Rajaseudun muistot

Kuhmossa kerätään muistitietoa aineettoman kulttuuriperinnön tallentamiseksi

Kuhmon kaupunki on käynnistänyt EU:n maaseuturahaston tuella kaksivuotisen Rajaseudun muistot -hankkeen (1.4.2025–31.3.2027). Hankkeen tavoitteena on koota ja tallentaa kuhmolaista aineetonta kulttuuriperintöä sen säilyttämiseksi sekä hyödynnettäväksi alueen kehittämisessä. Hanke on osa Kuhmon kirjallisuuskaupunkityötä, ja sen toteuttavat Kuhmon kaupungin elinkeinotoimi ja kulttuuritoimi yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii perinteentutkija FT Marjukka Piirainen, jolle Kuhmo on tuttu sekä kotiseutuna että tutkimuksen kontekstina. Piirainen tutki väitöskirjassaan kainuulaista puutarhakulttuuria ja Itä-Suomen yliopiston Suotrendi-tutkimushankkeessa soihin liittyvän kulttuuriperinnön muutosta Suomessa.

Hankkeessa kerätään kuhmolaista muistitietoa ja perinnettä haastatteluiden, kirjoitusten, valokuvien ja videoiden muodossa sekä verkkokyselyiden avulla. Aineistoa kootaan sekä hankkeen omana työnä että talkootyönä. Kuhmolaisia ja kuhmolaislähtöisiä henkilöitä kannustetaan suulliseen ja kirjalliseen muisteluun järjestämällä erilaisia tapahtumia ja työpajoja. Muistitiedon keruun teemoja ovat erityisesti rajaseudun elämä, sodan vaikutukset, tieto erityisistä paikoista ja niiden historiasta sekä metsään ja luontoon liittyvä perinnetieto, mutta myös esimerkiksi perinteiseen elämäntapaan liittyvät taidot, ruokakulttuuri, käsityöperinne, sananparret ja leikit.

Hankkeen tuloksena muistinvaraista ja katoamisuhan alla olevaa paikallistietoa ja perinnettä saadaan tallennettua pysyvästi. Aineistoa kootaan ensisijaisesti digitaalisessa muodossa, ja se tallennetaan Kuhmon museoon. Materiaalia käytetään soveltuvin osin historiasivustojen sisällöntuottamiseen, paikalliskohteiden ja niiden historian esittelemiseen käyttöön otettavissa verkkosovelluksissa, olemassa olevien opastaulujen ja reittien sisällön täydentämiseen, Talvisotamuseon näyttelyn elävöittämiseen sekä näyttelyiden ja tapahtumien materiaalina.

Hankkeen avulla säilytetään katoavaa perinnetietoa, vahvistetaan alueen kulttuuri-identiteettiä sekä tarjotaan materiaalia matkailun kehittämiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat eri-ikäiset kuhmolaiset sekä taajamassa että haja-asutusalueella, kuhmolaislähtöiset ja paikkakunnasta kiinnostuneet muualla asuvat henkilöt sekä välillisesti matkailutoimijat ja matkailijat.

Erilaiset sanonnat, sananparret ja sutkaukset ovat elävää perinnettä, joka muotoutuu ja välittyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Millaisia sanontoja sinä käytät, mistä olet niitä oppinut ja mihin tarkoituksiin niitä käytät? Entä muistatko vanhoja sananparsia, joita ei enää juuri kuule?

Jaa tietosi vastaamalla verkkokyselyyn osoitteessa Sananparret: Webropolilla luotu kysely luotu kysely tai täyttämällä lomake kirjastossa tai kaupungintalon infossa! Kyselyyn voi vastata useita kertoja ja se jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka.

Rajaseudun muistot -hanke esittäytyi yleisölle musiikkijuhla Sommelon avajaisissa Kuhmon torilla perinnetaidon merkeissä. Edellisenä iltana talkoovoimin kootuista koivun oksista sai käydä sitomassa itselleen saunavastan perinteiseen tapaan vitsaksella, ja vastoja syntyi kymmenittäin. Opastajana oli Veli-Matti Sallinen Eläkeliiton Kuhmon yhdistyksestä ja talkoissa mukana Kuhmon Kalevalaiset Naiset sekä Kuhmon Kotiseutuyhdistys. Kiitos kaikille mukavan tapahtuman mahdollistaneille!

Vastantekotapahtuma Kuhmon torilla 25.6.2025. Kuva: Hilkka Komulainen

Ensimmäinen Kuhmon Kotiseutuviikko kokosi yhteen yli 20 matalan kynnyksen tapahtumaa heinä-elokuun taitteessa. Eri toimijoiden järjestämää ohjelmaa oli tarjolla viikon jokaiselle päivälle. Tapahtumiin kuului mm. yhteislaulutilaisuus, kotiseutuaiheisia lyhytfilmejä, avoimia ovia ja opastuksia eri kohteissa, lastentapahtumia sekä tukkilaisperinnettä. Hanke mm. huolehti helteisen tapahtumaviikon tiedotuksesta ja järjesti yhteistyössä Kuhmon Kotiseutuyhdistyksen kanssa muistelutapahtuman torin Kide-lavalla. Ohjelmakalenterin löydät täältä: Kotiseutuviikko – Kuhmo

Oli hienoa rakentaa kokonaisuutta yhdessä, kiitos kaikille toimijoille ja tapahtumiin osallistuneille!

Rajaseudun muistot -hankkeen järjestämä opintomatka kokosi yhdistys- ja hanketoimijoita sekä kaupungin henkilöstöä tutustumaan Oulujärven alueen museokohteisiin: Riihipiha-museoon Vuolijoella, Kassu Halonen Taidetaloon Manamansalossa sekä Eilisen lapset ja leikityt lelut -lelumuseoon Paltamossa.

Kuhmon yhdistystoiminnan kehittämishankkeen projektipäällikkö Katri Konttinen kertoo matkasta blogikirjoituksessaan:

Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen blogitekstit – Kuhmo

Rajaseudun muistot -hanke on julkaissut Mitä isä opetti? -verkkokyselyn, jonka avulla kootaan kuhmolaisten miesten jakamaa perinnettä ja tietoa eri aikoina. Opit voivat olla mm. erilaisia kädentaitoja, arkielämän niksejä, käyttäytymisohjeita tai laajemmin elämänarvoja. Verkkolomakkeen kautta voi lähettää myös valokuvia.

Kyselyn vastaukset tallennetaan Kuhmon museon digitaaliseen Rajaseudun muistot -kokoelmaan. Vastauksia myös hyödynnetään ilman henkilötietoja Kuhmon kaupungin toiminnassa, kuten erilaisten tapahtumien tai näyttelyiden luomisessa. Ensimmäisen kerran muistoja on esillä isänpäivätapahtumassa Kuhmo-talolla 9.11.2025 elokuvamusiikkikonsertin yhteydessä.

Lomake https://link.webropol.com/s/Miestenperinne

Kysely jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka.

Leikkiperinteen keruu on alkanut

Kuhmon kaupungin Rajaseudun muistot -hanke kokoaa tietoa lasten leikeistä ja peleistä eri vuosikymmenillä. Millaisia leikkejä sinun lapsuudessasi leikittiin? Entä mitä tämän päivän lapset leikkivät?

Jaa tietosi ja osallistu kuhmolaisen leikkiperinteen tallennukseen! Kyselyn vastaukset tallennetaan Kuhmon museon digitaaliseen kokoelmaan. Vastauksia tullaan käyttämään mm. Kuhmon kaupungin liikuntatoimen ja varhaiskasvatuksen toiminnassa eri-ikäisten kuhmolaisten liikkumisen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi.

Verkkolomake https://link.webropol.com/s/Leikkiperinne

Kyselyyn voi vastata myös Kuhmon kaupunginkirjastosta ja kaupungintalon infosta löytyvillä paperilomakkeilla.

Rajaseudun muistot -hanke osallistui Kuhmon Römppäviikkojen Leikki ja loikka -lastentapahtumaan Kuhmo-talolla 3.11.2025. Hankkeen pisteellä sai käydä kirjoittamassa ylös leikkejä ja pelejä, joita omassa lapsuudessa leikittiin. Eri-ikäiset vastaajat muistelivat leikkejään iloisen tunnelman vallitessa ja leikkejä löytyi paljon, 2020-luvulta aina 1940-50-luvun taitteeseen saakka!

Rajaseudun muistot -hankkeen kokoama teksti- ja kuvaesitys Kuhmolaisten isämuistoja oli maksutta nähtävänä Kuhmo-talon Pajakka-salissa isänpäivänä klo 14-17.30.

Esityksen tekstit koostuivat Mitä isä opetti -kyselyyn siihen mennessä saaduista vastauksista, joissa kirjoittajat kertoivat isiltä, ukeilta ja muilta elämässä vaikuttaneilta miehiltä saaduista opeista ja niiden merkityksestä. Kyselyyn voi vastata edelleen, se jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka.

Esityksen kuvitus oli koottu kuhmolaisten kotialbumien sekä Eljas Määtän valokuvista, joissa tuotiin esiin miesten ja lasten elämää eri aikoina.

Isänpäiväohjelma Kuhmo-talolla 9.11.2025

Rajaseudun muistot -hanke on lisätty Kulttuuriperintöstrategia-sivustolle: Rajaseudun muistot -hanke – kulttuuriperintostrategia.fi

Tunnistatko mitä tässä tehdään

Villakäsineiden valmistaminen neulalla ommellen on vanha käsityötekniikka, joka on ollut Kainuussa yleinen vielä 1950-luvulla. Rajaseudun muistot -hanke järjesti lankakauppa Villa Vanamon kanssa Kuhmon joulunavauspäivänä 28.11. tapahtuman, jossa opeteltiin neulakintaan tekoa Mervi von Mattin opastuksella.

Hanke etsii myös tietoa kuhmolaisesta neulakinnasperinteestä. Onko sinulla tietoa neulakintaiden valmistamisesta ja käytöstä Kuhmossa? Voit vastata niihin kysymyksiin, joihin pystyt, ja kertoa myös muita tietojasi ja muistojasi aiheesta. Lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen marjukka.piirainen@kuhmo.fi ja osallistu kulttuuriperinnön tallennukseen!

1. Missä ja milloin olet nähnyt neulakintaita tai niiden tekemistä?
2. Osaatko tehdä neulakintaita itse? Missä tai keneltä olet taidon oppinut ja milloin?
3. Tiedätkö erilaisia tapoja tehdä pujottelua? Millä nimillä niitä on kutsuttu?
4. Mitä nimityksiä tiedät käytetyn tällä tekniikalla ommelluista käsineistä?
5. Missä ja milloin neulakintaita on käytetty ja minkälaisessa tarkoituksessa – työkäsineinä rukkasen alla, arki- tai juhlakäytössä?
6. Ketkä neulakintaita ovat tehneet? Onko taito ollut yleinen?
7. Mistä materiaalista tehtyjä neuloja Kuhmossa on ollut? Mistä neuloja on hankittu tai ketkä niitä ovat valmistaneet?
8. Millaisesta langasta neulakintaita on tehty? Eroaako niihin käytetty lanka jollain lailla neule- ja virkkauslangoista?
9. Onko käsineitä koristeltu? Millä tavoin?
10. Onko hallussasi vanhoja neulakintaita tai niiden jäänteitä? Jos on, niin voisiko ne kuvata hankkeen tarpeisiin? Jätä siinä tapauksessa hankkeelle yhteystietosi. Kuhmon museo ottaa myös mielellään neulakintaita vastaan kokoelmaansa.

Rajaseudun muistot -hankkeella oli syksyn ja alkutalven aikana 18 tapaamista yhdistysten ja muiden ryhmien kanssa. Joukkoon mahtui mm. Kuhmon kaupungin toimijoiden yhteisiä kylävierailuja, hankkeen esittelyjä yhdistyksille sekä työpajoja yhdistysten jäsentapahtumissa, joissa muisteltiin menneitä tai suunniteltiin osallistumista hankkeen toimintaan. Suurin yksittäinen joukko oli Sotkamo-seuran n. 40 henkilön ryhmä, jonka marraskuiseen Kuhmon-retkeen kuului tutustuminen hankkeeseen Hyvinvointi Sampossa. Joulukuussa puolestaan viriteltiin Nivan kylällä yhteistyötä kyläyhdistyksen ja Tulevaisuuden maalaisjärki 2 -hankkeen kanssa. Inspiroivassa illassa löytyi useita yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja keinoja edistää kaikkien osallistujatahojen tavoitteita!

Hankkeen ensimmäiset yhdeksän kuukautta ovat olleet vilkkaita ja sisältäneet hyvin monenlaista toimintaa. Tieto hankkeesta on etenkin yhdistystapaamisten myötä levinnyt, erityisesti sananparsikokoelma on kasvanut ja hankkeelle on alettu luovuttaa paikallista menneisyyttä käsitteleviä kirjoituksia. Myös ensimmäiset evakko- ja perinnehaastattelut on tehty, ja työ jatkuu vuoden 2026 puolella. Syys- joulukuussa työhön osallistui osa-aikaisesti myös Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelija, jonka työpanos kohdistui erityisesti keväällä julkaistavien eMuseokierrosten valmisteluun.

Rajaseudun muistot suuntaa uuteen vuoteen valoisin mielin ja kiitollisena tuesta ja kannustuksesta, jota sille on osoitettu. Kuhmolaiset ovat kokeneet hankkeen työn ja tavoitteet tärkeiksi, ja tämä on perusta, jolle on hyvä rakentaa!