Pohjavaaran vesiosuuskunnan vesihuoltohanke

Pohjavaaran vesiosuuskunnan vesihuoltohankkeen tarkoituksena on ollut varmistaa vedenjakelu ja hyvälaatuisen vedentoimituksen varmuus kaikissa tilanteissa Pohjavaaran vesiosuuskunnan jokaiselle asiakkaalle.

Pohjavaaran vesiosuuskunta sijaitsee Sotkamossa ja vedenjakelun piirissä on 82 osakasta, joista 51 on vakituisesti asuttuja kiinteistöjä, 25 loma-asuntoa, kolme lypsykarjatilaa, lammastila, Pohjavaaran kyläkoulu ja koululla toimiva päiväkotiryhmä, metsästysseura, maatilamatkailua sekä koneyritys ja metsäkoneyritys.

Runkovesijohto alueelle on valmistunut vuonna 1999. Vesiosuuskunnalla on vesijohtoverkostoa yhteensä noin 29 km. Vesijohtoverkostosta osa on Kajaanin Kuluntalahden kylän puolella. Verkostoon muoviputkea, jonka paineluokka on PN6. Verkoston osalta ei ole ilmennyt häiriöitä tai ongelmia, kuten suurempia putkistovuotoja tai –rikkoja.

Vesiosuuskunnalla oli lähtötilanteessa oma v. 1999 valmistunut vedenottamo, joka on ottanut vettä Rimpilänniemen pohjavesialueelta siiviläputkikaivosta. Raakavesi on ollut rauta- ja mangaanipitoista.
Etenkin lypsykarjatilat ja siellä olevat lypsyrobotit vaativat hyvälaatuisen talousveden. Lypsyrobottien toimintaa on haitannut rautasakkapitoinen vesi, joka on sotkenut etenkin robotin ohjelman toimintaa. Rautasakan vuoksi vedenottamon pumppua on jouduttu vaihtamaan vähintään kahden vuoden välein. Vuonna 2020 vedenottamon yhteyteen on asennettu sakanpoistolaitteeksi pussisuodatin, mutta sekään ei ollut riittävä toimenpide.

Vesihuoltohanke on ollut vireillä vuodesta 2015 saakka. Vuonna 2021 yhteistyökumppaniksi valikoitui tarjouskilpailun perusteella Ramboll Oy. Päävastuuta suunnittelusta on kantanut Teemu Heikkinen, joka teki insinööriopintojen lopputyönään Sotkamon kunnalle Pohjavaaran vesihuollon kehittämistä koskevan tutkimuksen.

Pohjavaaran vesiosuuskunnan vesihuoltohankkeen toteutuksen pääkohdat olivat seuraavat:
- Oman rauta- ja mangaanipitoisen pohjaveden vedenottokaivon käytöstä poistaminen ja korvaaminen uudella yhdysvesijohtolinjalla
- Uuden vesijohtolinjan rakentaminen Sotkamon kunnan verkostoon ja veden ostaminen Sotkamon kunnalta
- Uuden paineenalennuskaivon ja virtaamamittauskaivon rakentaminen Naapurivaaran alueelle, jotta veden johtaminen Pohjavaaralle on mahdollista ja ostettavan veden virtaaman seuranta on mahdollista
- Uuden alavesisäiliön ja paineenkorotusaseman rakentaminen Pohjavaaran alueelle, jolla mahdollistettiin osuuskunnan vuorokautisen kulutuksen vesimäärän varastointi ja Pohjavaaran alueen vesijohtoverkoston painetason ylläpito ja kulutushuippujen tasaaminen
niin, että Naapurivaaran alueella ei ole riskiä verkostopaineiden laskusta.
- Uuden paineenkorotusaseman lisäys Pohjavaaran verkostoon, jolla mahdollistettiin osuuskunnan vesijohtoverkoston korkeimmissa osissa olevien liittyjien painetason ylläpito, huomioiden että painetta ei voida verkoston alhaisimmissa osissa nostaa yli 6 barin, koska vanha verkosto ei kestä suurempaa painetasoa.
- Kiinteiden varavoimakoneiden ja automaation lisäys, jotta järjestelmä on etävalvottavissa sekä toimii myös poikkeustilanteissa, kuten sähkökatkojen aikana.

Hanke urakkakilpailutettiin tammikuussa 2023 infrarakentamisen urakoitsijoilla ja tarjouksia saatiin kuudelta urakoitsijalta. Urakkaneuvottelun perusteella valitiiin urakoitsijaksi Järveläisen Maansiirto Oy. Valitun urakoitsijan kanssa käytiin läpi urakan selonottoneuvottelussa hankkeen toteutettavuus ja toteutuksen aikataulu. Hyrrä-järjestelmä ei tuossa vaiheessa ollut vielä valmis, joten urakoitsijan kanssa sovittiin tarjouksen olevan voimassa siihen asti, että rahoitus saataisiin järjestettyä.

Kaikki urakat on kilpailutettu julkisten hankintojen lain (1397/2016) mukaisesti ja urakkatarjoukset vertailtu ja urakan sisältö varmistettu urakan selonottoneuvottelussa. Urakan sopimusehtoina käytettiin YSE1998 ehtoja ja urakoitsijan kanssa solmittiin YSE mukainen urakkasopimus ennen hankkeen alkamista.

Vedenalitusta varten haettiin luvat ELY-keskukselta ja Nuaskylän osakaskunnalta. Urakoitsija aloitti työt kevättalvella 2024, jolloin vesistöjen rantojen kaivutyöt oli helpointa tehdä jään päältä. Heinäkuussa Nuasjärven syvemmälle osuudelle laskettiin painotettu vesijohto järven pohjaan. Urakoitsija tarkastutti upotetun vesijohdon sukeltamalla. Yhteensä yhdysjohdon järviosuuden pituus oli 5,2 kilometriä.

Elokuussa rakennettiin yhdysjohdon Pohjavaaran puoleinen maaosuus ja asennettiin alavesisäiliö Kumpulantien ja Kumpulahdentien risteykseen. Huuskonniemelle asennettiin virtaamamittauskaivo syyskuun puolella. Naapurinvaaran paineenkorottamon yhteyteen asennettiin paineenalennuskaivo ja liitettiin uusi vesijohto vanhaan. Tässä yhteydessä täytyi alittaa Pohjavaarantie, mihin haettiin lupa Pirkanmaan ELY-keskukselta. Loppuvuodesta asennettiin paineenkorottamo Iivonlahteen ja saatiin alavesisäilölle automatiikkaa ja tietoliikenneyhteydet, jotka antavat mahdollisuuden etävalvontaan ja -säätämiseen. Alavesisäiliölle ja paineenkorottamolle hankittiin uudet sähköliittymät sekä varavirtalaitteet molempiin kohteisiin. Vesiosuuskunnan hallituksen jäsenille annettiin käyttäjäkoulutusta ja vesi alkoi virrata uudessa vesijohdossa 16.12.2024. Osuuskunnan osakkaat osallistuivat käyttöönottoon huuhtelemalla vesiputkistoa samanaikaisesti, jotta vanha rautasakka saataisiin putkistosta pois.

Hanke toteutui pääpiirteittäin suunnitelmien mukaisesti ja pysyi kustannusarvion raameissa. Ennakkovarautumisesta huolimatta kallioräjäytyksiä ei tarvinnut tehdä ja valvonnan kustannukse jäivät ennakoitua alhaisemmaksi. Alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin suoja-aita alavesisäiliön ympärille ja suojat kahdelle varavoimakoneelle.

Haasteita hankeessa aiheutti maailmanpoliittinen tilanne, joka aiheutti niukkuutta putkien ja painojen saatavuudessa ja viivästytti vedenalaisten töiden valmistumista. Käyttöönoton jälkeen on ollut hankaluutta alavesisäiliön automatiikan kanssa. Aliurakoitsija Xylem Oy vastaa siitä, että automatiikka saadaan toimimaan suunnitelman mukaisesti.

Onnistuimme yhteistyökumppanien valinnassa. Perehtyneen suunnittelijan ja kokeneen urakoitsijan sekä valvojan toiminta on ollut ensiluokkaista. Työtapaturmilta ja vaaratilanteilta sekä ympäristövahingoilta vältyttiin täysin. Yhteistyö koko ohjausryhmän tahojen kesken on toiminut saumattomasti.

Osakkaita, alueen muita asukkaita sekä vesilläkulkijoita on tiedotettu hankkeen etenemisestä sähköpostein, nettisivun kautta, julistein, Sotkamo-lehdessä sekä kyläyhteisön WhatsApp-ryhmän kautta.
Linkki hankkeen etenemisen seurantaan vesiosuuskunnan nettisivulla:
https://www.pohjavaaranseutu.fi/vesiosuuskunta/vesihuoltohanke/

1. Hyvälaatuisen ja riittävän talousveden toimittamisen varmistaminen ostamalla vesi Sotkamon kunnan vesihuoltolaitokselta.

2. Osuuskunnan toiminnan helpottaminen, yhteistyön kehittäminen kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa ja ammattiosaamisen keskittäminen Sotkamon kunnan vesihuoltolaitokselle.
o Osuuskunnalla ei ole ollut riittäviä resursseja ja ammattitaitoa käyttää raakaveden raudanpoistolaitosta, jos toimintaa olisi jatkettu omalla vedenottamolla.

3. Vedenjakelun varmistaminen poikkeustilanteissa. Uudessa järjestelmässä on 70 m3 alavesisäiliö, joka varmistaa vuorokauden maksimivesitarpeen varastoinnin poikkeustilanteissa sekä mahdollisuuden lisätäyttää alavesisäiliötä säiliöautolla. Lisäksi kiinteät varavoimakoneetvarmistavat veden toimituksen sähkökatkotilanteissa.
o Edellisessä järjestelmässä ei ollut vesisäiliötilavuutta ja toiminta oli yhden vedenottokaivon varassa. Kun vedenotto häiriintyi, oli koko osuuskunnan alue ilman vettä.

4. Automaation lisääminen toiminnan käyttöön, valvontaan ja raportointiin. Uudesta järjestelmästä saadaan virtaaman mittaustieto ja paineen mittaustiedot sekä hälytykset automaatiojärjestelmään ja päivystäjälle. Lisäksi saadaan laitteiden häiriötiedot päivystäjälle. Automaatiojärjestelmä tallentaa mittaustiedot ja raportit sekä hälytykset, jolloin toimintaa voidaan analysoida raporteista ja mittaustuloksista pidemmällä aikavälillä.
o Edellisellä laitoksella ei ollut automaatiojärjestelmää

5. Veden desinfiointimahdolllisuus
Alavesisäiliölle on asennettu UV-laite veden desinfiointia varten. Laite otetaan käyttöön varvittaessa.

Vesihuoltohankkeen vaikutuksista tärkeimpiä ovat:

A. Toiminnan tehostaminen ja varmistaminen liittämällä pieni yksikkö tulevaisuudessa kunnalliseen vesihuoltolaitokseen.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on osuuskunnan toiminnan liittäminen tulevaisuudessa Sotkamon kunnan vesihuoltolaitokseen ja näin poistaa kunnan vesihuollosta pieniä toimijoita ja keskittää toiminta yhdelle isolle vesihuoltolaitokselle. Samalla keskitetään huollot, ylläpito ja valvonta ammattimaiselle vesihuoltotoimijalle. Osuuskunnan uudet järjestelmät on
suunniteltu yhteensopiviksi Sotkamon vesihuoltolaitoksen kanssa.

B. Asiakkaiden vedenlaadun parantaminen ja talousveden toimitusvarmuus

C. Vedentoimitus asiakkaille ei keskeydy poikkeustilanteissa, kuten sähkökatkossa.

D. Etävalvonnalla voidaan etukäteen reagoida mahdollisiin poikkeustilanteisiin ilman vesikatkoja tai vedenlaadun vaarantumista.

E. Kustannustehokkain kokonaisratkaisu tehostaa nykyistä toimintaa.

F. Maataloustoiminnan ja pienyritystoiminnan ylläpito, kehittäminen ja laajentaminen varmistamalla, että toiminnan edellyttämä vesihuolto on kunnossa ja toimintavarmaa.