Rajalanniemen pitkävenevaja

Hankkeen yhteenveto

Kukkiajärvellä, joka sijaitsee pääosin Pälkäneen kunnassa Itä-Pirkanmaalla, on pitkä kirkkoveneperinne. Veneitä on käytetty satojen vuosien ajan. Varsinainen kirkkovenekulttuuri, johon liittyvät pitkät veneet, niitä varten rakennetut talaat sekä varatut paikat veneissä (aironomistus) on elänyt Kukkialla meidän päiviimme asti.

Kirkkovenekulttuurin jatkuvuuden turvaamiseksi lähdettiin toteuttamaan pitkävenevaja Aallotar -kirkkovenettä varten. Vajalle oli myös konkreettinen käytännön tarve, koska venettä on kunnostettu talkoovoimin jo vuosien ajan ja nyt oli välttämätöntä saada veneelle suoja.

Hankkeen laajempi viitekehys liittyi Pirkan Helmen Leader-strategiaan "Välkky, rohkea, virkistävä ja rakas Eteläinen Pirkanmaa". Hanke vahvisti, niin uskomme, alueen elin-, pito- ja vetovoimaa sekä esimerkillään innosti alueen omatoimiseen kehittämistyöhön, joka tuottaa asukkaiden näköistä ja omaleimaista elinympäristöä.

Hanke vahvisti paikallisidentiteettiä, yhteisöllisyyttä ja asukkaiden yhteyttä oman kulttuuriympäristönsä kanssa

Toteutus

Hankkeen toteutus sisälsi ostopalveluja, jotka muodostuivat maansiirtopalveluista, kantojen jyrsinnästä, puutavarasta, kattomateriaaleista, metalliosista ja kiinnitystarvikkeista.
Rakentaminen hoidettiin talkootyönä kolmessa vaiheessa, joita olivat runko, seinät ja katto sekä viimeistely. Rakennustarvikkeiden siirto työmaalle työllisti jonkun verran, koska vajan alueelle ei ollut jyrkän rinteen takia autotietä.

Rungon rakentaminen aloitettiin talvella 2024 puiden kaadolla ja jatkui kevättä kohti alueen raivaustöillä. Risusavotat tarjosivatkin runsaasti jo rakentamisen tässä vaiheessa mukavaksi koettua ja yhteisöä kehittävää talkootyötä. Rakennuksen pohjatyöt alkoivat, kun lumet ja järven jää alkoivat sulaa. Haasteen rakentamiselle toi rantaan laskeva rinnemaasto, maanrakennustöiden jälkeenkin rakennuksen päätyjen korkeuseroksi tuli 1 m.

Rakennuksen runko toteutettiin pitkittäistolppien päälle, pääasiallisena rakennusaineena vahva 6” lankku. Kattotuolit toteutettiin paikan päällä sahaten ja kooten. Kattotuolit nostettiin loppusyksystä paikalleen ja tuettiin vinolaudoilla. Työmaa huputettiin pressuilla talven ajaksi ja samalla saatiin puutavaralle suojaisa katos.

Pressukatteella oli talven aikana kuitenkin varsin työllistävä vaikutus, koska lumia jouduttiin pudottelemaan koko rakennuksen pituudelta moneen otteeseen pitkin talvea. Työmaa talvehti kuitenkin hyvin ja varsinaisia kattotöitä päästiin aloittamaan maaliskuussa 2025 säiden lämmettyä.

Katon teko aloitettiin rakennuksen "matalasta" päästä jo osin valmiin, kattotuolien ja pressujen tuennan takia tehdyn, ruodelaudoituksen päälle. Työtä jatkettiin kohti "korkeaa" päätyä työmaatelineitä tehden, ruodelaudoitusta tekemällä ja peltikatetta asennellen. Katon valmistuttua päästiin seinien toteutukseen. Seinät saatiin laudoitettua ja päätyjen ovet tehtiin valmiiksi ja asennettiin kesäkuun puoliväliin mennessä.

Viimeistelyvaiheessa pitkävenevajan rakenteita täydennettiin ristikoolauksilla ja räystäslaudoituksia lisättiin. Kattotuolien ja seinien yläjuoksun välien poikittaisilla ja pitkittäisillä tukilaudoituksilla saatiin lisäksi hyllyt pelastusliivejä, airoja ja veneen tarvikkeita varten.
Viimeistelyvaiheen lopuksi toteutettiin veneen siirrossa tarvittava vaunu, jonka pituudeksi tuli lopulta 8 m Aallotar-veneen kokonaispituuden ollessa 16,5 m. Venevajan pohjan sorastusta täydennettiin ja ympäristöä siistittiin ja vajalle johtava polkua tasoiteltiin. Venevaja oli valmis Pälkäneen kunnan rakennustarkastajan suorittamaa lopputarkastusta varten.

Hankkeeseen liittyi huomattava määrä talkootyötä ja tämän takia talkootyön tiedottamistoimintaan sekä talkootyön organisoimiseen kiinnitettiin huomiota. Yksi toteutustapa oli yleiset talkoot, joista tiedotettiin laajasti yleisillä foorumeilla. Tämä tapa sopi hyvin ”risusavotta” -tyyppisiin työvoimaa vaativiin töihin. Avoimessa tiedottamisessa on vaarana, että talkoolaisia tulee niin monta, että kaikille ei ole mielekästä tekemistä, tässä hankkeessa tämä vaara ei onneksi toteutunut.

Toinen talkootöiden toteutustapa oli aikaisemmissa ”Luopioinen Ulkoilukylä” -hankkeissa kehitetty Topparoikka -malli, jossa luodaan kiinteitä pieniä työryhmiä. Tämä malli toimi hyvin varsinaisessa rakentamisessa, joka vaatii erikoistyökaluja ja aiheeseen keskittymistä. Pitkävenevajan varsinaiset rakennustyöt hoituivat lopulta kahden/kolmen henkilön työryhmän toimesta, joka kokoontui talkoisiin aktiivisena aikana säännöllisesti kaksi kertaa viikossa.

Tulokset

Hanke oli Luopioisten kirkonkylässä hyvin näkyvä ja herätti yleistä mielenkiintoa.

Vajan rakentaminen liittyi saumattomasti Rajalanniemen (Vähäsalmenrannan) ja Rajalansaaren ulkoilureittien sekä Rajalansaaren savusauna-alueen kokonaisuuteen ja näemme nyt, vajan valmistuttua, että se on todella tuonut seudun perinteisiin liittyvän uuden nähtävyyden.

Lopputuloksena syntyi kaunis, käytännöllinen ja maastoon sopiva rakennus, jota ihastellaan laajalti.

Hankkeen eteneminen on kuvattu hankkeen kotisivuilla kukkialle.fi/aallotar.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Kukkian Aallotar ry ylläpitää ja kehittää venevajaa sen kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti.

Venevajan hyödyntämistä alueen matkailun yhtenä tutustumiskohteena kehitetään mm. Pälkänen kunnan kanssa.