Porojen peltovahinkojen arvioinnin ohjekirja

Julkinen hankekuvaus

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan keskeisiä maaseutuelinkeinoja ovat olleet jo vuosisatojen ajan poronhoito ja maatalous. Elinkeinot ovat eläneet rinta rinnan parhaimmassa tapauksessa toisistaan niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti hyötyen. Rakenteeltaan ja työprosesseina elinkeinot eroavat toisistaan suuresti. Siinä, missä porot hoidetaan yhteisöllisesti paliskunnassa ja porot laiduntavat vapaasti, maatalous on perhe- tai yksilökeskeistä ja yhteen paikkaan sidottua toimintaa. Suurimmat kiistat elinkeinojen välille ovat syntyneet porojen laidunnuksista viljelijöiden pelloilla. Nämä kiistat ovat toisinaan johtaneet eriasteisiin oikeuskäsittelyihin. Poronhoitolakiin näitä kiistakysymyksiä ratkaisemaan on kirjattu arvioimislautakuntajärjestelmä. Nykyisellään tämä järjestelmä ei toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Keskeinen syy luottamuspulaan on arvioimislautakunnan vahinkoarviotoiminnan kirjava arviotoiminta ja tästä johtuva arvioiden lopputulosten uskottavuuden puute. Arviotoiminnan luottamuksen palautus on mahdollista vain rakentamalla peltovahinkojen arviointiin toimintamalli, jossa määritellään yksityiskohtaisesti peltovahinkojen arviointi ensimmäisestä yhteydenotosta vahinkoarvion tulosraportointiin. Tämä malli testausten ja sidosryhmien palautteiden jälkeen otetaan koulutuksen jälkeen käyttöön kaikissa arvioimislautakunnissa.