Siirtolaisuudesta voimaa Kaustiselle

Hankkeen yhteenveto

Siirtolaisuudesta voimaa -hankkeessa on koottu yhdeksi digitaaliseksi kokonaisuudeksi Kaustiselta lähteneiden kaukosiirtolaisia ja heidän jälkipolviaan koskevat aineistot sekä koottu ja tallennettu henkilöhistoriat, elämäntarinat, työhistoriat ja yhteiskunnallista asemaa koskevat tiedot kylittäin ja taloittain. Aineisto on tallennettu digitaaliseksi tietovarannoksi Arviiti ry:n hallinnoimalle sivustolle, www.arviiti.fi. Hankkeessa on selvitetty, miten paluumuuttajat löysivät paikkansa Kaustiselta ja millaista osaamista he toivat mukanaan maatalouteen, rakentamiseen, asumiseen, hallintoon ja yhdistystoimintaan. Hankkeessa kartoitettiin siirtolaisten vaikutusta kotipaikkakunnan elämään ja Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Kaustisen siirtolaisuusaineisto palvelee Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton laajaa Siirtolaisuustietojen aineistoa ja tallentuu osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Toteutus

Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton aloittama 21 pitäjän siirtolaisuustiedon keräyshanke alkoi Kaustisella vuonna 2023 talkootyönä kuukausittain kirjaston keruutapahtumissa sekä aktiivisella tiedonkeruulla (esineet, kuvat, tarinat). Arviiti ry:n toimijat järjestivät pyöreän pöydän istuntoja kirjastossa säännöllisesti. Siirtolaisista kiinnostuneita kävi paikan päällä, näin saatiin koottua osoitteita, joilla olisi tietoa siirtolaisuudesta. Aineisto karttui. Talkooaineiston laajuus ja monitasoisuus edellytti koordinoijaa. Arviiti ry hallinnoi Kaustisen digitaalista historiikkia ja Arviiti ry anoi ja sai hanketyölle Leader-rahoituksen. Koordinaattori palkattiin 12.5.2024 alkaen kokoamaan Kaustisen siirtolaisuusaineisto yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Talkootyöllä kerättyjä tietokortteja oli koordinaattorin työn alkaessa noin 400. Koordinattori yhdessä hankkeen johtoryhmän ja talkooväen kanssa suoritti hankkeen tavoitteelsi asetetun työn, suururakan 30.10.2025 mennessä Aikaisemmin kerättyjä tietoja korjattiin ja täydennettiin. Hankkeen päättyessä kortteja on 1050. Henkilökortit on järjestetty tietokantamuotoon Arviitin verkkosivulle Siirtolaisuus-välilehdelle kylittäin ja taloittain henkilöineen. Korttien perusteella on kirjoitettu ja ladattu Arviiti.fi –verkkosivuille sata pidempää siirtolaistarinaa. Hankkeessa on hyödynnetty keskipohjalaisten siirtolaisuustutkijoiden asiantuntijuutta. Yhteistyötahoina ovat olleet Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton siirtolaisuustiedon keräyshanke, Siirtolaisuusinstituutti, Pirityiset ry, LYKKY-lastenkulttuurikeskus, Kaustisen kunta (koulut ja kirjasto), Virkkalan perinneseura ja Pro Kaustinen.

Aluksi tietoja kerättiin haastattelemalla ja tallentamalla muistitietoa ja valokuvia. Tiedoissa ilmeni vajavaisuuksia siirtolaisen lopullisen kohtalon tai hänen ammattinsa suhteen. Nimenmuutosten ja tietokatkosten takia kuolintietojen selvittäminen oli vaikeaa. Siirtolaistutkimus on nivelvaiheessa, sillä 1800-luvulla syntyneitä ihmisiä muistavia, siirtolaisina olleista isovanhemmistaan kertovia on yhä vähemmän. Tutkimus siirtyy jatkuvasti enemmän digitoitujen materiaalien ja kansainvälisten lähteiden tutkimiseen kuin haastattelu- ja muistitiedon keruuseen, joten hankkeen aikana tehtiin toimintamallin muutos: Yhdistelemällä eri englanninkielisiä lähteitä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta voitiin täydentää puuttuvia tietoja muodostaen aikajanaa matkustajaluetteloiden, väestönlaskentatietojen, kansalaisuushakemusten, sanomalehtiuutisten, kuolinilmoitusten sekä hautakivitietokantojen avulla. Näiden lähteiden hyödyntäminen ja parhaat toimintametodit oli opittava hankkeen aikana ja tiedonhaku nopeutui hankkeen loppua kohti. Erityisesti kuolinilmoituksista ja kansalaisuushakemuksista saatiin paljon tärkeitä tietoja. Oleellista oli koordinaattorin vahva kielitaito ja ”salapoliisimainen” kiinnostus.
Tutkimuksen aikana tiedonkeruu pohjautui myös kertyviin nimilistoihin, jotka lajiteltiin sen perusteella, oliko siirtolaisesta tietokannassa entuudestaan kortti ja tuliko tietoja täydentää vai oliko kyseessä kokonaan uusi siirtolaistieto. Nimilistojen purkaminen valmiiksi siirtolaiskorteiksi painottui hankkeen loppua kohden. Tietoa tuli lisää koko hankkeen ajan, joten aiemmin korjattuja tietoja pääsi korjaamaan.

Siirtolaiskortteihin liittyi myös tekninen haaste, sillä varmuuskopioinnin takia kortteja saattoi siirtää pilvipalveluun vain yksi käyttäjä. Mikäli kortteja siirrettäisiin useammalta käyttäjätililtä, kokoelman pääkäyttäjän varmuuskopiointi pyyhkisi muiden tekemät päivitykset pois. Niinpä kortteja päädyttiin siirtämään palveluun keskitetysti. Toisaalta tämä myös sulki pois monia tietoturvaongelmia ja ilkivallan mahdollisuuden.

Kaustislaisia osallistettiin hankkeessa mm. sosiaalisen median avulla, kuntatiedotteessa sekä tapahtumissa. Facebookin sivua vanhojen valokuvien tunnistamisesta hyödynnettiin. Arviitin sivuilla julkaistiin tarinoita ja jaettiin kuvia. Kaustislaisten kiinnostus hankkeen edetessä voimistui ja työ jatkuu. Hanke on tuottanut uusia tilaisuuksia, seminaareja ja infoiltoja, joihin koordinaattori asiantuntijana kutsuttiin, myös naapurikuntiin ja maakuntiin.

Aineistosta kirjoitettu siirtolaisnäytelmä toimi hankkeen tiedottamisen tukena. Kraatari-museon tuvassa pidettiin kesäkuussa 2025 kymmenen Siini-näytelmän esitystä täysille katsomoille. Hankekoordinaattorin työ taustoitti käsikirjoitusta ja hankekoordinaattori itse esitti siirtolaistutkijaa esityksessä. Katsojille tiedotettiin näin siirtolaisuudesta sekä saatiin lisää tietoa katsojilta , jotka kertoivat omista sukuhistorioistaan näytelmän jälkeen. Näytelmä lisäsi kiinnostusta siirtolaisuuteen ja aktivoi kaustislaisia.
Eräs suurlöytö oli kymmenien kirjeiden kokoelma, jossa tutkitun siirtolaisen, John Näsin veli ensin kertoo omista vaiheistaan Amerikassa, toinen tuttava houkuttelee Amerikkaan, ja sitten siirtolainen itse kirjoittaa monta kertaa kotiin 1890–1930-lukujen välillä. Myös hänen jälkeläistensä kirjeitä on säilynyt, ja niissä kerrotaan siirtolaisen poismenosta.
Kaustislaiset sukututkijat ja -harrastajat jakoivat tietoa ja nimiä tutkittavaksi. Osalta saatiin myös tekstisisältöä hanketta varten, sillä sukuhistoriaa oli vuosien aikana saatu jo kirjalliseen muotoon. Hanke toteutui erinomaisesti suunnitelmiin nähden. Tietämys ja kiinnostus kasvoivat. Työ kehitti tekijöitä, asiantuntijuus kasvoi.
Apuna oli myös Jyväskylän yliopistossa vuonna 1999 tehty pro gradu Kaustisen siirtolaisuudesta. Tutkimuksesta ei aluksi ollut tietoa, mutta se asetti hankkeen oikeisiin raameihin ja tarjosi numerotietoa, joka on relevanttia vielä 25 vuotta myöhemminkin. Vastaavien tutkimusten selvittäminen ennen vastaavia siirtolaistutkimushankkeita on jatkossa tärkeää, sillä tietoon olisi ollut tärkeää heti alussa.

Kuluja syntyi työvälineinä käytettyjen ohjelmien lisäksi sukututkimuspalvelujen ja tietokantojen käyttäjämaksuista sekä hankitusta kirjallisuudesta. Alueilla, joille kaustislaiset siirtolaiset ovat asettuneet, on toteutettu historiikkeja vuosien varrella ja näiden perusteella saatiin tietoja kaustislaisten roolista täkäläisessä yhteiskunnassa. Tilatut kirjat jäävät Kraatarin museon kokoelmiin. Myös Perhonjokilaakson sukututkimusyhdistyksen arkistoista saatiin paljon tietoa.

Hanke toteutui matkakulujen suhteen arvioitua pienemmillä kustannuksilla, osin etätyön ja osin edistyneen digitalisaation takia. Matkaa Turun yliopiston arkistoihin ei tarvinnut tehdä: tarvitut materiaalit oli digitoitu ja ne toimitettiin sähköpostiin. Myös harvinaisia yhdysvaltalaisia siirtolaismateriaaleja on skannattu siirtolaistutkijoiden toimesta viime vuosina. Suurin osa kirjastoissa tehdyistä tutkimuksista tehtiin Kaustisella ja Kokkolassa. Haastatteluja järjestettiin Kaustisella, Kraatarin museolla, joka toimi työpisteenä. Pienemmällä liikkumisella saavutettiin säästöjä, myönteinen ympäristövaikutus.
Nuorten osallistaminen hankkeeseen osoittautui haastavaksi. Asia ratkaistiin yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Lykyn kanssa, kouluille suunniteltiin tehtäväpaketti, johon sisältyi näyttelijän esittämä siirtolaisrooli videolla. Hahmo perustui tosielämän kaustislaiseen siirtolaiseen. Pakettiin kuului myös aihetta käsitteleviä tehtäviä ja sitä toimitettiin seudun kouluille. Lykyn ja Toholammin siirtolaisuushankkeen kanssa toteutettiin lisäksi Kaustisen v. 2025 kansanmusiikkifestivaaleille siirtolaisuusteemainen näyttely, joka käsitti valokuvia ja tarinoita nuorista siirtolaisista. Siirtolaisaallosta pidettiin Kaustisen yläkoululla kaksi oppituntia, yhteensä 33 koululaiselle.
Hanketta esiteltiin 7/2024 ja 7/2025 Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. Vuonna 2024 keruupiste ja musiikkia oli Kraatarin museolla ja Soiva luento Kansantaiteenkeskuksessa. Vuoden 2025 festivaalien pääteema oli Siirtolaisuus, hankkeen myötävaikutuksella. Festivaalialueella oli siirtolaistiedon esittely- ja tallennuspiste, joka osoittautui menestyksekkääksi. Kävijöitä oli satamäärin. He halusivat joko välittää tietoa omista suvuistaan tai saada lisää tietoa. Kysyjille löydettiin tärkeitä tietoja, joilla saattoi olla merkittävä vaikutus yhdistää sukuja Atlantin yli.
Festivaaleilla Kansantaiteenkeskuksessa pidettiin aineettoman kulttuuriperinnön ICH-seminaari, jossa koordinaattori esitteli kaustislaisen soitin- ja soittoperinnön roolia siirtolaisten keskuudessa. Esitystä oli kuulemassa 15 henkilöä. Toisessa seminaarissa pidettiin esitys kaustislaisen siirtolaisen elämästä. Festivaalien siirtolaisuusteema tarkentui historiallisen siirtolaisuuden lisäksi myös nykypäivään. Tätä tutkittiin hankkeen aikana perehtymällä poliittiseen kirjallisuuteen ja lehtiin kuten The New Yorkeriin, joissa käsiteltiin myös nykyhetken siirtolaisuutta Yhdysvaltoihin.
Hankkeen päätösseminaari pidettiin Kaustisen Pelimannitalolla 23.9.2025. Siellä esiteltiin hankkeen tuloksia. Esiintyjinä oli hankekoordinaattorin lisäksi Tallari-yhtye, joka soitti siirtolaisteemaista musiikkia kertoen tarinoita. Vieraita oli 40 ja keskustelua syntyi hankkeen teemasta. Hanketta esiteltiin 26.9. 2025 Ullavassa Taide Vionojan museolla Pohjanmaan ELY-keskuksen hankeretkipäivänä. Paikalla oli kymmenen kuulijaa Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja Pirityiset ry:stä.
Hankkeessa ei kohdattu riskejä, hanke eteni eri tavalla kuin suunniteltiin, mutta käytäntö osoittautui paremmaksi ja tuottoisammaksi toimintatavaksi. Laadun takasi erinomainen hankekoordinaattori. Hän oli kiinnostunut, kielitaitoinen, verkostoituva ja tuottelias toimittajapersoona. Paikallisten oli helppo lähestyä häntä, kun hanke edistyi ja tietämys laajeni asiasta. Koordinaattorin kielitaito ja mediataidot vaikuttivat ansiokkaasti toteutukseen. Hanke säilytti talkoohengen ja asiasta kiinnostunut kasvava väki varmaan täydentää tietoja tulevaisuudessakin. Hankkeessa onnistuttiin saavuttamaan kaikki asetetut tavoitteet yli odotusten. Kaustisen siirtolaisuustiedot ovat nyt digitaalisessa muodossa kylittäin ja taloittain tallennettuina www.arviiti.fi -sivustolla.

Tulokset

Hankkeen tulokseksi saatiin siirtolaisuudesta kattava ja ainutlaatuinen digitaalinen tietovaranto Arviiti.fi –sivustolle, 1050 tietokorttia. Hankkeessa saatiin koottua ja tallennettua Arviitin sivustolle Kaustiselta siirtolaisiksi lähteneet kylittäin ja taloittain digitaaliseksi kokonaisuudeksi. Tallennusmuoto on sovittu yhteneväiseksi Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton alueen kunnissa siirtolaisuustietojen keruussa ja tallennuksessa. Aineisto on avoimesti kaikille käytössä. Tiedot ovat jatkuvasti päivitettäviä. Tietokannan rakennetta selkeytettiin sisältölistauksilla, jotka tekevät talottaisesta mallista ymmärrettävän vierailijalle, joka ei entuudestaan tunne Kaustisen kyliä. Tiedonkeruu on ollut kuin tilkkupeiton kutomista, oikeiden nimien, talojen ja tietojen yhdistelemistä, etsimistä ja löytämistä. Koordinaattori on saanut talkootyöryhmän avulla koottua laajan ja kattavan aineiston, yli tuhannen henkilön siirtolaisuustiedot ja useita tarinoita Arviitin sivustolle. Tallennettuna on perustiedot (syntymä- ja kuolinajat ja paikat, hautapaikkoja, ammatteja yms.), tarinoita, valokuvia ja ammatillista osaamista. Tietokorttien lisäksi niiden pohjalta voitiin laatia sata pidempää tarinaa, jotka on ladattu hanketta hallinnoivan Arviiti ry:n verkkosivulle. Tarinoista käy selville kaustislaisten syitä siirtolaiseksi lähdölle, matkan sujumisesta ja perillepääsystä sekä miten vuodet siirtolaisena sujuivat. Siirtolaisten elämän haasteita ja myös onnistumisia on tarinoiden myötä avata yleisölle ja siirtolaisten jälkeläisille. Noin kolmanneksesta siirtolaisia tuli aikanaan paluumuuttajia, joiden oli integroiduttava takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Koordinaattori on verkostoitunut laajasti lähialueen siirtolaisuustietojen kerääjien kanssa, osallistunut teemaseminaareihin ja laajentanut tietopääomaansa. Hankkeessa on saatu kattava kartoitus kaustislaisista siirtolaisista ja heidän elämänvaiheistaan. Kaikki tiedot on keskitetysti tallennettu tietoturvallisesti Arviitiin. Hankkeessa on koettu pääasiassa onnistumisia. Ihmetystä välillä toimijoissa on herättänyt tilkkutäkkimäisyys, sirpaleenomaisuus ja välillä epäilys, että riittääkö aika. Keskeinen tulos tietovarannon lisäksi on se, että kiinnostus ja innostus kasvoivat hankkeen edetessä. Kiinnostus omista juurista ja sukujen tarinoista on tarttunut nuorempiinkin. Talkooväki on pysynyt innolla mukana ja varmaan jatkaa tietojen täydentämistä, korjaamista ja tallentamista jatkossakin. Positiivista on tulevaisuuden kannalta, että hankekoordinaattori asuu paikkakunnalla, hänelle ulkopaikkakuntalaisena Kaustinen asukkaineen on tullut tutuksi ja asukkaat rohkenevat jatkossakin ottaa yhteyttä ja täydentää tietoja. Jos haasteita oli matkan varrella, ne puitiin johtoryhmässä. Keskustelulla vahvistettiin toimijoiden luottamusta siitä, että hajallaan olevat sirpaletiedot kyllä asettuvat paikoilleen hankkeen loppuvaiheeseen. Onnistumiseksi voidaan lukea erinomaisen hankekoordinaattorin rekrytointi, matkakustannusten ennakoitua pienempi osuus ja vastaavasti digiaineistojen laajuus. Näkyväksi tuli toimijoiden työtapojen erilaisuus, mikä osoittautui plussaksi tulosten kannalta. Arviitin sivustolla on kaikille avoimena koottu siirtolaisuusaineisto ja ohjeet laitetaan näkyviin, miten tietoja kartutetaan ja mahdollisesti korjataan ja täydennetään tulevaisuudessa. Arviitin sivusto uudistetaan nykyistä toimivammaksi vuoden 2026 alkuun mennessä. Arviiti-sivusto on kunnan digitaalinen historiikki, jota Arviiti ry sisällöllisesti kartuttaa.
Sivustolle saatiin tunnistettuja ja vielä tunnistamattomia valokuvia ja tallennettiin lukuisia tarinoita. Hankkeen aikana pidettiin seminaareja, esiteltiin ja tallennettiin tietoja kahdella eri kansainvälisillä kansanmusiikkijuhlilla Kaustisella. Tallennuspisteen pitäminen lujitti myös keskipohjalaisen siirtolaisuustiedon kerääjien keskinäistä yhteyttä ja mahdollistaa tulevaisuuden yhteistyön. Jälkikäteen on muodostunut käsitys, että vastaava piste olisi ollut oleellinen myös vuoden 2024 festivaalien alueella. Kaikki erilaiset tapaamiset ja tilaisuudet hankkeen ajalla olivat tuloksellisia siirtolaisuustietojen keruutapahtumia.

Hankkeen nimi Siirtolaisuudesta voimaa Kaustiselle viittaa paluumuuttajiin, jotka palasivat maailmalta Kaustiselle siirtolaisvuosien jälkeen. Heidän osuuttaan tutkittiin hankkeessa yritysten ja yhteisöjen avulla. Niiden toimijoilta oli mahdollista saada tietoa paluumuuttajien rooleista niiden toiminnassa. Haastattelujen ja materiaalien pohjalta koostettiin artikkelit Arviitin sivustolle, jotka samalla kertoivat yritysten historiasta.

Hankkeen tuloksena selvisi, miten Kaustisen Nikulan ravirata, Osuusmeijeri, kaupat, kuljetusyritykset ja kotiseutumuseo olivat hyötyneet siirtolaisuudesta. Kaustiseen vielä tänäkin päivänä yhdistetyt elinkeinot kuten turkistarhaus ja jäsenkorjaus, osoitettiin periytyvän siirtolaisten mukanaan tuomista tiedoista ja taidoista. Turkistarhauksen toi talousalueelle kruunupyyläinen Kanadasta ja kalevalaisen jäsenkorjauksen opit toi Amerikassa kiropraktiikan tohtoriksi lukenut kaustislainen. Tutkituissa kirjeissä on tietoa, että siirtolaiset ostivat ja rakennuttivat taloja ja hankkivat maata Kaustiselta ja lähistöltä reissullaan ansaitsemilla varoilla.
Toimivaksi osoittautui yhteys amerikansuomalaisiin ja siirtolaisten jälkeläisiin hankkeen aikana. Suurimmalla osalla yhdysvaltalaisista on siirtolaisjuuria ja suomensukuiset ovat ylpeitä omistaan. Sen lisäksi, että siirtolaisten jälkeläisiin muodostettiin yhteyksiä sosiaalisen median työvälineillä, myös omia juuriaan tutkimaan tulleille yhdysvaltalaisille kyettiin kertomaan heidän sukuhistoriastaan Kaustisella.
Toisen polven siirtolaisten sotakokemukset olivat merkittävä uusi tutkimushaara hankkeen myötä. Ensimmäisen polven siirtolaisten vaiheita ensimmäisessä maailmansodassa on tutkittu, mutta heidän Pohjois-Amerikassa syntyneiden poikiensa sotakokemukset ja kohtalot ovat osin selvittämättä. Hankkeen aikana muodostui hyvät yhteydet yhdysvaltalaisiin sotilasasiantuntijoihin ja arkistonhoitajiin, joiden kautta on saatavissa merkittäviä tietopaketteja ja materiaalikokonaisuuksia sekä tutkimusta varten että siirtolaisten jälkeläisille toimitettaviksi. Useampi tuntematon kohtalo selvisi näillä Yhdysvalloista saaduilla tiedoilla ja sotilaiden omaiset saivat itselleen erittäin tärkeitä ja ainutlaatuisia historiallisia tietoja. Tämä tietoyhteys on hyödynnettävissä tulevaisuuden tutkimuksissa. Siirtolaisten sotakokemukset ovat myös asia, jota on syytä tutkia jatkossakin. Koordinaattori sai toimia asiantuntijana mm. kirjastoon hakeutuneille siirtolaisturisteille, jotka etsivät sukujuuriaan Kaustiselta. Verkostoituminen ja asiantuntemus osoittautuivat merkittäviksi toimintatavoiksi.
Hanke toteutui asetettujen tavoitteiden osalta erinomaisesti. Hankekoordinaattorin rekrytoinnissa onnistuimme erinomaisesti. Tuloksena voidaan pitää myös sitä, että koordinaattori on keskeinen toimija jatkossakin, kun Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto jatkaa laajaa kokonaisvaltaista siirtolaisuustietojen koontia. Kokonaisuus on tarkoituksena liittää osaksi Finna-tietokantaa. Hankkeen vaikuttavuutena voidaan pitää myös sitä oppia, että Arviti ry:n ja Kaustisen Kotiseutuyhdistys r.y:n toimesta Arviitin sivustolle ollaan tuottamasa bibliografiset tiedot Kaustista koskevista ja kaustislaisten toimittamista tietoaineistoista. Yksi keskeinen tulos on myös vahva ja monipuolinen asiantuntemuksen karttuminen tulevaisuustyön osaamistaidoista: mediataidot, kielitaito, vuorovaikutustaidot, ennakkoluulottomuus uuden ja tuntemattoman äärellä.

Hankkeesta on viestitetty tavoitteiden mukaisesti: mediassa monipuolisesti: radio, lehdet, kuntatiedotteet säännöllisesti, festivaaliesitteissä, kirjastossa, seminaareissa, tilaisuuksissa, Kaustisen päivänä festivaaleilla ulkokaustislaisille, kouluissa, Eläkeliiton tilaisuuksissa, toimijat omissa verkostoissaan.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Tähän asti kerätyt kaustislaiset tietokortit ovat merkittävä tietokanta tulevaisuuden siirtolaisuustutkimukselle. Keski-Pohjanmaan siirtolaiset lähtivät maailmalle Vaasan läänistä, joka edusti yli puolta kaikista siirtolaisaallon lähtijöistä. Tätä ihmisjoukkoa tutkiessa on erittäin tärkeää, että keskipohjalainen siirtolaisuus on hyvin edustettuna. Valtakunnallisella tasolla tehtävä siirtolaisuustutkimus hyötyy tämän alueen tietokannoista merkittävästi.

Kaustisen siirtolaisuutta on promotoitu nyt kahden vuoden ajan, ja lisää tietoa tulee kuntalaisilta jatkuvasti. Myös viime aikoina julkaistu siirtolaiskirjallisuus on parantanut tietoisuutta siirtolaisuustutkimuksesta, ja keskipohjalaiset selvittelevät mielellään omia esivanhempiaan. Tutkimuksen kautta löytyvät asiakirjat voivat muodostua heille todella tärkeiksi. On oleellista, että seudulla on jokin toimija, joka auttaa kaustislaisia tiedonhaussa.

Hanketoimija Arviiti ry:n verkkosivut on linkitetty Kaustisen kunnan kotisivujen kuntainfovalikkoon. Kaustisesta tietoa etsivä löytää tiensä Arviitin sivuille ja voi tutustua siirtolaisista kertoviin tarinoihin, sekä tarkastella kerrytettyjä tietokortteja pilvipalvelussa. Tämä rohkaisee ottamaan yhteyttä siirtolaistutkimukseen ja kertomaan lisää tietoa, tai korjaamaan mahdollisia puutteita kerätyssä materiaalissa.


Yhteydet amerikansuomalaisiin

Yhteys amerikansuomalaisiin ja siirtolaisten jälkeläisiin osoittautui hankkeen aikana merkittäväksi. Suurimmalla osalla yhdysvaltalaisista on siirtolaisjuuria ja suomensukuiset ovat ylpeitä omistaan. Sen lisäksi, että siirtolaisten jälkeläisiin muodostettiin yhteyksiä sosiaalisen median työvälineillä, myös omia juuriaan tutkimaan tulleille yhdysvaltalaisille kyettiin kertomaan heidän sukuhistoriastaan Kaustisella. On oletettavaa, että Kaustisella tulee tulevina vuosina vierailemaan lisää yhdysvaltalaisia, kanadalaisia ja australialaisia, ja heidän tiedontarpeeseensa vastaaminen tulee järjestää tehokkaasti, sekä nyt koottavan siirtolaistietokannan että esimerkiksi kirjaston asiantuntijoiden avulla. Englanniksi viestiminen on tässäkin kohtaa oleellisessa roolissa. Sukuhaaroja on myös kyetty yhdistämään hankkeen aikana, tuoden siirtolaisten jälkeläisiä yhteen.

Yhdysvalloissa on useita sukuseuroja, jotka järjestävät tapahtumia ympäri vuoden. Suunnitteilla on hankkeen jälkeen lujittaa yhteyksiä näihin seuroihin, jotta Suomessa kerättävästä siirtolaistiedosta voitaisiin viestiä eteenpäin ja tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi myös englannin kielellä. Tapahtumiin osallistuminen on myös suunnitteilla.

Toisen polven siirtolaisten sotakokemukset olivat merkittävä uusi tutkimushaara hankkeen myötä. Ensimmäisen polven siirtolaisten vaiheita ensimmäisessä maailmansodassa on tutkittu, mutta heidän Pohjois-Amerikassa syntyneiden poikiensa sotakokemukset ja kohtalot ovat osin selvittämättä. Hankkeen aikana muodostuivat hyvät yhteydet yhdysvaltalaisiin sotilasasiantuntijoihin ja arkistonhoitajiin, joiden kautta on saatavissa merkittäviä tietopaketteja ja materiaalikokonaisuuksia sekä tutkimusta varten, että siirtolaisten jälkeläisille toimitettaviksi. Useampi tuntematon kohtalo selvisi näillä Yhdysvalloista saaduilla tiedoilla ja sotilaiden omaiset saivat itselleen erittäin tärkeitä ja ainutlaatuisia historiallisia tietoja. Tämä tietoyhteys on hyödynnettävissä tulevaisuuden tutkimuksissa. Siirtolaisten sotakokemukset ovat myös asia, jota on syytä tutkia jatkossakin.

Siirtolaisuustutkimuksen tulevaisuus

Kaustislainen siirtolaisuustutkimus on jatkossakin osa keskipohjalaista siirtolaisuustutkimusta, ja hankkeen myötä alueen siirtolaisuuskerääjistä on muodostunut hyvin toimiva tiimi, jolla on keinot ja taidot kerätä Keski-Pohjanmaan siirtolaisuustieto yhdeksi kokonaisuudeksi, talletettavaksi Finna-tietokantaan.

Nyt, 2020-luvulla tehtävä siirtolaistutkimus täydentää yli 50 vuotta aiemmin tehtyä tutkimustyötä modernein työvälinein. Mittava määrä tietoa on löytynyt, mutta osin myös kadonnut kuluneiden vuosikymmenten aikana, muistitiedon luonnollisen poistuman kautta; pitkään aikaan ei ole voitu haastatella itse siirtolaisia, ja heidän lähimpien jälkipolviensakin jäsenet ovat katoamassa. Tieto on talletettava tulevia sukupolvia varten ja asetettava helposti saataville, sillä mikäli sitä ei nyt elettävinä vuosikymmeninä tehdä, tämä nyky-yhteiskunnankin kannalta merkittävä historia voi olla tulevien sukupolvien tavoittamattomissa. Tehtävä työ kunnioittaa yli sadankin vuoden takaisten siirtolaisten elämää ja tuo heidän ponnisteluitaan uudelleen näkyviin.

Hankkeen aikainen monipuolinen tiedottaminen jätti alueella vahvan jäljen. Siirtolaisuudesta kirjoitettiin hankkeen aikana artikkeleita sekä Perhonjokilaakso-lehteen että myös Keskipohjalaiset kylät -julkaisuun. Artikkelit ovat tallennettuina Arviiti-sivustolla. Artikkelit innostivat yhteydenottoihin hankkeen toimijoihin. Hankkeesta viestittiin määräajoin Kaustisen kuntatiedotteessa, Yleisradion ja Perhonjokilaakso-lehden toimittajat haastattelivat hankekoordinaattoria.
Hanketoimija Arviiti ry:n verkkosivut on linkitetty Kaustisen kunnan kotisivujen kuntainfovalikkoon. Tietoa etsivä löytää tiensä Arviitin sivuille ja voi tutustua siirtolaisista kertoviin tarinoihin sekä tarkastella kerrytettyjä tietokortteja pilvipalvelussa. Hankkeessa tuotettiin myös tiedote jaettavaksi kirjastoihin, kotiseutumuseolle ja kiinnostuneille. Tiedotteet ja julkaisut rohkaisevat ottamaan yhteyttä siirtolaistutkimukseen ja kertomaan lisää tietoa tai korjaamaan mahdollisia puutteita kerätyssä materiaalissa. Sivusto täydentyy jatkossakin. Haaste on Arviiti ry:n toimijoilla muistuttaa säännöllisesti hankkeen tuloksista. Jatkossakin Arviiti ry pyrkii esittelemään siirtolaisuussivustoa kansainvälisillä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla aina heinäkuussa ja esimerkiksi tällöin järjestettävänä Ulkokaustislaisten päivänä, jonka Kaustisen kunta järjestää avoimena kylätapahtumana.
Hankkeessa tuotettiin myös video, jossa koordinaattori kertoo siirtolaisuudesta ja tietojen keräämisestä.
Hankkeen koordinaattori vieraili 24.8.2025 Kauhajoen museolla, sillä museota pitävä yhdistys kaavailee myös siirtolaisuushanketta. Pidetyssä esityksessä käytiin läpi hankkeen vaiheita ja neuvottiin, kuinka Kauhajoen toimijat voisivat toteuttaa oman hankkeensa ja mihin asianhaaroihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hankekoordinaattori kehittyi työssään erityisasiantuntijaksi tutkimustyössä.