Hanke Kehittämishanke - 271292 Selvitys biohiilisuodattimen ja rankasuodattimien vaikutuksista Renkajärveen laskevien purojen ja ojien vesiin Renkajärven suojeluyhdistys ry - 27.01.2026 Päättynyt Hankkeen tiedot Loppuraportti Ajankohtaista Yhteyshenkilöt Keskustelu Julkinen hankekuvaus Renkajärven Suojeluyhdistys ry on viisitoista vuotta vanha vapaaehtoisuuteen perustuva yhdistys, jonka päämääränä on kehittää Renkajärvi – Renkajoki alueesta ekologisesti kestävä ympäristö, jossa vesien puhtaus, luontaisen kalakannan ja muun eliöstön kehittyminen ja jokiuoman tarjoama vaelluskäyttö yhdistyvät tavalla, joka suojelee luontoa ja mahdollistaa monipuolisen virkistyskäytön. Työskennellessään kohti tätä päämäärää Renkajärven Suojeluyhdistys ry pyrkii selvittämään yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Kestävän kehityksen koulutuksen kanssa biohiili- ja rankasuodatusmenetelmän soveltuvuuden ravinteiden poistamiseen Renkajärveen laskevien purojen ja ojien valumavesistä. Hanke toteutetaan HAMK:n kahtena opinnäytetyönä kahden vuoden aikana niin, että sekä HAMK että Suojeluyhdistys osallistuvat tehtävään valittujen opinnäytetöiden tekijöiden ohjaukseen. Projektissa otetaan molemmilta suodatintyypeiltä talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä vesinäytteiden sarjat, jolloin saadaan valumavesien ravinnepitoisuudet eri vuodenaikoina sekä tieto ravinnepitoisuuksien muutoksista vuodenkierron aikana. Suojeluyhdistyksen päämääränä on saada konkreettinen tieto biohiili- ja rankasuodatuksen ravinteiden poistamisen todellisesta tehosta. Yhdistys on viidentoista toimintavuotensa aikana rakennuttanut yhteensä 18 laskeutusallasta tarkoituksenaan poistaa kiintoainesta valumavesistä. Jos ravinteiden poisto todetaan merkittäväksi, yhdistys käyttää saatuja analyysitietoja jo olemassa olevien laskeutusaltaiden muuttamiseksi sekä kiintoaineista että ravinteita poistaviksi ja mahdollistaa näin Renkajärven ja siitä laskevan Renkajoen tilan pysymisen erinomaisena. Järven vedenlaadun säilyminen hyvänä puolestaan mahdollistaa ekologisen ympäristön monimuotoisuuden säilymisen ja parantaa edellytyksiä korkealaatuiselle virkistyskäytölle. Yhteenveto hankkeesta Renkajärvi on yksi Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Vanajaveden latvajärvistä. Järvi on karu ja sen ekologinen luokitus on erinomainen. Renkajärven suojeluyhdistys ry on toiminut jo 17 vuotta järven hyväksi, ja sinä aikana yhdistys on toteuttanut lukuisia konkreettisia suojelutoimenpiteitÃ... Lue lisää Loppuraportti-välilehdeltä Lisätiedot Ohjelma/Rahasto Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Hankenumero 271292 Loppumispäivämäärä 27.01.2026 Onko kyseessä Leader-hanke? kyllä Maaseututyyppi Kaupunkien läheinen maaseutu Toimenpide Kehittämishanke Alatoimenpide Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet Toimenpiteen tyyppi Yhteistyöhankkeet Toimenpiteen tarkenne Koordinointi- ja aktivointihankkeet Hankeluonne Paikallinen/Alueellinen Kohdealue SO8 Asiasanat Kylä Vapaa-ajan asukkaat Vesienhoito, vesistön kunnostus Vesiensuojelu Hankkeen yhteenveto Renkajärvi on yksi Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Vanajaveden latvajärvistä. Järvi on karu ja sen ekologinen luokitus on erinomainen. Renkajärven suojeluyhdistys ry on toiminut jo 17 vuotta järven hyväksi, ja sinä aikana yhdistys on toteuttanut lukuisia konkreettisia suojelutoimenpiteitä. Ennen suojeluyhdistyksen perustamista Renkajärveen laskevissa ojissa ei ollut yhtään laskeutusallasta. Nyt niitä on järven ympärillä yhteensä 18, joista yhden yhteydessä on biohiilisuodatin ja kahdessa rankasuodattimet. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa biohiilisuodattimen ja rankasuodattimien vaikutuksista Renkajärveen laskevien purojen ja ojien vesiin. Hankkeeseen kuului kaksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opinnäytetyötä, joista molemmat työt valmistuivat vuoden 2024 aikana. Nyt valmistuneiden opinnäytetöiden kautta Suojeluyhdistys saa arvokasta tutkittua lisätietoa laskeutusaltaiden toiminnasta ja näkemyksiä niihin liittyvistä jatkotoimista. Vuoden 2024 aikana saatujen mittaustulosten perusteella, rankanippusuodatusmenetelmän laajempi hyödyntäminen voisi olla perusteltua Renkajärven alueella. Rankaniput soveltuvat lähtökohtaisesti tehostamaan jotakin muuta vesiensuojelumenetelmää, kuten laskeutusallasta. Näin ollen niiden hyödyntäminen Renkajärven alueella olisi verrattain helppoa, koska laskeutusaltaita on alueella jo olemassa. Toteutus Hankkeessa tuotettiin tietoa biohiilisuodattimen ja rankasuodattimen vaikutuksista Renkajärveen laskevien purojen ja ojien vesiin. Molemmilta suodatintyypeiltä otettiin talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä vesinäytteiden sarjat, jolloin saatiin valumavesien ravinnepitoisuudet eri vuodenaikoina sekä tieto ravinnepitoisuuksien muutoksista vuodenkierron aikana. Hankesuunnitelman mukaisesti tehtiin mittaukset ja otettiin vesinäytteet ojista ennen rankanippu- ja biohiilisuodattimia ja niiden jälkeen. Vesinäytteistä analysoitiin Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla kokonaistyppi- ja fosfori, orgaaninen kokonaishiili ja kiintoaineen määrä. Paikan päällä mitattiin happipitoisuus, happamuus, sähkönjohtavuus ja virtaama. Maastokäyntejä oli vuoden aikana neljä, kaksi molemmissa töissä. Töihin sisältyi valuma-aluetarkastelu, analyysitulosten vertailu aiempaan tietoon ja ekologisen tilan raja-arvoihin, puhdistustehon tarkkailu, tulokset sekä johtopäätökset ja kehitysehdotukset. Molemmat opinnäytetyöt onnistuivat hyvin ja suunnitellussa aikataulussa. Hankkeeseen ei tehty muutoksia. Kustannukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti, vain matkakustannukset olivat perustellusti suunniteltua suuremmat. Hankkeeseen kuuluviin opinnäytetöihin löydettiin hyvät osaavat tekijät eikä hankkeen aikana havaittu riskejä eikä erityisiä haasteita. Suojeluyhdistyksen edustajat osallistuivat maastokäynneille, paikallistuntemuksen ja näytteenoton turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä näkyi suunniteltua suurempana oman työpanoksen määränä. Osallistuminen näytteenottopäiviin oli tärkeää, tapaamiset ja keskustelut työtä toteuttavien opiskelijoiden kanssa. Maastokäynnit loivat myös ymmärrystä mittaustulosten tulkintaan. Tulokset Hankkeeseen tuloksena on kaksi, vuoden 2024 aikana valmistunutta HAMK:n opinnäytetyötä. Niissä suoritettujen tutkimusten ja niiden analysointien tulokset auttavat Suojeluyhdistystä jatkotoimenpiteiden päätöksenteossa, mutta myös muita samojen ongelmien kanssa painivia Kanta-Hämeen alueen järvien suojeluyhdistyksiä. Lisäksi on huomioitava, että HAMK pystyi tarjoamaan opiskelijoilleen opinnäytetöissään käytännönläheisyyttä ja sai opetukseensa arvokasta lisätietoa Hämeen alueen järviin tulevien valumavesien laadusta ja puhdistamisesta. Opinnäytetyö Maarit Bergman: Biohiili- ja rankanippusuodatuksen vaikutus oja- ja purovesien laatuun Renkajärven alueella. https://www.theseus.fi/handle/10024/866280 Opinnäytetyö Salla Saario: Biohiili- ja rankanippusuodatusmenetelmien vaikutukset Renkajärven alueen ojavesien laatuun kesä- ja syysaikaan. https://www.theseus.fi/handle/10024/873555 Vaikutukset ja jatkosuunnitelma Hankkeen kautta Suojeluyhdistys sai tutkittua tietoa laskeutusaltaiden toiminnasta ja näkemyksiä niihin liittyvistä jatkotoimista. Saatujen tulosten perusteella, rankanippusuodatusmenetelmän laajempi hyödyntäminen Renkajärven alueella on suositeltavaa. Rankaniput soveltuvat tehostamaan muita vesiensuojelumenetelmiä, kuten laskeutusaltaita. Näin ollen niiden hyödyntäminen Renkajärven alueella olisi helppoa, koska laskeutusaltaita on jo alueella. Renkajärven suojeluyhdistys tulee vuoden 2025 aikana hyödyntämään hankkeen tuloksia laskeutusaltaiden hoito- ja kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeesta on raportoitu ja keskusteltu yhdistyksen hallituksen kokouksissa, viestitty yhdistyksen verkkosivuilla ja jäsenistön sähköpostitiedotteissa sekä tapaamisissa eri sidosryhmien mm. Vanajavesikeskuksen kanssa. Hankkeessa tehdyt opinnäytetyöt ovat julkisia ja näin hankkeen tulokset ovat myös muiden asiasta kiinnostuneiden käytettävissä. Ajankohtaista hankkeesta Hankkeen yhteyshenkilöt Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida Kirjaudu sisään Luo uusi tili Hankkeen tiedot Elinvoimakeskus Sisä-Suomen elinvoimakeskus Leader-ryhmä Linnaseutu ry Toteutuskunta HÄMEENLINNA Julkisen rahoituksen osuus: 79,99 % Jaa:
