Satama2025

Satama 2025-hanke

Satama 2025 hankkeen tavoitteena on olla perusta satama- ja telakka-alueen määrätietoiselle kehittämiselle. Kehittämisen mahdollistava Likosenlahden asemakaava sai lainvoiman vuonna 2024. Satama 2025 hankkeessa satama- ja telakka-alueelle laaditaan toiminnallinen ja rakenteellinen yleissuunnitelma.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi Satama 2025 hankkeen yleissuunnitelmalle rahoituksen tammikuussa 2025. Yleissuunnitelman laadinta on käynnissä ja se valmistuu syyskuun 2025 loppuun mennessä.

Tavoitteet

Likosenlahden satama-alueen kehittämisen tavoitteena on:

• Edistää satamatoimintojen kehitystä Joutsenon veneseuran, elinkeinoelämän, lähialueen asukkaiden virkistystoiminnan ja matkailun tarpeisiin.
• Laatia tiekartta ja yleissuunnitelma, jotka tukevat satama-alueen vaiheittaista kehittämistä.
• Ottaa huomioon kaikki asemakaavassa määritetyt reunaehdot ja kehittämisen mahdollisuudet.
• Toteuttaa hanke vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden, elinkeinoelämän, sidosryhmien ja Joutsenon Veneseuran jäsenistön kanssa.

Laadittavassa yleissuunnitelma esitetään alueelle sopivien toiminnot, niiden sijoittuminen alueella, sekä toimintojen edellyttämä infrastruktuuri. Alueen suunnittelussa huomioidaan alueella nyt ja tulevaisuudessa toimivat elinkeinonharjoittajat, Etelä-Karjalan Pelastuslaitos (Etelä-Karjalan Hyvinvointialue), Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, alueen asukasyhdistykset ja Lappeenrannan kaupunki, sekä luonnollisesti lähialueen asukkaat ja veneseuran jäsenet.

Satama-alueelle muodostuvat uudet toiminnot edellyttävät myös kunnallisteknisen tarkastelun. Kunnallistekniikka esitetään vähintään yleissuunnitelma tasolla ja sen liitynnät lähialueen infrastruktuuriin tuodaan esille. Yleissuunnitelmassa huomioidaan myös satama-alueen tasaustarpeet. Yleissuunnitelma luo myös näkymän investointien suuruuteen osa-alueittain ja eri osioiden toteuttamisvaihtoehtoihin. Likosenlahden satama-alueen yleissuunnitelman tavoitteena on muodostaa kaikkia sidosryhmä palveleva realistinen näkymä ja tiekartta alueen kehittämiselle.

Ympäristö- ja ilmastovaikutusten huomiointi ja kestävän kehityksen edistäminen

Yleissuunnitelmassa huomioidaan ja arvioidaan eri toimintojen ympäristövaikutukset sekä mahdollisuudet muodostavien toimintojen toteuttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tasaussuunnitelmassa hallintaan huomioidaan lisääntyvän sadannan aiheuttamat tarpeet katto- ja hulevesien hallintaan. Suunnitelma huomioi myös satama-alueen pohjoispuolen asuinalueelta nyt luonnollisesti valuvien hulevesien johtamista Saimaaseen asianmukaisesti.

Satama-alueenyleissuunnitelmassa huomioidaan sähköisen liikenteen (autojen latauspisteet tarpeet, ja tutkitaan mahdollisuudet sähköisen veneilyn / vesiliikenteen edistämiseen.

Yleissuunnitelmassa tarkastellaan myös satama-alueen uusien ja nykyisten toimintojen edellyttämää jätehuoltoa: mm. kuiva-/sekajätteiden keruuta. Septi- ja pilssivesipumppujen sijoittelua tarkastellaan vastaamaan lopputilanteen tarvetta.

Yleissuunnitelman eteneminen

Yleissuunnitelman ensimmäinen luonnos esiteltiin perjantaina 16.5.2025 ravintola Sataman Tornissa. Luonnos asetetaan nähtäville Joutsenon veneseuran nettisivuille sekä www.otakantaa.fi sivustolle kommentoitavaksi kesäkuun alkuun saakka. Yleissuunnitelmaluonnosta tarkennetaan saatujen kommenttien perusteella. Joutsenon veneseura toivoo mahdollisimman kattavaa keskustelua yleissuunnitelman sisällöstä ja alueelle tulevista toiminnoista.

Luonnosta voi kommentoida useilla eri tavoilla:

1. otakantaa.fi sivustolla luonnoksen julkaisun jälkeen
2. Lähettämällä sähköpostia jouni.kivirinne@joutsenonveneseura.fi
3. Joutsenon veneseuran palautelomakkeella sivun alareunassa

Joutsenon venesataman yleissuunnitelmaa voi nyt kaikki kommentoida Ota kantaa sivustolla osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/1137/

Joutsenon venesataman yleissuunnitelman luonnoksesta on julkaistu kaksi maakunnallista uutista.

Satama-alueen yleissuunnitelma määrittää tunnistettujen toimenpiteiden vaiheistuksen ja kustannuskehyksen sekä esittää kehittämisen eastruktuuriin ja satama-alueen tasaustarpeet yleissuunnitelmatasolla.

Suunnitelman tausta ja rajaus (luku 2)

Likosenlahden satama-alueen yleissuunnitelma perustuu vuonna 2024 lainvoiman saaneeseen asemakaavaan, joka mahdollistaa satama-alueen toimintojen kehittämisen sekä yleishyödyllisen vapaa-ajantoiminnan, että elinkeinotoiminnan osalta. Joutsenon Veneseura ry:n nykyinen satamakapasiteetti on noin 280 laituripaikkaa ja noin 100 maapaikkaa, ja laituripaikkojen täyttöaste on noin 80–90 %. Talvisäilytyksessä on paikat noin 180 veneelle (veneiden pituus noin 5 m – yli 15 m). Satama-alueella toimii Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen laituripaikka ja huoltorakennus. Yleissuunnitelma on laadittu vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa ja se kokoaa kehittämistoimenpiteet, infratarpeet, vaiheistuksen ja kustannuskehykset yleissuunnitelmatasolla.

Maa-alueet (luku 3)

Maa-alueiden kehittäminen kohdistuu erityisesti pysäköintiin, huolto- ja palvelutiloihin, jätehuoltoon sekä sataman itäosan sauna-/kerhorakennukseen ja sen saavutettavuuteen:

Pysäköinti: esitetään rantatien leventämistä sekä pysäköinnin laajentamista (täyttömailla) ja matkaparkin sijoittamista; pitkäkestoisia pysäköintejä ohjataan telakka-alueelle.

Sähköautojen lataus: hidas lataus esitetään toteutettavaksi matkaparkin ja pysäköintialueiden yhteyteen; suurteholataukselle ei esitetä tarvetta.

Ravintolakiinteistö (Sataman Torni): kuvataan nykyinen käyttö ravintolana ja todetaan käytännön haasteita ravintolatoiminnan, jäsenpalveluiden ja vierassatamatoiminnan yhteensovittamisessa.

Huoltorakennukset: asemakaavan mukaisille uusille huoltorakennuspaikoille esitetään palvelusisältöjä (WC-/suihku-/sauna-/yhteistilat, varastointi, pienverstas, vartiotilat; mahdollinen jäähilekone). Rakennusoikeuksina käsitellään 100 m² (A) ja 50 m² + 50 m² (B ja C) huolto-/palvelurakennuksia.

Jätehuolto: esitetään uusi jätepiste telakka-alueen pohjoisosaan kapasiteetin ja hallinnollisten riskien vuoksi; jäteastiaratkaisuksi tarkastellaan maanpäällistä ratkaisua vedenkorkeusvaihtelujen vuoksi.

Saunarakennus ja saavutettavuus: itäosaan esitetään uusi 100 m² sauna-/kerhorakennus. Saavutettavuus edellyttää ensisijaisesti noin 200 m pengertietä (merkittäviä täyttö- ja mahdollisia louhintatarpeita; perustamistapa määritetään pohjatutkimuksilla). Vaihtoehtona kuvataan Pelliniementien jatkaminen rantaan, mutta todetaan sen olevan asemakaavan vastainen.

Telakka-alue (luku 4)

Telakka-alue on talvisäilytyksen ja veneiden käsittelyn pääalue, jolla on sähkö, valaistus ja kesävesi sekä mastonosturi ja mastotelineitä. Suunnitelmassa esitetään:

Hallirakentaminen: asemakaava mahdollistaa yhteensä 2000 k-m² veneiden säilytyshallit. Hallityypeiksi kuvataan lämmin/¼-lämmin/kylmä; kustannustaso esitetään suuruusluokassa noin 200–2000 €/m², jolloin kokonaiskustannus voi olla noin 0,4–4,0 M€ hallityypin mukaan.

Halliyhtiö: hallien toteutuksen edellytyksenä pidetään todennäköisenä erillistä halliyhtiötä (maa-alueen vuokraus seuralta, investointi ja tilojen vuokraus/liiketoiminta).

Katetut telakointipaikat: tarkennetaan rakennusvalvonnan tulkinnan tarve siitä, mitkä ratkaisut hyväksytään katosrakenteiksi.

Mastonosturi ja mastotelineet: esitetään tarve 1–2 lisätelineelle ja nykyisten telineiden parantamiselle.

Veneiden pesupaikka: esitetään pesupaikka ja todetaan, että toteutuksessa tulee noudattaa paikallisen ympäristöviranomaisen vaatimuksia (esimerkkivelvoitteena pesuvesien käsittely).

Pelastuslaitoksen huoltorakennus: kuvataan tilanne, jossa pelastuslaitoksen toiminnan mahdollinen poistuminen voi vapauttaa rakennuksen ja betoniponttonilaiturin muuhun käyttöön; edellyttää neuvottelut kaupungin kanssa.

Laiturialueet, septi/pilssi ja polttoainejakelu (luku 5)

Laiturialueille ei esitetä välitöntä kapasiteettipohjaista laajennustarvetta, mutta toiminnallisia parannuksia esitetään:

Laiturijärjestelyt: poijupaikkojen muuttamista aisapaikoiksi, huoltolaiturikapasiteetin lisäämistä sekä osittaista laiturien jatkamista (A–F) suuruusluokassa noin 24 m per jatke; laiturin J osalta esitetään L-muotoinen laajennus (yhteensä noin 48 m) vaihtoehtoisten kiinnitystapojen mukaan. Itäosan laajennusten osalta todetaan luotaus-/haraustietojen puute ja jatkosuunnittelun mittaustarve.

Septi- ja pilssivesiasema: nykyinen septipumppu on elinkaarensa päässä ja käyttöön liittyy ruuhka-/tuulisuuntahaasteita sekä matalan veden aikana pohjakosketusriskejä. Uuden septi- ja pilssivesiaseman sijoituspaikoiksi vertaillaan kolmea vaihtoehtoa: (1) maalaiturin raskasbetoniponttonilaiturin jatke, (2) pelastuslaitoksen laituri (jos siirtyy seuran käyttöön), (3) nykyinen sijainti. Vertailu esitetään kriteeritaulukolla (saavutettavuus, tuuliolosuhteet, väyläsijainti, vedenkorkeusvaihtelu, kulkusyvyys, autosaavutettavuus, liitynnät, yhdistettävyys polttoainejakeluun ja investointitaso).

Polttoainejakelu: asemakaavan mukaisesti esitetään kaksi sijaintia (nykyisen septin kohta ja maalaiturin eteläpää). Läntisen sijainnin riskitekijöinä kuvataan mm. pohjavesialue ja toiminnalliset riskit (nostot ja liikenne). Polttoainejakelun toteutus edellyttää lupatarveharkintaa (ympäristönsuojelu, rakennuslupa, kemikaaliturvallisuus/Tukes ja standardivaatimukset) ja vastuullista operaattoria; talkoototeutusta ei pidetä realistisena.

Infraverkostot (luku 6)

Suunnitelmassa kuvataan nykyiset liittymät ja esitetään kehittämisen edellyttämät muutokset:

Sähkö: alueen sähkökeskuksen uusiminen nykyiselle paikalle sekä uuden sähkökaapelin tarve Pelliniementien muuntamolta, jos sähkön tarve kasvaa merkittävästi.

Saunarakennus: vesi- ja painejätevesiviemäri esitetään asennettavaksi vesistön pohjaan upotettuna ja painotettuna; jätevesille kiinteistöpumppaamo; sähkönsyöttö pengertien rakennekerroksiin.

Septi-/vesipiste: vesijohto ja viemäri maapengerlaiturille; septi- ja pilssivesien viemäröinti kunnalliseen verkkoon edellyttää öljynerotuskaivoa.

Hallirakennukset ja huoltorakennukset: liitynnät sähkö-, vesi- ja jätevesiverkkoihin; huoltorakennus A:n toteutus kytkeytyy pelastuslaitoksen liittymien siirtoon.

Kestävä kehitys (luku 7)

Esitetään periaateratkaisuja sähköautojen lataukseen, sähköisen veneilyn lisääntymiseen (laiturisähkön vahvistamistarve ja mahdollinen keskittäminen), maalämmön mahdollisuuksiin (pohjavesialuerajoitteet ja lupatarve) sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen (hallit, katokset ja huoltorakennukset; varjostus ja oman kulutuksen mitoitus huomioitava).

Kehittämisen tiekartta ja talous (luvut 8–9)

Tiekartan ensisijaisiksi peruspalveluiksi esitetään septi-/pilssivesiasema ja huoltorakennus (WC, suihku, mahdollisesti sauna ja yhteistila). Kustannusarvioiksi esitetään: septi-/pilssi noin 120 000 € ja uusi huoltorakennus noin 70 000 €. Itäosan sauna-/monitoimirakennus edellyttää pengertietä; kustannusarviot: pengertie noin 80 000 € ja saunarakennus noin 200 000 €.

Kokonaiskehittämisen kustannuskehykseksi mainitaan Rambollin tausta-aineistoon perustuva 11,2 M€ (kaikki kehityskohteet). Mikäli laiturilaajennukset, hallit ja katokset rajataan ulos, kustannusarvioksi esitetään noin 350 000 €. Näiden alkuvaiheen kokonaisuuksien toteutusaikajänteeksi arvioidaan noin 5–6 vuotta, ja seuraavaksi askeleeksi esitetään satama-alueen ja talouden PTS-suunnitelman laatiminen päätöksentekoon.

Liitteet (luku 10)

Liitteiksi on koottu yleissuunnitelmakartta, infraverkostokartta, laituritutkielmat sekä viitteellinen kokonaiskustannusarvio.