjärvi-Seuran youtube-kanavalle.

Toteutus

Perinnepolut-hanke syntyi Elämyspolut-hankkeen palautteen perusteella. Aloittaessa yhteistyökumppanit ja toteutuspaikka olivat tuttuja hanketoimijoille. Kohderyhmänä hankkeessa oli erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset. Nähtiin myös tärkeänä säilyttää ja viedä eteenpäin tietoa museon esineistöstä. Nykyaikaisin digitaalisin keinoin saadaan tietoa museosta ja perinteistä välitettyä laajemmalle joukolle. Elämyspolut-hankkeessa tuli palautetta rooliopastuskierroksen esteettömyydestä. Vanhoihin rakennuksiin on portaat ja korkeita kynnyksiä, joten niissä liikkuminen apuvälineiden kanssa on hankalaa. Lyhytelokuva vastaa tähän haasteeseen tarjoamalla mahdollisuuden katsoa museolla kuvattu lyhytelokuva kotona tai yhteisöllisessä kokoontumistilassa.

Taidepajat ja taidekätköt:
Hankkeen tavoitteena oli lisätä kulttuurin saavutettavuutta lapsille ja nuorille. Keväällä järjestettiin lapsille ja nuorille suunnattuja taidepajoja, joissa valmistettiin museolle taidekätköt. Vapaaehtoiset suunnittelivat taidekätköt, auttoivat taidepajojen ohjauksessa sekä asettelivat taidekätköt paikoilleen museolla. Kesän aikana taidekätköjä sai etsiä museon alueelta kartan avulla.
24.4. oli kevään ensimmäinen taidepaja, jossa tehtiin lasten kanssa yhdessä taidekätköjä museolle. Taidepajassa tehtiin menninkäisten minimaailmoja, maalattiin käpyjä sekä tehtiin mosaiikkitikkareita. Osalla lapsista oli isoäiti tai vanhempi mukana. Lisäksi mukana oli talkoolaisia avustamassa lapsia askarteluissa.
8.5. oli kevään toinen taidepaja, jossa tehtiin kanaverkosta nainen. Lisäksi jatkettiin menninkäisten minimaailmoja ja käpyjen maalausta. Pajassa tehtiin myös kivipeikkoja. Paikallislehden toimittaja vieraili taidepajassa.
15.5. Taidepajassa maalattiin lasten kanssa puuperhosta, kuvauspaikkaa sekä askarreltiin tylliperhosia. Lisäksi halukkaat saivat tehdä menninkäisten asumuksia. Aloitettiin mehiläisen maalausta.
22.5. Taidepajassa maalattiin lasten kanssa linnunpönttöjä. Lisäksi oli tarkoitus askarrella puusta pupuja, mutta lapset ideoivatkin puusta peikkoja. Tehtiin myös kastelukannun helmiketjua. Lisäksi viimeisteltiin mehiläisen maalaus.
Kesäkuun alussa talkoolaisten kanssa taidekätköt viimeisteltiin paikoilleen museon alueelle.

Lyhytelokuva ja rooliopastuskierros:
Hankkeen tavoitteena oli videoida opastuskierrokset ja näyttää tallennetta heille, jotka eivät jostain syystä pääse museolle rooliopastusta katsomaan. Hankkeen tavoitteena oli, että muistojen tarinoita tuodaan saavutettavaksi ikäihmisille vanhainkodeilla ja palveluportilla. Hankkeessa kuvattiin lyhytelokuva, jossa koottiin yhteen 2024 esitetty rooliopastuskierros sekä 2025 esitetty rooliopastuskierros. Lyhytelokuvassa näyttelevät nuoret kesätyöntekijät.
Kuvauksen ja editoinnin hoiti AutioVisuals. Museo sijaitsee valtatie kolmen välittömässä läheisyydessä, joten autojen meteli kuuluu museolle. Lyhytelokuvaan tehtiin vielä äänen osalta jälkikäsittely, jossa saatiin kaikki taustaäänet poistettua. Lyhytelokuvan tavoitteena on lisätä museon saavutettavuutta myös ikäihmisille. Lyhytelokuvaa voidaan esittää museolla vieraille, mutta sitä voi katsoa jatkossa myös youtubesta. Lyhytelokuvan kanssa kierrettiin Jalasjärvellä ikäihmisten kokoontumistiloissa sekä asumisyksiköissä. Lisäksi lyhytelokuvaa käytiin näyttämässä eskariryhmille päiväkodeissa. Talkoolaiset osallistuivat rooliopastuskierroksen puvustamiseen ja tarinan suunnitteluun. Rooliopastuskierroksen käsikirjoitti ja ohjasi Eeva Saha. Talkoolaiset osallistuivat myös lyhytelokuvan esityksiin
kertomalla muistoja kouluajoista ja avustamalla esityksen esille panossa. Kesän rooliopastuskierroksen tarina oli jatkoa 2024 esitetylle tarinalla. Pääosassa jatkoi Lottatyttö. Tarinassa Lotan vieraaksi saapuu Vaasasta serkkutyttö kylään. Serkku haastaa Lottaa lähtemään piiaksi Vaasaan mutta tästä ei Lotan mielitietty Viljo ilahdu. Tarinassa on yhtymäkohtia myös aitoihin henkilöihin. Tarinassa mainitaan mm. kirkkoherra Nikolai Blom, joka saapui Jalasjärvelle kirkkoherraksi 1908. Tarina kuvaa 1900-luvun alun talonpoikaselämää. Lasten kanssa lyhytelokuva näytöksissä on keskusteltu esimerkiksi mikä piika oli.

Lyhytelokuvan esitysaikataulu- ja paikat:
23.10. Kino ensi-ilta
31.10. Kotiportti
4.11. Vuorohoitoyksikkö Toiska
5.11. Kirjatalon eskarit
6.11. Perhonen kehitysvammaisten asumisyksikkö
10.11. Kototaloo
11.11. Luopajärven eskarit
12.11. Iloniemen koti
13.11. Koskuen eskarit
14.11. Jalasjärven toimintakeskus
17.11. Senioriopettajat
18.11. Tepon tupa
25.11. Jalasjärven 4H kerhot
27.11. Palveluportti
9.12. Iloniemen eskarit

Taidekätköt:
1. KÄPYSADE – LÖYSITKÖ JO KÄPYKUNINKAAN?
2. KIRJAVAA KATSELTAVAA – ”KEN ON MAASSA KAUNEHIN”
3. KIRKAS LOISTE – VESI VANHIN VOITEHISTA. TUNNETKO SANONNAN?
4. KUKKA SINUSSA – KEDON KAUNEIN KUKKA!
5. VÄRIÄ SIIPIIN – MONTAKO ERI VÄRIÄ LÖYDÄT?
6. PERHOSTEN TANSSI – MINKÄ MUSIIKIN SINÄ KUULET?
7. LINTUJEN KOMMUUNI – LÖYSITKÖ ULLAN?
8. MANSIKKI - KIRJOITA NIMESI VIERASKIRJAAN.
9. NAAPURISTA PÄIVÄÄ- NOSTA KÄTTÄ NAAPURILLE!
10. PÖRRIÄISTEN PÄRINÄÄ – TÄMÄ EI PISTÄ.
11. MENNINKÄISTEN METKUT – MONTAKO PEIKKOA LÖYDÄT?

Lasten kulttuurikahvila:
Hankkeen tavoitteen oli lisätä museon kiinnostavuutta kulttuurikahvila-päivillä, jolloin museon Pelimannituvalla olisi tarjolla kahvia, mehua ja kulttuurista toimintaa sekä toimintapajoja rennossa ympäristössä. Kesällä järjestettiin lapsille ”Lasten kulttuurikahvila”-päiviä vaihtuvin teemoin kulttuuriin liittyen. Kulttuurikahvilan ohjelmassa oli myös rooliopastuskierros.

Lasten kulttuurikahvila päiviä olivat
4.6. Riimejä ja riimuja – tehtävärata
11.6. ”Voimalla seitsemän miehen” – liikunnallinen seikkailurata
18.6. kaarnaveneet – puuaskartelut
25.6. Kirjat tutuiksi – kirjastoauto vierailulla
2.7. Tanssin iloa – tanssiworkshop
9.7. Perinneleivontaa Jalasjärven Karjala-seuran kanssa
16.7. Mielikuvituslentoon – maalaustyöpaja
4.6. Riimejä ja riimuja teemalla lasten kulttuurikahvila. Kahvilassa oli tarjolla mehua ja kahvia pullan kanssa. Riimejä ja riimuja tehtäväradalla lähdettiin etsimään Amalian kirjettä. Ensimmäisenä oli tehtävänä muodostaa sana puukiekkoihin kirjoitetuista kirjaimista, joista tuli TORPPA. Torpalla oli arvoitus: ”Kulkiessa tunnet, korvilla kuulet, silmillä et näe?”, vastaus TUULI-MYLLY. Tuulimyllyllä piti yhdistää oikeat riimiparit kuten kukko-lukko. Saunalla oli viimeisenä tehtävänä tunnistaa moderneista symboleista, mikä tarkoittaa infoa.
11.6. ”Voimalle seitsemän miehen” tutustuttiin leikin varjolla Aleksis Kiven seitsemän veljeksen tarinaan. Ensimmäisenä haettiin labyrintistä kirjain pussit, joista lapset muodostivat seitsemän veljeksen nimiä. Toisella rastilla oli ote tarinasta, kun seitsemän veljestä juoksevat hiiidenkivelle sonneja karkuun. Lasten tehtävänä oli heittää mölkkyä pistepalikoihin, joihin oli laitettu sonnin kuvat. Kolmannella rastilla kuvattiin kohtaa, jossa veljekset juoksevat susia pakoon, ja tehtävänä oli etsiä susia Piilopirtin pihapiiristä. Neljännellä rastilla tehtävänä oli heittää vesi-ilmapalloja. Rastilla oli ote seitsemän veljeksen kohtaamisesta naapurikylän poikien kanssa, kun nujakoinniksihan kohtaaminen meni.
18.6. Kaarnaveneet lasten kulttuurikahvilassa tehtiin kaarnaveneitä. Vapaaehtoiset Matti ja Veikko opastivat lapsia puukon käytössä. Lapset saivat myös kokeilla, miten valmistuneet kaarnaveneet pysyivät pinnalla.
25.6. Kirjat tutuiksi – kirjastoauto vierailulla sekä käsinukke-esitykset Susi Hukkanen ja Kettu Repolainen. Kävijät saivat päivän aikana tutustua kirjastoautoon. Kirjastoautolla olivat kirjaston työntekijät järjestäneet arvontaa ja heiltä sai lukuvinkkejä. Kirjojen lainaaminen onnistui myös. Päivä Samppala esitti nukketeatteriesityksen kaksi kertaa päivän aikana.
2.7. lasten kulttuurikahvilan ohjelmassa oli tanssityöpaja sekä perinneleikkejä. Tanssityöpajan ohjasi Olivia Samppala, joka harrastaa tanssia. Tanssipajassa lapset opettelivat koreografian. Lisäksi päivän aikana leikittiin perinteisiä pihaleikkejä kuten polttopalloa, peiliä, väriä, kapteeni käskee ja potkittiin palloa. Osa osallistuneista lapsista oli alle 5-vuotiaita, joten leikit piti valita siten, että kaikki pystyivät osallistumaan.
9.7.lasten kulttuurikahvilan ohjelma toteutettiin yhteistyössä Jalasjärven Karjala-Seuran kanssa. Karjala-Seuran vapaaehtoiset opastivat lapsia karjalanpiirakoiden rypytyksessä. Tärkeää oli, ettei piirakkaa saanut nipistää, muutoin se sai kipeää. Karjalanpiirakat kaulittiin, täytettiin, rypytettiin ja paistettiin. Lapset saivat syödä omat karjalanpiirakkansa. Lisäksi oli pihaleikkejä.
16.7. ohjelmassa oli taidepaja. Aluksi kuunneltiin satu, joka antoi ideoita maalaukseen. Taidemaalausta ohjasi taiteen harrastaja ja Suomenselän taiteilijayhdistyksen jäsen Leena. Lapset maalasivat oman mielikuvituksen mukaisen maalauksen. Lisäksi ohjelmassa oli lettukestit, jossa paistettiin lasten kanssa lettuja.

Tiktok-lyhytvideot:
Hankkeen tavoitteena oli auttaa tallentamaan museon esineistön käyttötarkoitus. Tavoitteena oli tuottaa tietoa esineistä erityisesti nuoria kiinnostavalla tavalla TikTok-videoilla. Nuoret itse esittelevät tavaroita toisille nuorille hauskalla tavalla. Tähän luotiin oma TikTok-kanava @perinnepolut ja palkattiin 4 kesätyöntekijää tekemään videoita. Talkoolaiset museolla auttoivat ideoimaan videoiden aiheita ja kertoivat faktoja museolta. Nuoret käyttivät yhteen videoon myös taustatietona tekoälyä, joka tunnisti esineen väärin. Tästä opittiin, ettei tekoäly tunnista vanhoja esineitä. TikTok-videot jaettiin myös Jalasjärven 4H:n Instagram- sekä Facebook-tileillä. Videot keräsivät hyvin katseluja myös näillä alustoilla.
Hanke osallistui myös museon Perinnepäivään elokuulla, sekä Jokipiin maalaismarkkinoille, Keskikylän lasten maatalousnäyttelyyn sekä jouluavausmarkkinoille. Joulukuulla pidettiin hankkeen jouluinen päätöstilaisuus, jossa esiteltiin hankkeen tulokset.

Tulokset

Hankkeessa järjestettiin 5 taidepajaa, joissa tehtiin museon alueelle 10 taidekätköä. Lapsia taidepajoihin osallistui 40 ja heidän huoltajiansa 13. Lapset pääsivät kokeilemaan erilaisia materiaaleja. Lapsille annettiin materiaalit ja suuntaviivat, mutta lopullisesta toteutuksesta
lapset päättivät itse. Lapset lähtivät määrätietoisesti toteuttamaan omaa näkemystään. Ohjaajat auttoivat toteutuksessa. Eniten lapset tykkäsivät menninkäisten asumuksien teosta. Yleisö kehui taidekätköjä laadukkaiksi ja ympäristöön sopiviksi. Kulttuurikahvila-päiviä järjestettiin 7 kertaa. Lapsia ja nuoria osallistui 161. Suosituimmat päivät olivat juhannusviikolla kaarnaveneiden veisto, 25.6. kirjastoauton vierailu ja käsinukketeatteriesitys sekä 9.7. yhteistyössä Karjala-Seuran kanssa järjestetty perinneleivonta. Jalasjärvi-Seura sai pidetyistä teemoista intoa järjestää lapsille suunnattuja teemapäiviä myös jatkossa. TikTok-videoita tehtiin 15 kappaletta. Seuraajia @perinnepolut-tilillä on 234 ja tykkäyksiä yhteensä 2993. Eniten katselukertoja sai video, jossa kissa meemi hämmästelee museoesineitä. Videolla on 14200 katselukertaa. Tili tavoitti nuoria seuraajia. @perinnepoluttili jää Jalasjärvi-Seuran käyttöön. Seura voi myös jatkossa tehdä lyhytvideoita ja julkaista niitä tilin kautta. Palautteen mukaan videot nähtiin hyvänä keinona tavoittaa nuoret. Tiliä seurannut kertoi, miten nuoret kehittyivät esiintyjinä ja videoiden tekijöinä.
Rooliopastuskierroksista tehtiin yksi 25 minuutin mittainen lyhytelokuva. Lyhytelokuvaa kierroksella käytiin 16 paikassa vierailulla. Lyhytelokuva keräsi kierroksella 320 katsojaa. Erityisesti vierailukohteet tykkäsivät, että veimme lyhytelokuvan heidän omiin tiloihinsa. Huonosti liikkuvien ikäihmisten on haastava siirtyä paikasta toiseen. Näin lyhytelokuva tavoitti useampia henkilöitä. Lyhytelokuva sai positiivista palautetta. Elokuva myös innoitti muistelemaan omia kokemuksia. Esimerkiksi eräs nainen kertoi, että lapsena opettaja oli tarkastanut kynnet ja myös tarvittaessa leikannut ne. Toinen muisteli käyneensä aikoinaan Ilvesjoella Hongiston kaupassa, ja kauppias oli tarjonnut hänelle makeisia. Perikunta on lahjoittanut elokuvassa näkyvän kaupan museolle. Lyhytelokuvasta tuli kyselyjä, että onko jatkoa tulossa. Lyhytelokuva julkaistiin Jalasjärvi-Seuran tilillä youtubessa joulukuun alussa. Youtubessa lyhytelokuvaa on katsottu 542 kertaa.
Hankkeeseen työllistettiin 7 nuorta rooliopastukseen, 4 tiktokkaajaa ja 4
kulttuuripajaohjaajaa. Lyhytelokuvan kuvauspäivä oli nuorille uusi mieleenpainuva kokemus.
Jalasjärvi-Seura palkkasi myös enemmän kesätyöntekijöitä museolle kuin aikaisemmin hankkeen tuoman kokemuksen myötä.
Kokonaisuudessa hanke tavoitti 811 henkeä, joista lapsia ja nuoria oli 451 ja ikäihmisiä 236 henkeä. Tämän lisäksi vielä hankkeen digitaalinen näkyvyys Tiktokissa sekä youtybessa. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet tuoda kulttuuri saavutettavaksi matalalla kynnyksellä lapsille ja nuorille sekä lisätä saavutettavuutta hyödyntämällä digitaalisuutta.
Hankkeesta on viestitty Jalasjärven 4H:n sosiaalisen median tileillä Instagramissa ja Facebookissa. Lisäksi on viestitty Jalasjärven 4H:n nettisivulla. Myös Jalasjärvi-Seura on viestinyt hankkeesta omilla sosiaalisen median tileillänsä. Julkaisut on jaettu Facebookin Jalasjärvi-ryhmään, jonka kautta tavoitetaan hyvin jalasjärvisiä. Jalasjärvi-Peräseinäjoki Kunnallissanomissa on julkaistu mainoksia tapahtumista. Lisäksi ostettiin myös Facebookista maksettua mainosta. JP-Kunnallissanomat on kirjoittanut myös artikkeleita hankkeesta. Jalasjärven Joulu-lehdessä julkaistiin koonti artikkeli hankkeesta. Keväällä tapahtumista laitettiin Jalasjärven keskustan kadunvarsille tienvarsimainoksia Lasten kulttuurikahvilasta.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Museo on saanut hyvin näkyvyyttä hankkeen aikana ja muutkin tahot ovat kiinnostuneet tekemään yhteistyötä Jalasjärvi-Seuran kanssa. Jalasjärven perinnetoimikunta on ehdottanut sota-aiheista paikalliseen historiaan liittyvän näytelmän esittämistä museolla kesällä 2026.
Hanke tavoitti hyvin lasten lisäksi nuoria tiktok-videoin. Pari nuorta innostuin kesätöiden kautta museotoiminnasta, ja he osallistuivat syksyllä vapaaehtoisina myös museon muuhun toimintaan. Jalasjärvi-Seura on saanut positiivista kokemusta nuorten työllistämisestä kesätöihin ja aikoo palkata nuoria myös jatkossa. Taidekätköt laitetaan esille museolla myös tulevina kesinä. Ne ovat hyvä lisä museon pihapiirissä varsinkin lapsiperheille. Digitaalisuuden kehittäminen on myös jatkossa tärkeää. Samanlaista näkyvyyttä mitä Tiktokin kautta saatiin nuorten keskuudessa, on haastava saada muulla tavoin. Lyhytelokuva myös lisäsi museon saavutettavuutta. Lyhytelokuva on tehty modernilla otteella mutta siitä saa kuitenkin hyvän kuvan, siitä miten ennen on eletty. Lyhytelokuvalle on tallennettu ote paikallisesta historiasta tuleville jälkipolville. Lyhytelokuva koettiin hyväksi ja kiinnostavaksi tavaksi tuoda museota esille ja tallentaa elettyä elämää. Lyhytelokuvalle on myös harkinnassa jatkoa.