Suometsien puunkorjuun uudet tuulet

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanke on käynnistynyt 1.8.2024. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on välittää uusinta tietoa suometsien puunkorjuuseen ja suometsien hoitoon liittyen sekä edistää metsäomistajien ja toimijoiden välistä vuoropuhelua.

Hankkeen toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankekausi on 1.8.2024-31.12.2025. Hanketta rahoittaa Maaseuturahasto. Hanke EU-rahoituksen osuus on koko budjetista 42 %.

Pohjois-Pohjanmaalla suometsien osuus metsäpinta-alasta on 53 % ja lähes jokaisella metsänomistajalla on hakkuumahdollisuuksia turvemaametsissä. Puunkäyttö on lisääntymässä Pohjois-Pohjanmaalla uusien teollisuusinvestointien seurauksena, joten teollisuuden näkökulmasta tarkasteltuna puulle tulee olemaan kysytään tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsänomistajille tarjotaan hankkeessa webinaareja, maastoretkeilyjä ja tietopaketteja, joissa käsitellään suometsien hoitoa ja hakkuita huomioiden uusimmat metsänhoitosuositukset, puuntuotto, monimuotoisuus, hiilensidonta ja hakkuiden vesistövaikutukset. Toimijoille rakennetaan tietopaketti hyvistä suometsän puunkorjuun käytänteistä. Tietopaketissa hyödynnetään aiemmin käynnissä olleiden hankkeiden ja tutkimuslaitoksen (LUKE) tuottamaa tietoa. Lisäksi hankkeessa tuotetaan suometsien puunkorjuun malli.

Hankkeesta tarkemmin alla.

Metsänomistajille kohdennettu tieto, tapahtumat ja viestintä

Suometsien hoidossa ei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää. Menetelmät tulee valita aina kohteen ominaispiirteiden sekä metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Suometsiä voidaan kasvattaa sekä jaksollisen että jatkuvan eli peitteisen kasvatuksen menetelmin. Peitteisillä metsänkäsittelytavoilla, kuten poiminta-, pienaukko-, kaistale- ja suojuspuuhakkuilla. Hakkuutavoilla pyritään pitämään pohjaveden pinnan taso sellaisena, että puuston kasvuedellytykset säilyvät eikä turpeesta vapaudu hiilidioksidi- tai metaanipäästöjä, mutta kuitenkin puuntuotto on kannattavaa.

Peitteiset suometsien metsänkäsittelytavat edistävät luonnon monimuotoisuutta, hiilen sidontaa, riistan hoitoa ja vesiensuojelua. Luonnonhoidon keinoja suometsissä ovat muun muassa riittävien suojakaistojen ja säästöpuiden jättäminen, riistatiheiköt, vesiensuojelurakenteiden tekeminen sekä lahopuuston säilyttäminen. Luonnonmonimuotisuuden säilyttäminen ei ole puuntuotantoa pois sulkevaa suometsissä, vaan osa uusimpien metsänhoitosuositusten mukaista toimintaa.

Soilla puiden kasvua rajoittavat yleensä liiallinen veden määrä ja ravinteiden puute. Suometsien vesitaloutta ja vedenpintaa on ylläpidetty ojien kunnostusten avulla. Uusin tieto osoittaa kuitenkin, että haihduttava puusto riittää usein pitämään pohjavedenpinnan tason riittävän alhaalla. Käyttämällä peitteisiä hakkuumenetelmiä, voidaan suometsät pitää puustoisina ja vähentää ojien kunnostustarvetta ja siten kunnostuksesta aiheutuvia ilmasto- ja vesistöhaittoja sekä kustannuksia. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta vedenkorkeuden säätelystä puuston avulla turvemailla.

Monelle metsänomistajalle puuntuotto on merkittävä metsänhoidon tavoite. Osa metsänomistajista asettaa metsän monikäytön, elinympäristöjen ja lajien monimuotoisuuden säilymisen tai esimerkiksi virkistyskäytön ja riistanhoidon merkittäväksi tavoitteeksi metsänhoitoon liittyen. Suometsien erilaiset peitteiset käsittelyvaihtoehdot tarjoavat tähän toimivia ratkaisuja ja niitä pyritään hankkeessa tuomaan esille.

Osalla suometsien omistajista voi olla kohteita, jotka eivät ole puuntuotollisesti kannattavia. Voisivatko tällaiset kohteet jättää käsittelemättä vai sopisiko kohde esimerkiksi soiden ennallistamiskohteeksi? Tällä hetkellä metsänomistajalla voi olla mahdollisuuksia saada lisätuloja puuntuotannollisesti heikkotuottoisista kohteista esimerkiksi vuokraamalla aluetta metsästys- tai matkailukäyttöön, keräämällä ja myymällä luonnontuotteita sekä polttopuuntuotannosta. Hankkeessa esitellään vaihtoehtoja heikosti puuta kasvavien suometsäkohteiden käsittelyyn ja tuotetaan tietoa eri käsittelyvaihtoehdoista metsänomistajan päätöksenteon tueksi.

Joka toinen metsänomistaja on, Yksityismetsien luontoarvot ja niiden taloudellinen hyödyntäminen – Katsauksen, mukaan kiinnostunut hyödyntämään metsiään taloudellisesti tuottamalla muutakin kuin puuta. Lähitulevaisuudessa metsänomistajien ansaintamahdollisuuksia voi löytyä enemmän esimerkiksi hiilensidontapalvelujen myynnistä ja maisema- ja luontoarvokaupasta. Voisivatko myös heikosti puuntuotantoon soveltuvat kohteet tuottaa jatkossa metsänomistajille tuloja hiilensidonnan tai luontoarvokaupan kautta?

Hankkeessa esitellään metsänomistajille edellä kuvattuihin teemoihin liittyen demostraatiokohteita, joihin järjestetään tutustumiskäyntejä ja hakkuunäytöksiä. Demonstraatiokohteille tuotetaan puuntuottoa, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta huomioivat metsänkäsittelyvaihtoehdot. Laskelmat ja vaihtoehtoiset suometsien käsittelymallit esitellään Gimlet verkko-oppimisympäristössä, johon kaikilla on vapaa pääsy myös hankeen loputtua.  Suometsien vaihtoehtoisten metsänkäsittelymallien on tarkoitus tukea ja helpottaa metsänomistajan päätöksentekoa suometsien käsittelyn yhteydessä. Tavoitteena on, että metsänomistajat kiinnostuisivat erilaisista metsänkäsittelyvaihtoehdoista ja toteuttaisivat niitä soveltuvilla kohteilla.

Suometsien puunkorjuussa on noudatettava annettua lainsäädäntöä, metsänhoidon suosituksia ja sertifiointikriteerin (PEFC ja FSC) vaatimuksia. Metsänomistajan on hyvää olla tietoinen siitä, kuinka sertifiointikriteerit sitovat metsässä työskenteleviä toimijoita eli ammattilaisia. Tämä helpottaa toimijoiden ja metsänomistajien välistä vuoropuhelua. Kestävästi tuotettu puuraaka-aine on tuotettu siten, että metsänhoito ja puunkorjuu täyttävät metsien kestävän hoidon ja käytön vaatimukset laissa säädettyä laajemmin. Lisäksi sertifioinnilla on merkitystä puusta saatavaan hintaan. Aihe on hyvin ajankohtainen sillä PEFC sertifioinnin vaatimukset uudistuvat lokakuussa 2024. Hankkeessa lisätään metsänomistajien tietoisuutta sertifiointimenetelmien vaatimuksista ja niiden merkityksestä suometsien hoidossa ja hakkuiden yhteydessä.

Pohjois-Pohjanmaalla on puun kysynnän kasvaessa hakkuutoiminta suuntautuu entistä enemmän turvemaille, jossa sijaitsee merkittävä osa maakunnan hakkuumahdollisuuksista. Jotta puuta saadaan korjattua suometsistä, on korjuuta tehtävä myös sulan maan aikaan. Sulan maan aikaista korjuutta vauhdittaa meneillään oleva ilmastonmuutos. Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän tulevaisuudessa edelleen, minkä seurauksena routajaksot lyhenevät entisestään, joten puuta on korjattava roudattomana aikana yhä enenemässä määrin myös suometsistä. Suometsien sulan maan aikainen korjuu työllistäisi Pohjois-Pohjanmaan alueen metsäkoneyrittäjiä tasaisemmin ympäri vuoden, joten hankkeella vahvistetaan myös heidän toimintaedellytyksiään.

Hankkeella lisätään metsänomistajien tietoisuuta sulanmaanaikaiseen puunkorjuuseen soveltuvista suometsäkohteista ja sekä korjuuseen liittyväistä ongelmista ja pyritään tarjoamaan ratkaisuja niihin. Metsänomistajille tarjottavissa tietopaketeissa ja maastoretkeilyissä ja tuodaan esille esimerkkikohteita, jotka soveltuvat sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen. Webinaarissa puolestaan syvennytään suometsien puunkorjuuseen ja puukauppaan liittyviin teemoihin teollisuuden ja metsänomistajien näkökulmasta katsottuna.

Hankkeessa järjestettävissä tilaisuuksissa pyritään edistämään metsänomistajien ja metsässä toimivien ammattilaisten välistä vuoropuhelua. Tilaisuuksissa esitellään Monimetsähankkeeseen pohjautuvan luonnonhoidon muistilistan ja muiden neuvontatyökalujen käyttöä metsänomistajien ja toimijoiden välisen vuoropuhelun apuna.

Toimijoille kohdennettu tieto, tapahtumat ja viestintä

Suometsissä toimivien metsäalan ammattilaisten on kyettävä opastamaan, neuvomaan ja tarjoamaan erilaisia suometsien käsittelyvaihtoehtoja ja kertomaan perustelut eri vaihtoehdoista metsänomistajalle. Ammattilaisten tehtävänä on tukea omalla tiedollaan ja osaamisellaan metsänomistajan päätöksentekoa suometsien puunkorjuuseen ja hoitoon liittyen. Lisäksi ammattilaiset vastaavat suometsien hakkusuunnitelmien teosta ja hakkuun käytännön toteutuksesta. Ammattilaisten tueksi tuotetaan tietopaketti suometsien puunkorjuun hyvistä käytänteistä hyödyntäen aiempien hankkeiden tuloksia ja tutkimustietoa. Hankkeessa työstettävä suometsien puunkorjuun malli tulee ammattilaisten käyttöön. Metsäkoneenkuljettajille laaditaan tulostettavassa muodossa oleva toimintaohje suojakaistoilla toimimisesta sekä sertifiointien määräyksiin perustuva ohje säästö- ja lahopuista eri korjuumenetelmissä.

Hankeen tapahtumista tiedotetaan Suomen metsäkeskuksen, Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun ja Maaseutu.fi -sivuilla. Hankkeen tapahtumiin tulee ilmoittautua etukäteen, mutta tapahtumat ovat ilmaisia. Tapahtumiin liittyvä materiaali julkaistaan hankkeen kotisivuilla ja hankkeessa tuotetut tietopaketit Gimlet verkko-oppimisympäristössä Metsäkeskuksen sivuilla.

Hankkeen tapahtumista tiedotetaan:

• Metsäkeskuksen koulutukset ja tapahtumat -sivulla
  • Koulutukset ja tapahtumat | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)
• Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu -sivuston tapahtumakalenterissa
  • Etusivu – Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu (mhy.fi)
• fi -sivuston ajankohtaisia tapahtumia osiossa.
  • Etusivu – Maaseutu.fi

Maastotapahtuma Oulun Valkiaisjärvi

Tapahtuman kuvaus: Tutustutaan peitteisiin metsänkäsittelyvaihtoehtoihin ja niille soveltuviin kohteisiin maastossa.

Kohderyhmä: metsänomistajat

Kohteen osoite: Valkiaisjärven Pysäköintipaikka Valkiaisjärventie 430, 90670 Oulu

Aika: 22.10.2024 klo 10.00

Tavoite: Metsänomistajat saavat tietoa jatkuvapeitteisistä metsän käsittelyvaihtoehdoista ja millaisille kohteille ne soveltuvat. Oulun Valkiasjärvellä tutustutaan myös kohteisiin, joissa on tarvittu ojien kunnostamista. Tule keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa suometsien hoitoon ja hakkuisiin liittyvistä kysymyksistä.

Tapahtuman kuvaus

Metsänhoitosuositukset mahdollistavat suometsien uudistamisen ja hoidon metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti, olipa tavoitteena puuntuotanto ja hiilen sidonnan maksimointi tai esimerkiksi monimuotoisuus ja vesiensuojelu. Metsänhoitosuositusten lisäksi metsien uudistamisen yhteydessä on huomioitava sekä metsänomistajaa että metsäalan ammattilaisia koskevat sertifiointimääräykset. Metsän uudistamisen yhteydessä metsänomistajan ja metsäalan ammattilaisten kesken kommunikointi on helpompaa, kun perustiedot metsänhoitosuosituksista ja sertifioinnista ovat hallussa. Tilaisuutta voikin suositella jokaiselle metsänomistajalle ja alaa opiskelevalle. Asiantuntijana webinaarissa puhuu Tapio Palvelut Oy Senior advisor, Henry Schneider suometsähoidon uusimmista suosituksista ja Aino Kurtti Metsälinjan kenttäpäällikkö, MTK Pohjois-Suomi sertifioinnista. Tervetuloa kuuntelemaan.

AIKATAULU

• Klo 17.30 – 17.35 Webinaarin avaus: Sari Hilli Suometsien puunkorjuun uudet tuulet –hanke
• Klo 17.35 – 17.40 Webinaarin aikataulu
• Klo 17.40 – 18.10 Metsänhoitosuositukset, suometsät

Henry Schneider Tapio

• Klo 18.10 – 18.40 Sertifiointi PEFC, FSC

Aino Kurtti MTK Pohjois-Suomi

• Klo 18.40 – 18.50 Kysymykset
• Klo 18.50 – 19.00 Palautekysely, tulevat tapahtumat ja tilaisuuden päätös.

Pohjois-Pohjanmaalla lähes jokaisella metsänomistajalla on hakkuumahdollisuuksia suometsissä. Lähitulevaisuudessa yhä useampi suometsäkohde on uudistamisen tarpeessa. Suometsien hoidossa korostuvat puunkorjuun ohella turpeen hiilivarastoon ja eri kasvihuonekaasuihin sekä vesien suojeluun ja luonnonhoitoon liittyvät kysymykset. Metsänhoidon suositukset ottavat nämä asiat entistä paremmin huomioon. Tämä tarkoittaa, että suometsiä uudistettaessa puuntuoton ja hiilensidonnan maksimoijille tarjotaan erilaisia harvennusohjeita ja -malleja kuin esimerkiksi sekametsiä suosiville riistanhoitoa tai virkistyskäyttöä keskeisenä tavoitteena pitäville metsänomistajille.

Ilmaston muuttuessa puuta on korjattava suometsistä entistä enemmän sulan maan aikana. Webinaarissa selviää, millaiset suometsäkohteet sopivat sulan maan aikaiseen korjuuseen ja mitä on huomioitava korjuuta toteutettaessa. Sopisiko suometsäkohteesi kesäaikaiseen korjuuseen?  Webinaarissa kuulet, millaisella kalustolla korjuuta toteutetaan. Puukaupan tekemiseen liittyy monenlaisia asioita. Webinaarissa perehdytään siihen, mitä metsänomistaja tulee huomioida suunnitellessa ja tehdessä puukauppaa.

Jatkuvapeitteisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksesta puuntuottoon, hiilensidontaan ja monimuotoisuuteen kertoo valtakunnantason ammattilainen Markku Saarinen Tapio Palvelut Oy, käytännön puunkorjuusta puhuu Itä-Suomen yliopiston professori Kalle Kärhä ja puunostajan näkökulmasta Stora Enson metsäasiantuntija.

• Klo 17.00 – 17.05 Webinaarin avaus: Sari Hilli Suometsien puunkorjuun uudet tuulet
• Klo 17.05 – 17.10 Webinaarin aikataulu ja käytänteet
• Klo 17.10 – 17.45 Peitteisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutus puuntuottoon, hiilensidontaan ja monimuotoisuuteen ja hakkuun aiheuttamiin vesistökuormituksiin.

          Markku Saarinen Tapio palvelut OY

• Klo 17.45 – 18.20 Käytännön puunkorjuu suometsissä

Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopisto

• Klo 18.20 – 18.40 Puunostajan näkökulma suometsien korjuuseen ja puukauppaan

Stora Enso Markus Ekdahl metsäasiantuntija

• Klo 18.40 – 18.50 Kysymykset
• Klo 18.50 – 19.00 Palautekysely, tulevat tapahtumat, päätös-hanke

Paikkatietopohjaiset ratkaisut ovat tätä päivää käytännön työssä metsäalalla. Metsäalan ammattilaisille suunnatussa webinaarissa asiantuntijat esittelevät erilaisia paikkatietoaineistoja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia leimikon ja metsätalouden vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa.

Metsäkeskus on tuottanut säästöpuutyökalun yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Uudistuneesta säästöpuutyökalusta ja sen käytöstä metsäsuunnittelussa kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Kesälä.

Metsäkeskuksen paikkatietoasiantuntija Juha Jämsén esittelee RUSLE-eroosiomallia ja DTW-kosteusindeksikarttoja. Aineistot auttavat leimikon suunnittelijaa kiinnittämään huomiota kiintoaineen kulkeutumisriskiin.

Valuma-alueen määritystyökalusta sekä valuma-alueen koon vaikutuksesta vesiensuojelurakenteen valintaan kertoo Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Mika Masalin.
Lisäksi webinaarissa on esitys paikkatiedon hyödyntämisestä puunkorjuussa.

Happamien sulfaattimaiden tunnistus on erittäin tärkeää suunniteltaessa metsätaloustoimia, joihin liittyy maanmuokkausta ja ojien kunnostusta. Happamat sulfaattimaat muuttuvat erittäin happamaksi jouduttuaan kosketuksissa ilman hapen kanssa. Metsämaan happamoitumisesta voi seurata taimien kuolemia. Hapettuneesta sulfaattimaasta huuhtoutuu valunnan mukana rikkihappoa ja metalleja vesistöihin, jotka voivat aiheuttaa vakavia haittoja kaloille ja muille vesieliöille.

Metsäalan ammattilaisille ja metsänomistajille suunnatussa webinaarissa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mirkka Visuri kertoo happamista sulfaattimaista ja paikkatiedon hyödyntämisestä niiden kartoituksessa. Tapio Oy:n vesiensuojelun johtava asiantuntijana Samuli Joensuu esittelee suometsien hoitoa happamilla sulfaattimailla.

Katse vesiin- ja Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeet järjestävät maastokoulutuksen Oulun Niilesjärven alueelle. Koulutuksen aikana esitellään suometsien hoidon suunnittelussa hyödynnettäviä paikkatietoaineistoja ja kerrotaan suometsien hoidon suunnittelusta. Lisäksi koulutuksen aikana tutustumme metsätalouden suojavyöhykkeisiin ja vesiensuojelurakenteisiin. Vierailemme turvemaakohteilla, joille on lähivuosina tehty suometsien hoito toimenpiteitä sekä erilaisia vesiensuojelurakenteita.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet hanke tekee yhteistyötä Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen -hankkeen kanssa.

Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen järjestää webinaarin, jossa kerrotaan metsänjalostuksesta, jalostetun metsänviljelysiemenen tuottamisesta ja hyödyistä puuntuotannon, puuraaka-aineen laadun sekä ilmastokestävyyden kannalta.

Suometsien hoito vaatii suunnitelmallisuutta ja nyt korjattavilla suometsäkohteilla tulee miettiä uuden puusukupolven perustamista ilmastoltaan muuttuviin olosuhteisiin.  Ilmaston kannalta on merkityksellistä, että uusi puusukupolvi saadaan hiiltä sitomaan mahdollisimman nopeasti hakkuun jälkeen.

Tapahtuma soveltuu suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeen tavoitteisiin erinomaisesti.

Kohti puhtaampia vesiä

Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen oli metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten maastokoulutusten teemana Oulun Valkiasijärvellä.

Metsänomistajille esiteltiin turvemaiden jatkuvan kasvatuksen kohteita ja  metsän uudistamisen näkökulmasta haastavia kohteita. Maastokoulutuksessa perehdyttiin jatkuvan kasvatuksen menetelmien ja riskein ohella ojien kunnostamisen tarpeeseen ja ravinnepuutosten korjaamiseen tuhkalannoituksella sekä tarvittaviin vesiensuojelutoimiin.

Metsäalan ammattilaisille esiteltiin paikkatietoaineistoja ja -työkaluja suometsien-hoidon suunnittelun avuksi. Koulutuksessa keskityttiin vesiensuojelurakenteiden paikantamiseen, mitoitukseen sekä suojavyöhykkeisiin. Maastossa paikkatieto-aineistoja hyödynnettiin sekä Qfield että Field maps -sovelluksilla.

Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että paikkatietoaineistot ja -työkalut vähentävät maastosuunnittelun tarvetta ja helpottavat rakenteiden mitoitusta, mutta tarkemmille aineistoille olisi tarvetta. Erityisesti tarvittaisiin tarkempaa tietoa turvekerroksen paksuudesta, sillä se saattaa vaihdella huomattavasti pienelläkin alueella. Myös tarkemmat maalajikartat olisivat tervetulleita.

Tapahtumat järjestivät Suometsien puunkorjuun uudet tuulet ja Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeet.

Teksti: Anu Hilli

Kuvat: Sari Hilli

Työohjeet

Hankeen kotisivuilta, hankkeessa tuotetut materiaalit alta löytyvät sekä PEFC:n että FSC:n mukaiset työohjeet säästöpuiden jättämisestä sekä suojakaistoista.

Suojavyöhykkeen tarkoituksena on estää eroosiota ja ravinne- ja kiintoainehuuhtoumien päätymistä vesistöön, joten sen leveyden on oltava riittävä tehokkaaseen suojaukseen. Metsäsertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC   Suojakaistoilla vrmistetaan, että vesistöjen varsilla säilyy kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova sekä varjostusta ja monimuotoisuutta turvaava kasvillisuus.

Suojakaistat sekä vesistöjen että suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeessä tarjoavat hyvän mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi hakkuiden yhteydessä. Suojakaistoille voidaan jättää eläviä ja kuolleita säästöpuita, tekopökkelöitä ja riistatiheikköjä. Sekapuustoisuuden suosiminen on suojakaistoilla metsänhoitosuositusten ja PEFC- ja FSC-sertifioinnin mukaisesti toimittaessa suositeltavaa.

Säästöpuiden määrä vaihtelee metsänhoidon tavoitteiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan, mutta yleinen suositus on jättää noin 5–10 säästöpuuta hehtaarille, FSC:n mukaan toimittaessa 20 kpl/ha. Sopivien säästöpuiden valinta on tärkeä osa metsänhoitoa, ja siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet julkaisi PEFC- sertifioinnin mukaiset työohjeet suojakaistoihin ja säästöpuihin liittyen.  Aiheeseen liittyen hankkeen projektipäällikkö kirjoitti blogitekstin, joka on julkaistu 4.11. 2024 Kestävän metsätalouden yhdistyksen verkkosivulla. Blogiteksti Suojakaistat, säästöpuut ja sekapuustoisuus monimuotoisuuden turvaajina käsitteli monimuotoisuutta ja miten sitä voidaan toteuttaa sijoittamalla säästettävää puustoa suojakaistoille tai esimerkiksi arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen. Säästöpuut ja säätöpuuryhmät itsessään tukevat monimuotoisuutta, jos ne jätetään PEFC:n ohjeita noudattaen. Sekapuustoisuus puolestaan tukee monimuotoisuutta ja on samalla myös keino varautua metsänhoidollisesti mahdollisiin ilmastomuutoksen aiheuttamiin riskeihin.

Hankkeessa kokeiltiin mainosten laadintaa

Syksyn webinaarein tehtiin toimistotyökaluilla mainokset, joita voi jakaa esitteenä tai laittaa esimerkiksi sähköpostin liitteenä. Mainokset voi myös liittää tapahtumakalenteriin. Alla on kolmen webinaarin mainokset esimerkkinä kokeilusta.

Webinaarin mainos 19.11.

Suometsien puunkorjuu ja puukauppa – mitä uutta Mainos

Webinaari mainos 4.12.2024

Happamat sulfaattimaat Mainos

Webinaari 14.2. mainos

Metsistä muutakin tuottoa kuin puuta Mainos

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet on tehnyt koko syksyn yhteistyötä Meto metsäalan toimijat ja Meto metsäalan yrittäjät ry:n kanssa. Hankkeen tapahtumat on julkaistu Meton koulutuskalenterissa.  Meto oli myös julkaissut uutisen hankkeen tulevista koulutuksista 22.10.2024. Metso on omille sivuilleen valinnut teemaan sopivia kuvia. Kiitos heille tästä.

Uutinen on luettavissa Metson sivuilta.

Suometsien uudet tuulet hanke osallistui Taimikko kasvatusmetsänä ja hiilinieluna – webinaarin markkinointiin ja webinaariin. Yhteistyötä tehtiin Metsäkeskuksen Kainuun alueen hankkeiden kanssa, jotta webinaarin tieto saatiin myös Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajille. Linkki webinaarin materiaaleihin. Aihe kiinnosti ja keräsi kuulijoita koko Pohjois – Suomen alueelta.

Webinaarissa käsiteltiin hiilen sidontaa edistäviä metsänhoidon toimenpiteitä, taimikon ja nuoren metsän hoitoon saatavia Metka-tukia sekä kuinka taimikonhoitotyöt näkyvät puuston hiilensidonnassa myöhemmin puuston järetymisenä ja tukkipuuosuuden kasvuna. Lisäksi tietoa saatiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista puuston kasvuun ja sitä kautta hiilensidontaan.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet järjesti webinaarin Suometsien puunkorjuu ja puukauppa – mitä uutta. Webinaarissa Markku Saarinen kertoi metsän uudistamiseen liittyen erilaista hakkutavoista ja niiden vaikutuksista hiilensidontaan ja suon pohjavedenpinnan tasoon.

Kalle Kärhä esitteli puunkorjuuta suometsissä ja korjuussa käytettävää kalustoa ja miten kalustoa voidaan varustaa suometsissä paremmin toimivaksi. Kallen esityksessä nousi esille suometsien sulan maan aikaisen korjuun haasteet ja miten niitä voidaan ratkaista. Jotta puu saadaan korjattu suometsistä tarvitaan hyvää suunnittelua, ammattitaitoa korjuuseen, sopivia kalustoratkaisuja sekä yhteistyötä metsänomistajan ja ammattilaisten välillä.

Markus Ekdahl kertoi suometsien osalta puunostajan näkökulmaa suometsien korjuuseen sekä toi esiin metsänomistajien yleisimpiä kysymyksiä suometsien puunkorjuussa. Puukauppa vaatii suunnittelua ja välillä, erityisesti pienten hakkuuseen tulevien kohteiden osalta, myös yhteistyötä muiden metsänomistajien kanssa, jotta korjuu on metsänomistajalle kannattavaa.

Järeyttä ja sitä kautta lisää tuottoa suometsissä on mahdollista hakea lannoituksen kautta. Markus nosti esiin tuhkalannoituksen suometisen ja turvemaiden puunkasvua edistävänä tekijänä.

Ostajan näkökulmasta tieverkosto on tärkeä, koska puut tulee saada pois metsästä samoin kuin puiden varastointipaikat. Materiaalit löytyvät webinaarin Mappi – kansiosta

Paikkatietopohjaiset ratkaisut suometsienhoidon suunnittelussa -webinaari 8.11.2024 toteutettiin yhdessä Katse vesiin ja Laatuloikka Pohjois-Savoon – hankkeiden kanssa. Kaikissa hankkeissa yhteisenä tavoitteena on tuoda esiin talousmetsien metsänhoitotoimien yhteydessä vesiensuojelua ja vesiensuojeluun liittyviä ratkaisuja.

Suometsien uudet tuulet markkinoi tapahtumaa Pohjois-Pohjanmaan alueen toimijoille ja osallistui webinaarin kuluihin. Webinaarin aihesisältö oli monipuolinen. Webinaarissa saatiin kattava kuva vesien suojeluun käytettävissä olevista paikkatietopohjaista aineistoista sekä esiteltiin sovelluksia, joilla aineistoja voi käyttää.

Paikatietopohjaiset ratkaisut ovat tätä päivää käytännön työssä metsäalalla. Metsäkeskus on tuottanut säästöpuutyökalun yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Uudistuneesta säästöpuutyökalusta ja sen käytöstä metsäsuunnittelussa kertoi Mikko Kesälä.

Juha Jämsén ja Mika Masalin esittelivät monipuolisesti Metsäkeskuksen tuottamia avoimesti saatavilla olevia paikkatietoaineistoja ja mistä ne löytyvät. Esille nousi esimerkiksi luontotietoaineisto ja sen saatavuus, Suometsänhoidon paikkatietoaineistot, Rusle eroosimalli, DTW-kosteusindeksikartat ja  korjuukelpoisuuskartat. Lisäksi kerrottiin Valuma-alueen määrityksestä sekä valuma-alueen koon vaikutuksesta vesiensuojelurakenteiden valintaan.

SitoWisen asiantuntijat Teemu Saramäki ja Elina Koskimäki esittelivät SitoWisen sovelluksia ja erityisesti Foresta -ohjelmistoa, joka hyödyntää monia Metsäkeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja GTK:n avoimia aineistoa. Webinaarin materiaalit löytyvät osoitteesta:

https://mappi.metsakeskus.fi/pincollection.jspx?collectionName=%7B485b7d7b-db72-47da-87ac-936ccd2b4ee8%7D

Jalostettu taimimateriaali ja sen hyödyt – webinaarin toteutti Ilmasto Kestävää metsänhoitoa Kainuuseen ja Potkua Kainuun metsiin hankkeet- Suometsien uudet tuulet hanke oli mukana yhteistyössä ja markkinoimme webinaaria Pohjois-Pohjanmaalle.

Metsänjalostuksella pyritään parantamaan myös puiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon eli parantamaan puiden viljelyvarmuutta. Käyttämällä jalostettua metsänviljelymateriaalia metsänomistajalla on  mahdollista saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä puuston paremman kasvun ja laadun ansiosta.

Asiantuntijoina webinaarissa olivat  puhumassa metsänjalostuksen asiantuntija Luken tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen sekä Siemen Forelia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.

Katri Kärkkäinen kertoi metsänjalostuksesta ja jalostuksen keinoista sekä siitä, mitä hyötyä saavutetaan metsänjalostuksella. Mikko Pulkkinen kertoi Siemen Forelian toiminnoista sekä jalostettujen taimien ja siementen tuotannosta ja saatavuudesta.

Minna Hassinen kertoi ilmastomuutoksesta ja ilmastonmuutoksen vaikutusta puiden kasvuun.

Happamat sulfaattimaat  -webinaari

Happamat sulfaattimaat keräsi toimijoita kuuntelemaan Mirkka Visurin ja Samuli Joensuun esityksiä happamien sulfaattimaiden tunnistamisesta sekä niillä toimimisesta. Esitykset ovat luettavissa Metsäkeskuksen Mappi materiaalipankista. https://mappi.metsakeskus.fi/pincollection.jspx?collectionName=%7Ba325b321-a3e0-4496-8593-ea3893147e85%7D

Vedenpinnan tason säätely puuston avulla

Vedenpinnan tason säätely on tärkeä osa suometsien vesitalouden hallintaa, ja siihen voidaan vaikuttaa kuivatusojilla, kasvatettavan puuston määrällä ja laadulla sekä uudistamistavan valinnalla. Tavoiteltavaa puuston kasvun kannalta on, että pohjavedenpinnan taso on kasvukauden loppupuolella 30–40 cm syvyydessä.

Tuhkalannoitus soveltuu suometsiin hyvin ja korjaa ravinnepuutoksia ja taantunutta kasvua. Tuhkalannoituksella saadaan lisättyä myös hiilensidontaa sekä veden haihdutusta. Sitoessaan hiiltä, kasvava puusto haihduttaa tehokkaasti vettä. Tuhkalannoitus voi yhdessä jatkuvapeitteisten hakkuumenetelmien kanssa riittää pitämään pohjaveden tason pinnan puiden kasvun kannalta suotuisalla tasolla. Tuhkalannoitus voidaankin nähdä myös osana suometsien ja turvemaiden vesitalouden säätelyä.

Suometsien kasvun turvaamiseksi osalla uudistamiskohteista voi olla kuitenkin tarpeen perata ojia ja tehdä maanmuokkausta taimettumisen edistämiseksi ja puuston kasvun turvaamiseksi. Tällöin on tärkeää kunnostaa vain tarvittavat kuivatusojat huomioiden uudet tutkimustulokset pienemmistä ojasyvyyksistä ja tehdä vain välttämätön maanmuokkaus taimettumisen edistämiseksi. Näin saadaan vähennettyä kiintoaines- ja ravinnepäästöjä.

Ilmaston muutoksen aiheuttama ilman lämpötilan nousu lisää kasveista sekä maan ja veden pinnasta tapahtuvaa haihduntaa ja lisää täten veden haihtumista suon pintaosista. Liian tehokas kuivatus voi aiheuttaa, ainakin kuivina kesinä, puille kuivuusstressiä ja kasvutappioita. Erityisen herkkä liialle kuivatukselle on kuusi. Kasvupaikalle sopivan puulajin valinta on tärkeää suometsiä ja turvekankaita uudistettaessa. Kun suometsiä ja turvekankaita uudistetaan tulee edellä mainitut tekijät huomioida, jotta puiden kasvu säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa.

Hankkeessa tuotettiin kaksi verkko-oppimisympäristön kurssia: Suometsien tuhkalannoitus ja Ojien kunnostustarpeen arviointi. Pääset lukemaan lisää aiheista seuraavista osoitteista:

Suometsien tuhkalannoitus:

https://register.gimletlms.com/metsakeskus/avoin?trainingId=82e902b6-4068-46f1-b04e-1cc4c63f94c5

Ojien kunnostustarpeen määrittäminen:

https://register.gimletlms.com/metsakeskus/avoin?trainingId=3344fb1c-f84d-4f9c-a573-534b211b2272

Puuntuottoa, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta Pohjois-Pohjanmaan suometsissä -artikkeli julkaistiin MetsäSanomissa. MetsäSanomat on yhteistyökumppanina toimivan Metsänhoitoyhdistyksen oma jäsenlehti, joka tavoittaa metsänomistajat Oulun seudun lisäksi Iistä, Yli-Iistä ja Kiimingistä. Lue artikkeli osoitteessa:

MetsaSanoma-2-2024.pdf