Potkua Kainuun metsiin

Lisätietoja: Metsätilan sukupolvenvaihdos, Suomussalmi

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Metsätilan sukupolvenvaihdos, Puolanka

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Kuolinpesien ja metsäyhtymien erilaiset omistusjärjestelyt, Suomussalmi

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Kuolinpesien ja metsäyhtymien erilaiset omistusjärjestelyt, Puolanka

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Luonnonhoidon ilta Kajaani

Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautuminen:

Luonnonhoidon ilta Suomussalmi

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Metsatilan sukupolvenvaihdos, Hyrynsalmi_7815

Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautuminen:

https://www.Kuolinpesien ja metsayhtymien erilaiset omistusjarjestelyt, Hyrynsalmi

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Metsätilan sukupolvenvaihdos Sotkamo

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Kuolinpesien ja metsäyhtymien erilaiset omistusjarjestelyt Sotkamo

Ilmastonmuutoksella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia metsiin. Puut hyötyvät ilmastonmuutoksen myötä pidentyvästä kasvukaudesta ja suurentuvasta hiilidioksidipitoisuudesta, mikä näkyy puiden parempana kasvuna. Ilmastonmuutos kuitenkin lisää monia metsätuhoriskejä, mikä uhkaa heikentää metsien kasvua. Etenkin Pohjois-Suomessa, jossa metsikön kiertoaika on pitkä, ehtii ilmasto muuttua paljon yhden puusukupolven aikana.

Tulevaisuuden lisääntyviin metsätuhoriskeihin kannattaa varautua metsänhoidossa jo nyt. Osallistujat saivat tietoa mahdollisista uusista tuhonaiheuttajista sekä hyönteis-, tuuli- ja sienituhoriskeistä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Webinaarin esitysmateriaaleihin voit tutustua tästä.

Luonnon monimuotoisuus on arvokas asia, jonka säilyttäminen on osa metsien kestävää käyttöä. Metsälain 10 § ja luonnonsuojelulaki rajoittavat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien kohteiden käyttöä metsissä pyrkien säilyttämään kohteiden luontoarvot. Vapaaehtoiset sertifioinnit huomioivat luonnon monimuotoisuuden metsissä lakeja laajemmin.

Webinaarissa Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Kettunen ja FSC Suomen metsästandardiasiantuntija Emmi Liias kertoivat PEFC- ja FSC-metsäsertifiointien vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. He kävivät läpi esimerkiksi metsänkäsittelyyn liittyvät ohjeet suojakaistoista, säästöpuista ja suojatiheiköistä. Suomen metsäkeskuksen asiantuntijat kertoivat metsälain 10 §:n mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä ja muista luontokohteista, joiden käyttöä erilaiset lait rajoittavat. Osa kohteista on suojeltu suoraan lain nojalla, joten metsänomistajan on tärkeää tunnistaa ne itse ja jättää talouskäytön ulkopuolelle.

Tapahtuman materiaaleihin pääset tutustumaan Metsäkeskuksen materiaalipankissa. Webinaaritallenne on katsottavissa kahden viikon ajan tapahtuman jälkeen.

Myyränporras (vasemmalla) on yksi EU:n tiukkaa suojelua vaativista lajeista, jonka esiintymispaikka on lain nojalla suojeltu. Lähteet (keskellä ylhäällä) ovat vesilain nojalla suojeltuja vesielinympäristöjä, jonka lähiympäristö voi lisäksi olla suojeltu metsälain 10 §:n perusteella. Pienialaiset luonnontilaiset metsäkortekorvet (keskellä alhaalla) on suojeltu metsälain 10 §:n perusteella. Maanomistaja voi sopia maillaan olevan arvokkaan luontokohteen suojelemisesta ELY-keskuksen kanssa ja perustaa alueelle yksityisen luonnonsuojelualueen. Kuvat Minna Hassinen.

Luonnonhoidon iltapäivässä kuullaan metsien ja soiden luonnonhoidon toteutuksesta sekä uudistuneista luonnonhoidon tuista paikallisilta toimijoilta ja Metsäkeskuksen asiantuntijoilta. Esitysten jälkeen käydään läpi Metsäkeskuksen tarjoamaa luontotietoa ja sen hyödyntämistä oman metsäomaisuuden hoidossa. Ota mukaan oma läppäri tai älypuhelin ja Metsään.fi-palveluun kirjautumiseen tarvittavat välineet. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Tapahtuman tavoitteena on auttaa metsänomistajia alkuun sähköisten palveluiden haltuun ottamisessa, tarjota tietoa eri palveluista löytyvästä luontotiedosta sekä esitellä työkaluja omien metsien luonnonhoidon suunnitteluun.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 10.5.2025 klo 16.00 mennessä.

Kajaanin Lehtovaaran lehdot kuuluvat Kainuun vaarajakson letto- ja lehtokeskukseen. Alueella esiintyy monia pieniä lehtolaikkuja sekä vanhoja hakamaita eli aiemmin karjan laidunmaina toimineita kuusikoita, joissa kasvaa järeitä lehtipuita.

Retkellä tutustuimme lehtoelinympäristöihin, niiden hoitoon ja huomioimiseen sekä saatavilla oleviin tukimuotoihin. Vierailimme Akkovaaran ympäristössä sijaitsevilla Metso-ohjelman kautta suojelluilla alueilla ja keskustelimme vapaaehtoiseen suojeluun soveltuvista kohteista. Päivän aikana tutustuimme myös siihen, millaisissa elinympäristöissä liito-orava viihtyy.

Linja-auto kohti Lehtovaaraa lähti Kajaanin rautatieasemalta klo 9. Päivän aikana tutustuimme mm. lehtoon ja entiseen hakamaahan, joka on nykyisin suojeltu METSO-ohjelman kautta ja jossa on tavattu liito-oravaa. Päivän lopuksi nautimme hankkeen tarjoamat kahvit ja sämpylät erätalon viehättävässä miljöössä.

Hanke järjesti yhdessä muiden Metsäkeskuksen Kainuun alueen hankkeiden kanssa erityisesti naisille suunnatun Naisten metsäpäivä -maastoretken Kuhmossa. Matkaan lähdettiin bussilla Kajaanista jo aamukahdeksalta, ja lisää osallistujia liittyi mukaan Sotkamosta ja Kuhmosta. Yhteensä retkelle osallistui lähes 40 henkilöä.

Metsänhoitoa, monimuotoisuuden huomioimista ja muinaismuistoja

Aamupäivällä ohjelmassa oli maastokohteilla käynti. Niihin pääsimme tutustumaan auringon helliessä ja mukavan kesätuulen karkottaessa hyttyset loitommalle. Ensimmäisenä jalkauduttiin luontokohteille Kuhmon Mustikka-ahossa, jossa luonnonhoidon asiantuntija Alisa Piipponen kertoi mm. pienvesien merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja metsälain 10 §-kohteiden huomioimisesta metsänhoidossa.

Tervanpoltto on ollut 1800-luvulla merkittävä tulonlähde Kainuussa ja tervahautojen jäänteitä onkin runsaasti metsissä. Luontokohteiden läheisyydessä sijaitsi hyvin säilynyt vanha tervahauta, johon retkeläiset pääsivät tutustumaan. Samalla kuultiin muinaisjäännösten huomioimisesta metsätalouden toimenpiteissä. Toinen maastokohde oli Myllykosken suunnalla sijaitseva turvemaan pienaukkohakkuualue. Kohteella metsäasiantuntija Minna Hassinen perehdytti kuulijoita jatkuvaan kasvatukseen, kertoen mm. jatkuvan kasvatuksen menetelmistä, kohdevalinnasta, tuhoriskeistä ja taloudellisesta kannattavuudesta.

Kuhmolainen puutuoteteollisuus kiinnosti osallistujia

Lounastauon jälkeen olivat vuorossa yritysvierailut puunjalostusyrityksiin. Oy Crosslam Kuhmo Ltd valmistaa kainuulaisesta tiivissyisestä puusta CLT-levyjä pääasiassa kotimaisen rakentamisen tarpeisiin. Tehdaskierroksella päästiin näkemään CLT-levyjen valmistuksen ja viimeistelyn työvaiheet suunnitteluinsinööri Heikki Huotarin opastuksella. Luokkatilaisuudessa toimitusjohtaja Timo Toivanen kertoi Kuhmon Woodpoliksen ja Crosslamin toiminnasta. CLT-levyjen valmistaminen oli monille osallistujille aivan uutta, joten asia kiinnosti ja kirvoitti lukuisia kysymyksiä levyjen ominaisuuksista, käyttötarkoituksista ja tietysti hinnastakin.

Tutustuimme myös hirsirakentamiseen Luottopuu Oy:ssä, joka on kuhmolainen monipuolinen metsäalan yritys. Se valmistaa hirsirakennuksia, mutta pääasiallista liiketoimintaa ovat puun osto, metsänhoitopalvelut ja tuhkalannoitukset. Luottopuun erikoisuutena on ylijäreiden puiden ostaminen oman hirsirakentamisen raaka-aineeksi. Hannu Kurkinen esitteli osallistujille, kuinka puu jalostuu eri työvaiheiden kautta pyöröhirsi- ja jättihirsituotteiksi, joita arvostetaan Suomen lisäksi myös ulkomailla. Jälleen kerran kainuulainen tiheäsyinen puumateriaali sai kiitosta hyvistä rakennusominaisuuksistaan.

Ojitettujen turvemaiden puuntuotannossa on tärkeää huomioida vesiensuojelu. Turvemaiden ojien kunnostuksesta aiheutuvaa ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista alapuolisiin vesistöihin voidaan minimoida vesiensuojelurakenteilla sekä metsänkasvatusmenetelmillä, joiden avulla ojien kunnostustarve voidaan minimoida.

Tapahtumassa tutustutaan monipuoliseen ja laajaan turvemaakohteeseen, jossa ojien kunnostustarvetta on olennaisesti vähennetty ylläpitämällä puuston aikaansaamaa haihdutusta. Jatkuvan kasvatuksen avulla puusto on pidetty jatkuvasti peitteisenä ja tuhkalannoitusten avulla haihduttavaa neulasmassaa on saatu lisättyä. Näin haihdutus on ollut riittävän suurta pitämään veden pinnan riittävän alhaalla ilman suurempaa ojien kunnostusta. Tapahtumassa esitellään myös vesiensuojelurakenteita, joiden avulla on voitu minimoida ojituksesta aiheutuvat vesistöhaitat.

Tapahtumassa esitellään myös Luonnonvarakeskuksen tekemät laskelmat, joissa verrataan kohteen puuntuotosta, hiilen sidontaa ja taloudellista kannattavuutta jatkuvassa ja jaksollisessa kasvatuksessa. Lisäksi tapahtumassa kerrotaan suometsän hoidon metka-tuesta ja tutustutaan metsälain 10 §-kohteiden huomioimiseen metsätaloudessa.

Tapahtuma on suunnattu metsäalan toimijoille ja ammattilaisille. Tapahtumaan on linja-autokuljetus Kajaanista ja siihen sisältyy maastokahvit. Paikalle on mahdollista tulla myös omalla autolla.

Alustava ohjelma
8.30     Lähtö Kajaanin matkakeskus
9.15     Perillä kohteella
9.30     Maastokohteiden esittely (Janne Turunen, Kymppimetsä Oy) ja
Puuntuotos- ja kannattavuuslaskelmien tulosten esittely (Lauri Männistö, Luke)
12.30     Suometsän hoidon metka-tuki ja kahvit
13.30     Kotimatkalle
14.15     Kajaanin matkakeskus

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 16.9.2025 klo 16.00 mennessä.