Pien-Saimaan näkösyvyyttä halutaan parantaa – työ vesistön eteen jatkuu vahvana.

Pien-Saimaan vedenlaatua parannetaan konkreettisin toimin, jotka näkyvät veden kirkkaudessa ja vaihtuvuudessa. Näkösyvyyden parantamiseksi alueella toteutetaan muun muassa hoitokalastusta, jolla vähennetään sameutta aiheuttavien pienkalojen määrää ja vahvistetaan kalakantojen rakennetta. Lisäksi suunnitteilla on niitto- ja ruoppaustoimia sekä petokalojen kutualueita, jotka toteutuessaan lisäävät veden vaihtuvuutta ja tukevat alueen monimuotoisuutta. Valuma-alueilla keskitytään erityisesti maaperän kunnon parantamiseen – hyväkuntoinen maa sitoo paremmin ravinteita ja vähentää niiden huuhtoutumista vesistöön.

Lappeenrannan kaupunki jatkaa pitkäjänteistä työtä Pien-Saimaan hyväksi yhdessä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kanssa. Pien-Saimaan näkösyvyys kasvuun -hanke on saanut lähes 300 000 euroa rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta. Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2025–2027 Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueilla.

Hyödyt näkyvät kaikille

Vesistön kunnostus parantaa virkistysmahdollisuuksia ja lisää alueen vetovoimaa. Uimarannat, mökkivedet ja kalastusolosuhteet hyötyvät kunnostustoimista. Samalla Pien-Saimaan luonto monimuotoistuu, kiinteistöjen arvo nousee ja alueen houkuttelevuus kasvaa sekä paikallisille että matkailijoille.

Vedenlaadun parantamiseksi on alueella nyt käynnissä useampia toimenpiteitä, toteaa vesiensuojelun asiantuntija Simo Sihvo. 

– Pien-Saimaan kunnostustyötä on tehty suunnitelmallisesti ja toimenpiteillä on onnistuttu pysäyttämään vedenlaadun heikkeneminen ja kääntämään vedenlaadun kehitys kohti hyvää tilaa. Kunnostus on pitkäjänteistä työtä ja muutokset vedenlaadussa näkyvät hitaasti.

Pien-Saimaalla on käynnissä myös muita kunnostustoimenpiteitä. Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteuttaa vesiensuojelutoimia turvetuotantoalueiden alapuolisilla vesistöalueilla. Lisäksi Pien-Saimaan suojeluyhdistys tekee työtä ulkoisen kuormituksen sitomiseksi, ja suunnitteilla oleva Kutilan kanava lisäisi veden vaihtuvuutta ja ehkäisisi rehevöitymistä.

Lavikanlahden vesistökunnostukset – yleisötilaisuus 20.11. klo. 17–19

Tervetuloa kuulemaan Pien-Saimaan kunnostussuunnitelmista, Kaakkois-Suomen vesiensuojelu- ja ennallistamishankkeesta (KAVE) sekä keskustelemaan hankkeen vesistökunnostussuunnitelmista Lavikanlahdella.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Nähdään 20.11.2025 klo 17-19, Taipalsaaren kunnantalolla, Keulasalissa!

Ohjelma
17.00 Tilaisuuden avaus
17.15 Pien-Saimaan kunnostussuunnitelma 2035 – onnistumiset ja seuraavat askeleet
17.45 KAVE-hankkeen esittely
18.00 Lavikanlahden mahdolliset kunnostustoimet
18.30 Kysymyksiä ja keskustelua

Sunisenselän mittauslautta talviteloilla

Sunisenselän vedenlaadun mittauslautta on nyt siirretty talviteloille. Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka ilmoittivat lautan irtoamisesta – kansalaishavainnot ovat tärkeä osa Pien-Saimaan seurantaa!

Kansalaishavainnot ovat tärkeitä – voit helposti ilmoittaa poikkeavasta:

• veden laadusta
• irtaimista rakenteista
• luonnonilmiöistä

Ilmoitukset voi tehdä osoitteessa:
piensaimaa.fi/veden-laatu/kansalaisseuranta

Saimaan vedenpinta poikkeuksellisen alhaalla – vaikutuksia ranta-alueille ja veneilyyn

Saimaan vedenpinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla – jopa 50 senttimertiä ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Ennusteen mukaan vedenpinta jatkaa laskuaan arviolta 10 cm verran lokakuun loppuun mennessä, mikäli syksy ei tuo mukanaan tavanomaista runsaampia sateita.

Marraskuussa vedenpinnan kehitys riippuu loppusyksyn sademääristä sekä talven alkamisen ajankohdasta. Saimaalla on vähennetty juoksutuksia toukokuusta lähtien vedenpinnan laskun hillitsemiseksi ja poikkeusjuoksutuksia jatketaan kunnes vedenpinta kääntyy nousuun.

Miksi näin?

Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten sadanta, lumien sulaminen, haihdunta ja säännöstely. Viime vuosina Saimaa oli tavallista korkeammalla runsaiden talvisateiden vuoksi, mutta tänä vuonna vähäiset sateet ja suuri haihdunta ovat laskeneet vedenpintaa merkittävästi.

Vaikutuksia ranta-alueilla

• Matalikot ja kivikot voivat olla tavallista lähempänä pintaa, mikä lisää veneilyssä varovaisuuden tarvetta.
• Laiturit voivat jäädä osin kuiville tai käyttö hankaloituu.
• Veneiden lasku osissa rantoja hankaloituu
• Rantakasvillisuus voi muuttua vedenpinnan laskiessa.

Toimenpiteitä rannanomistajille ja vesillä liikkujille

• Tarkista laiturin ja veneen sijainti ranta-alueella sekä varmistu, että ne ovat turvallisesti paikoillaan.
• Merkitse ja huomioi mahdolliset kivikot ja matalikot, jotka ovat nyt tavallista lähempänä pintaa.
• Hyödynnä matalaa vedenpintaa rannan huolto- ja kunnostustöissä

Tilanne elää sääolojen mukaan

Vedenpinnan vaihtelut ovat luonnollinen osa Saimana vesistöalueen kiertoa. Tämänhetkisten ennusteiden perusteella loppuvuosi Saimaalla jatkuu tavanomaista matalamman vedenpinnan merkeissä.

Lisätietoa:

Alueellinen vesitilanne Itä- ja Kaakkois-Suomi | Vesi.fi

Vedenpinnan korkeus ja muut vesitiedot

vesi.fi-karttapalvelu

Simo Sihvo, vesistöasiantuntija

simo.sihvo@lappeenranta.fi

Pien-Saimaalla aloitetaan mittava hoitokalastus – tavoitteena kirkkaampi vesi ja terveempi järviluonto

Pien-Saimaalla jatketaan vuosien 2025-2027 aikana hoitokalastamista, jonka tavoitteena on parantaa järven vedenlaatua ja luonnon tasapainoa. Hoitokalastusta toteuttavaksi tahoksi on valikoitunut Järvikalastus Turtiainen Ky, jolla on pitkä kokemus hoitokalastuksesta.

Hoitokalastuksen tavoitteena on poistaa järvestä vähintään 35 000 kiloa vähempiarvoista kalaa vuosittain, pääosin särkiä, lahnoja ja pieniä ahvenia. Särkikalojen määrän vähentäminen vähentää ravinteiden kiertoa veden sisäisessä kierrossa, jolloin sameus pienenee ja veden kirkkaus paranee.

• Hoitokalastus on keskeinen toimenpide Pien-Saimaan kunnostamisessa. Särkikalojen poistaminen pienentää veden sameutta ja ravinteiden kiertoa, mikä edistää veden kirkastumista ja luonnollisen ekosysteemin palautumista kohti luonnollisempaa tasapainoa, kertoo vesistöasiantuntija Simo Sihvo.

Kohti kirkkaampaa vettä

Kalastus toteutetaan Läntisellä Pien-Saimaalla. Pyynti tapahtuu rysillä ja nuotilla – keväällä kudulle nousevia kaloja pyydetään rysillä ja syksyllä syvänteisiin parveutuvia kaloja nuotalla. Kalat toimitetaan hyötykäyttöön, esimerkiksi biokaasun tuotantoon.

• Tämän mittakaavan hoitokalastus voi näkyä jo muutamassa vuodessa veden kirkastumisena ja näkösyvyyden kasvuna. Samalla petokalojen, kuten hauen ja kuhan, elinolosuhteet paranevat, toteaa toiminnanjohtaja Joonas Häkkinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.

Pitkäjänteistä yhteistyötä Pien-Saimaan hyväksi

Hoitokalastusta nykyisellä rahoituksella toteutetaan 2025-2027 välisenä aikana. Etenemistä seurataan muun muassa saalispäiväkirjojen ja kalalajitietojen avulla. Työ on osa pitkäjänteistä Pien-Saimaan kunnostamista.

Hoitokalastus on osa EU:n maaseuturahoitteista Pien-Saimaan Näkösyvyys kasvuun (Näsy) -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Pien-Saimaan vedenlaatua, lisätä näkösyvyyttä ja vähentää sisäistä ravinnekuormitusta. Hankkeen toteutuksesta vastaa Lappeenrannan kaupunki yhteistyössä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kanssa.

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki

Simo Sihvo, vesistöasiantuntija

simo.sihvo@lappeenranta.fi

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus RY

Joonas Häkkinen, toiminnanjohtaja

joonas.hakkinen@ekkalatalouskeskus.fi