Suometsien puunkorjuun uudet tuulet

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanke on käynnistynyt 1.8.2024. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on välittää uusinta tietoa suometsien puunkorjuuseen ja suometsien hoitoon liittyen sekä edistää metsäomistajien ja toimijoiden välistä vuoropuhelua.

Hankkeen toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankekausi on 1.8.2024-31.12.2025. Hanketta rahoittaa Maaseuturahasto. Hanke EU-rahoituksen osuus on koko budjetista 42 %.

Pohjois-Pohjanmaalla suometsien osuus metsäpinta-alasta on 53 % ja lähes jokaisella metsänomistajalla on hakkuumahdollisuuksia turvemaametsissä. Puunkäyttö on lisääntymässä Pohjois-Pohjanmaalla uusien teollisuusinvestointien seurauksena, joten teollisuuden näkökulmasta tarkasteltuna puulle tulee olemaan kysytään tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsänomistajille tarjotaan hankkeessa webinaareja, maastoretkeilyjä ja tietopaketteja, joissa käsitellään suometsien hoitoa ja hakkuita huomioiden uusimmat metsänhoitosuositukset, puuntuotto, monimuotoisuus, hiilensidonta ja hakkuiden vesistövaikutukset. Toimijoille rakennetaan tietopaketti hyvistä suometsän puunkorjuun käytänteistä. Tietopaketissa hyödynnetään aiemmin käynnissä olleiden hankkeiden ja tutkimuslaitoksen (LUKE) tuottamaa tietoa. Lisäksi hankkeessa tuotetaan suometsien puunkorjuun malli.

Hankkeesta tarkemmin alla.

Metsänomistajille kohdennettu tieto, tapahtumat ja viestintä

Suometsien hoidossa ei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää. Menetelmät tulee valita aina kohteen ominaispiirteiden sekä metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Suometsiä voidaan kasvattaa sekä jaksollisen että jatkuvan eli peitteisen kasvatuksen menetelmin. Peitteisillä metsänkäsittelytavoilla, kuten poiminta-, pienaukko-, kaistale- ja suojuspuuhakkuilla. Hakkuutavoilla pyritään pitämään pohjaveden pinnan taso sellaisena, että puuston kasvuedellytykset säilyvät eikä turpeesta vapaudu hiilidioksidi- tai metaanipäästöjä, mutta kuitenkin puuntuotto on kannattavaa.

Peitteiset suometsien metsänkäsittelytavat edistävät luonnon monimuotoisuutta, hiilen sidontaa, riistan hoitoa ja vesiensuojelua. Luonnonhoidon keinoja suometsissä ovat muun muassa riittävien suojakaistojen ja säästöpuiden jättäminen, riistatiheiköt, vesiensuojelurakenteiden tekeminen sekä lahopuuston säilyttäminen. Luonnonmonimuotisuuden säilyttäminen ei ole puuntuotantoa pois sulkevaa suometsissä, vaan osa uusimpien metsänhoitosuositusten mukaista toimintaa.

Soilla puiden kasvua rajoittavat yleensä liiallinen veden määrä ja ravinteiden puute. Suometsien vesitaloutta ja vedenpintaa on ylläpidetty ojien kunnostusten avulla. Uusin tieto osoittaa kuitenkin, että haihduttava puusto riittää usein pitämään pohjavedenpinnan tason riittävän alhaalla. Käyttämällä peitteisiä hakkuumenetelmiä, voidaan suometsät pitää puustoisina ja vähentää ojien kunnostustarvetta ja siten kunnostuksesta aiheutuvia ilmasto- ja vesistöhaittoja sekä kustannuksia. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta vedenkorkeuden säätelystä puuston avulla turvemailla.

Monelle metsänomistajalle puuntuotto on merkittävä metsänhoidon tavoite. Osa metsänomistajista asettaa metsän monikäytön, elinympäristöjen ja lajien monimuotoisuuden säilymisen tai esimerkiksi virkistyskäytön ja riistanhoidon merkittäväksi tavoitteeksi metsänhoitoon liittyen. Suometsien erilaiset peitteiset käsittelyvaihtoehdot tarjoavat tähän toimivia ratkaisuja ja niitä pyritään hankkeessa tuomaan esille.

Osalla suometsien omistajista voi olla kohteita, jotka eivät ole puuntuotollisesti kannattavia. Voisivatko tällaiset kohteet jättää käsittelemättä vai sopisiko kohde esimerkiksi soiden ennallistamiskohteeksi? Tällä hetkellä metsänomistajalla voi olla mahdollisuuksia saada lisätuloja puuntuotannollisesti heikkotuottoisista kohteista esimerkiksi vuokraamalla aluetta metsästys- tai matkailukäyttöön, keräämällä ja myymällä luonnontuotteita sekä polttopuuntuotannosta. Hankkeessa esitellään vaihtoehtoja heikosti puuta kasvavien suometsäkohteiden käsittelyyn ja tuotetaan tietoa eri käsittelyvaihtoehdoista metsänomistajan päätöksenteon tueksi.

Joka toinen metsänomistaja on, Yksityismetsien luontoarvot ja niiden taloudellinen hyödyntäminen – Katsauksen, mukaan kiinnostunut hyödyntämään metsiään taloudellisesti tuottamalla muutakin kuin puuta. Lähitulevaisuudessa metsänomistajien ansaintamahdollisuuksia voi löytyä enemmän esimerkiksi hiilensidontapalvelujen myynnistä ja maisema- ja luontoarvokaupasta. Voisivatko myös heikosti puuntuotantoon soveltuvat kohteet tuottaa jatkossa metsänomistajille tuloja hiilensidonnan tai luontoarvokaupan kautta?

Hankkeessa esitellään metsänomistajille edellä kuvattuihin teemoihin liittyen demostraatiokohteita, joihin järjestetään tutustumiskäyntejä ja hakkuunäytöksiä. Demonstraatiokohteille tuotetaan puuntuottoa, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta huomioivat metsänkäsittelyvaihtoehdot. Laskelmat ja vaihtoehtoiset suometsien käsittelymallit esitellään Gimlet verkko-oppimisympäristössä, johon kaikilla on vapaa pääsy myös hankeen loputtua.  Suometsien vaihtoehtoisten metsänkäsittelymallien on tarkoitus tukea ja helpottaa metsänomistajan päätöksentekoa suometsien käsittelyn yhteydessä. Tavoitteena on, että metsänomistajat kiinnostuisivat erilaisista metsänkäsittelyvaihtoehdoista ja toteuttaisivat niitä soveltuvilla kohteilla.

Suometsien puunkorjuussa on noudatettava annettua lainsäädäntöä, metsänhoidon suosituksia ja sertifiointikriteerin (PEFC ja FSC) vaatimuksia. Metsänomistajan on hyvää olla tietoinen siitä, kuinka sertifiointikriteerit sitovat metsässä työskenteleviä toimijoita eli ammattilaisia. Tämä helpottaa toimijoiden ja metsänomistajien välistä vuoropuhelua. Kestävästi tuotettu puuraaka-aine on tuotettu siten, että metsänhoito ja puunkorjuu täyttävät metsien kestävän hoidon ja käytön vaatimukset laissa säädettyä laajemmin. Lisäksi sertifioinnilla on merkitystä puusta saatavaan hintaan. Aihe on hyvin ajankohtainen sillä PEFC sertifioinnin vaatimukset uudistuvat lokakuussa 2024. Hankkeessa lisätään metsänomistajien tietoisuutta sertifiointimenetelmien vaatimuksista ja niiden merkityksestä suometsien hoidossa ja hakkuiden yhteydessä.

Pohjois-Pohjanmaalla on puun kysynnän kasvaessa hakkuutoiminta suuntautuu entistä enemmän turvemaille, jossa sijaitsee merkittävä osa maakunnan hakkuumahdollisuuksista. Jotta puuta saadaan korjattua suometsistä, on korjuuta tehtävä myös sulan maan aikaan. Sulan maan aikaista korjuutta vauhdittaa meneillään oleva ilmastonmuutos. Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän tulevaisuudessa edelleen, minkä seurauksena routajaksot lyhenevät entisestään, joten puuta on korjattava roudattomana aikana yhä enenemässä määrin myös suometsistä. Suometsien sulan maan aikainen korjuu työllistäisi Pohjois-Pohjanmaan alueen metsäkoneyrittäjiä tasaisemmin ympäri vuoden, joten hankkeella vahvistetaan myös heidän toimintaedellytyksiään.

Hankkeella lisätään metsänomistajien tietoisuuta sulanmaanaikaiseen puunkorjuuseen soveltuvista suometsäkohteista ja sekä korjuuseen liittyväistä ongelmista ja pyritään tarjoamaan ratkaisuja niihin. Metsänomistajille tarjottavissa tietopaketeissa ja maastoretkeilyissä ja tuodaan esille esimerkkikohteita, jotka soveltuvat sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen. Webinaarissa puolestaan syvennytään suometsien puunkorjuuseen ja puukauppaan liittyviin teemoihin teollisuuden ja metsänomistajien näkökulmasta katsottuna.

Hankkeessa järjestettävissä tilaisuuksissa pyritään edistämään metsänomistajien ja metsässä toimivien ammattilaisten välistä vuoropuhelua. Tilaisuuksissa esitellään Monimetsähankkeeseen pohjautuvan luonnonhoidon muistilistan ja muiden neuvontatyökalujen käyttöä metsänomistajien ja toimijoiden välisen vuoropuhelun apuna.

Toimijoille kohdennettu tieto, tapahtumat ja viestintä

Suometsissä toimivien metsäalan ammattilaisten on kyettävä opastamaan, neuvomaan ja tarjoamaan erilaisia suometsien käsittelyvaihtoehtoja ja kertomaan perustelut eri vaihtoehdoista metsänomistajalle. Ammattilaisten tehtävänä on tukea omalla tiedollaan ja osaamisellaan metsänomistajan päätöksentekoa suometsien puunkorjuuseen ja hoitoon liittyen. Lisäksi ammattilaiset vastaavat suometsien hakkusuunnitelmien teosta ja hakkuun käytännön toteutuksesta. Ammattilaisten tueksi tuotetaan tietopaketti suometsien puunkorjuun hyvistä käytänteistä hyödyntäen aiempien hankkeiden tuloksia ja tutkimustietoa. Hankkeessa työstettävä suometsien puunkorjuun malli tulee ammattilaisten käyttöön. Metsäkoneenkuljettajille laaditaan tulostettavassa muodossa oleva toimintaohje suojakaistoilla toimimisesta sekä sertifiointien määräyksiin perustuva ohje säästö- ja lahopuista eri korjuumenetelmissä.

Hankeen tapahtumista tiedotetaan Suomen metsäkeskuksen, Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun ja Maaseutu.fi -sivuilla. Hankkeen tapahtumiin tulee ilmoittautua etukäteen, mutta tapahtumat ovat ilmaisia. Tapahtumiin liittyvä materiaali julkaistaan hankkeen kotisivuilla ja hankkeessa tuotetut tietopaketit Gimlet verkko-oppimisympäristössä Metsäkeskuksen sivuilla.

Hankkeen tapahtumista tiedotetaan:

• Metsäkeskuksen koulutukset ja tapahtumat -sivulla
  • Koulutukset ja tapahtumat | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)
• Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu -sivuston tapahtumakalenterissa
  • Etusivu – Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu (mhy.fi)
• fi -sivuston ajankohtaisia tapahtumia osiossa.
  • Etusivu – Maaseutu.fi

Maastotapahtuma Oulun Valkiaisjärvi

Tapahtuman kuvaus: Tutustutaan peitteisiin metsänkäsittelyvaihtoehtoihin ja niille soveltuviin kohteisiin maastossa.

Kohderyhmä: metsänomistajat

Kohteen osoite: Valkiaisjärven Pysäköintipaikka Valkiaisjärventie 430, 90670 Oulu

Aika: 22.10.2024 klo 10.00

Tavoite: Metsänomistajat saavat tietoa jatkuvapeitteisistä metsän käsittelyvaihtoehdoista ja millaisille kohteille ne soveltuvat. Oulun Valkiasjärvellä tutustutaan myös kohteisiin, joissa on tarvittu ojien kunnostamista. Tule keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa suometsien hoitoon ja hakkuisiin liittyvistä kysymyksistä.

Tapahtuman kuvaus

Metsänhoitosuositukset mahdollistavat suometsien uudistamisen ja hoidon metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti, olipa tavoitteena puuntuotanto ja hiilen sidonnan maksimointi tai esimerkiksi monimuotoisuus ja vesiensuojelu. Metsänhoitosuositusten lisäksi metsien uudistamisen yhteydessä on huomioitava sekä metsänomistajaa että metsäalan ammattilaisia koskevat sertifiointimääräykset. Metsän uudistamisen yhteydessä metsänomistajan ja metsäalan ammattilaisten kesken kommunikointi on helpompaa, kun perustiedot metsänhoitosuosituksista ja sertifioinnista ovat hallussa. Tilaisuutta voikin suositella jokaiselle metsänomistajalle ja alaa opiskelevalle. Asiantuntijana webinaarissa puhuu Tapio Palvelut Oy Senior advisor, Henry Schneider suometsähoidon uusimmista suosituksista ja Aino Kurtti Metsälinjan kenttäpäällikkö, MTK Pohjois-Suomi sertifioinnista. Tervetuloa kuuntelemaan.

AIKATAULU

• Klo 17.30 – 17.35 Webinaarin avaus: Sari Hilli Suometsien puunkorjuun uudet tuulet –hanke
• Klo 17.35 – 17.40 Webinaarin aikataulu
• Klo 17.40 – 18.10 Metsänhoitosuositukset, suometsät

Henry Schneider Tapio

• Klo 18.10 – 18.40 Sertifiointi PEFC, FSC

Aino Kurtti MTK Pohjois-Suomi

• Klo 18.40 – 18.50 Kysymykset
• Klo 18.50 – 19.00 Palautekysely, tulevat tapahtumat ja tilaisuuden päätös.

Pohjois-Pohjanmaalla lähes jokaisella metsänomistajalla on hakkuumahdollisuuksia suometsissä. Lähitulevaisuudessa yhä useampi suometsäkohde on uudistamisen tarpeessa. Suometsien hoidossa korostuvat puunkorjuun ohella turpeen hiilivarastoon ja eri kasvihuonekaasuihin sekä vesien suojeluun ja luonnonhoitoon liittyvät kysymykset. Metsänhoidon suositukset ottavat nämä asiat entistä paremmin huomioon. Tämä tarkoittaa, että suometsiä uudistettaessa puuntuoton ja hiilensidonnan maksimoijille tarjotaan erilaisia harvennusohjeita ja -malleja kuin esimerkiksi sekametsiä suosiville riistanhoitoa tai virkistyskäyttöä keskeisenä tavoitteena pitäville metsänomistajille.

Ilmaston muuttuessa puuta on korjattava suometsistä entistä enemmän sulan maan aikana. Webinaarissa selviää, millaiset suometsäkohteet sopivat sulan maan aikaiseen korjuuseen ja mitä on huomioitava korjuuta toteutettaessa. Sopisiko suometsäkohteesi kesäaikaiseen korjuuseen?  Webinaarissa kuulet, millaisella kalustolla korjuuta toteutetaan. Puukaupan tekemiseen liittyy monenlaisia asioita. Webinaarissa perehdytään siihen, mitä metsänomistaja tulee huomioida suunnitellessa ja tehdessä puukauppaa.

Jatkuvapeitteisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksesta puuntuottoon, hiilensidontaan ja monimuotoisuuteen kertoo valtakunnantason ammattilainen Markku Saarinen Tapio Palvelut Oy, käytännön puunkorjuusta puhuu Itä-Suomen yliopiston professori Kalle Kärhä ja puunostajan näkökulmasta Stora Enson metsäasiantuntija.

• Klo 17.00 – 17.05 Webinaarin avaus: Sari Hilli Suometsien puunkorjuun uudet tuulet
• Klo 17.05 – 17.10 Webinaarin aikataulu ja käytänteet
• Klo 17.10 – 17.45 Peitteisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutus puuntuottoon, hiilensidontaan ja monimuotoisuuteen ja hakkuun aiheuttamiin vesistökuormituksiin.

          Markku Saarinen Tapio palvelut OY

• Klo 17.45 – 18.20 Käytännön puunkorjuu suometsissä

Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopisto

• Klo 18.20 – 18.40 Puunostajan näkökulma suometsien korjuuseen ja puukauppaan

Stora Enso Markus Ekdahl metsäasiantuntija

• Klo 18.40 – 18.50 Kysymykset
• Klo 18.50 – 19.00 Palautekysely, tulevat tapahtumat, päätös-hanke

Paikkatietopohjaiset ratkaisut ovat tätä päivää käytännön työssä metsäalalla. Metsäalan ammattilaisille suunnatussa webinaarissa asiantuntijat esittelevät erilaisia paikkatietoaineistoja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia leimikon ja metsätalouden vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa.

Metsäkeskus on tuottanut säästöpuutyökalun yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Uudistuneesta säästöpuutyökalusta ja sen käytöstä metsäsuunnittelussa kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Kesälä.

Metsäkeskuksen paikkatietoasiantuntija Juha Jämsén esittelee RUSLE-eroosiomallia ja DTW-kosteusindeksikarttoja. Aineistot auttavat leimikon suunnittelijaa kiinnittämään huomiota kiintoaineen kulkeutumisriskiin.

Valuma-alueen määritystyökalusta sekä valuma-alueen koon vaikutuksesta vesiensuojelurakenteen valintaan kertoo Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Mika Masalin.
Lisäksi webinaarissa on esitys paikkatiedon hyödyntämisestä puunkorjuussa.

Happamien sulfaattimaiden tunnistus on erittäin tärkeää suunniteltaessa metsätaloustoimia, joihin liittyy maanmuokkausta ja ojien kunnostusta. Happamat sulfaattimaat muuttuvat erittäin happamaksi jouduttuaan kosketuksissa ilman hapen kanssa. Metsämaan happamoitumisesta voi seurata taimien kuolemia. Hapettuneesta sulfaattimaasta huuhtoutuu valunnan mukana rikkihappoa ja metalleja vesistöihin, jotka voivat aiheuttaa vakavia haittoja kaloille ja muille vesieliöille.

Metsäalan ammattilaisille ja metsänomistajille suunnatussa webinaarissa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mirkka Visuri kertoo happamista sulfaattimaista ja paikkatiedon hyödyntämisestä niiden kartoituksessa. Tapio Oy:n vesiensuojelun johtava asiantuntijana Samuli Joensuu esittelee suometsien hoitoa happamilla sulfaattimailla.

Katse vesiin- ja Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeet järjestävät maastokoulutuksen Oulun Niilesjärven alueelle. Koulutuksen aikana esitellään suometsien hoidon suunnittelussa hyödynnettäviä paikkatietoaineistoja ja kerrotaan suometsien hoidon suunnittelusta. Lisäksi koulutuksen aikana tutustumme metsätalouden suojavyöhykkeisiin ja vesiensuojelurakenteisiin. Vierailemme turvemaakohteilla, joille on lähivuosina tehty suometsien hoito toimenpiteitä sekä erilaisia vesiensuojelurakenteita.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet hanke tekee yhteistyötä Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen -hankkeen kanssa.

Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen järjestää webinaarin, jossa kerrotaan metsänjalostuksesta, jalostetun metsänviljelysiemenen tuottamisesta ja hyödyistä puuntuotannon, puuraaka-aineen laadun sekä ilmastokestävyyden kannalta.

Suometsien hoito vaatii suunnitelmallisuutta ja nyt korjattavilla suometsäkohteilla tulee miettiä uuden puusukupolven perustamista ilmastoltaan muuttuviin olosuhteisiin.  Ilmaston kannalta on merkityksellistä, että uusi puusukupolvi saadaan hiiltä sitomaan mahdollisimman nopeasti hakkuun jälkeen.

Tapahtuma soveltuu suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeen tavoitteisiin erinomaisesti.

Kohti puhtaampia vesiä

Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen oli metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten maastokoulutusten teemana Oulun Valkiasijärvellä.

Metsänomistajille esiteltiin turvemaiden jatkuvan kasvatuksen kohteita ja  metsän uudistamisen näkökulmasta haastavia kohteita. Maastokoulutuksessa perehdyttiin jatkuvan kasvatuksen menetelmien ja riskein ohella ojien kunnostamisen tarpeeseen ja ravinnepuutosten korjaamiseen tuhkalannoituksella sekä tarvittaviin vesiensuojelutoimiin.

Metsäalan ammattilaisille esiteltiin paikkatietoaineistoja ja -työkaluja suometsien-hoidon suunnittelun avuksi. Koulutuksessa keskityttiin vesiensuojelurakenteiden paikantamiseen, mitoitukseen sekä suojavyöhykkeisiin. Maastossa paikkatieto-aineistoja hyödynnettiin sekä Qfield että Field maps -sovelluksilla.

Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että paikkatietoaineistot ja -työkalut vähentävät maastosuunnittelun tarvetta ja helpottavat rakenteiden mitoitusta, mutta tarkemmille aineistoille olisi tarvetta. Erityisesti tarvittaisiin tarkempaa tietoa turvekerroksen paksuudesta, sillä se saattaa vaihdella huomattavasti pienelläkin alueella. Myös tarkemmat maalajikartat olisivat tervetulleita.

Tapahtumat järjestivät Suometsien puunkorjuun uudet tuulet ja Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeet.

Teksti: Anu Hilli

Kuvat: Sari Hilli

Työohjeet

Hankeen kotisivuilta, hankkeessa tuotetut materiaalit alta löytyvät sekä PEFC:n että FSC:n mukaiset työohjeet säästöpuiden jättämisestä sekä suojakaistoista.

Suojavyöhykkeen tarkoituksena on estää eroosiota ja ravinne- ja kiintoainehuuhtoumien päätymistä vesistöön, joten sen leveyden on oltava riittävä tehokkaaseen suojaukseen. Metsäsertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC   Suojakaistoilla vrmistetaan, että vesistöjen varsilla säilyy kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova sekä varjostusta ja monimuotoisuutta turvaava kasvillisuus.

Suojakaistat sekä vesistöjen että suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeessä tarjoavat hyvän mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi hakkuiden yhteydessä. Suojakaistoille voidaan jättää eläviä ja kuolleita säästöpuita, tekopökkelöitä ja riistatiheikköjä. Sekapuustoisuuden suosiminen on suojakaistoilla metsänhoitosuositusten ja PEFC- ja FSC-sertifioinnin mukaisesti toimittaessa suositeltavaa.

Säästöpuiden määrä vaihtelee metsänhoidon tavoitteiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan, mutta yleinen suositus on jättää noin 5–10 säästöpuuta hehtaarille, FSC:n mukaan toimittaessa 20 kpl/ha. Sopivien säästöpuiden valinta on tärkeä osa metsänhoitoa, ja siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet julkaisi PEFC- sertifioinnin mukaiset työohjeet suojakaistoihin ja säästöpuihin liittyen.  Aiheeseen liittyen hankkeen projektipäällikkö kirjoitti blogitekstin, joka on julkaistu 4.11. 2024 Kestävän metsätalouden yhdistyksen verkkosivulla. Blogiteksti Suojakaistat, säästöpuut ja sekapuustoisuus monimuotoisuuden turvaajina käsitteli monimuotoisuutta ja miten sitä voidaan toteuttaa sijoittamalla säästettävää puustoa suojakaistoille tai esimerkiksi arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen. Säästöpuut ja säätöpuuryhmät itsessään tukevat monimuotoisuutta, jos ne jätetään PEFC:n ohjeita noudattaen. Sekapuustoisuus puolestaan tukee monimuotoisuutta ja on samalla myös keino varautua metsänhoidollisesti mahdollisiin ilmastomuutoksen aiheuttamiin riskeihin.

Hankkeessa kokeiltiin mainosten laadintaa

Syksyn webinaarein tehtiin toimistotyökaluilla mainokset, joita voi jakaa esitteenä tai laittaa esimerkiksi sähköpostin liitteenä. Mainokset voi myös liittää tapahtumakalenteriin. Alla on kolmen webinaarin mainokset esimerkkinä kokeilusta.

Webinaarin mainos 19.11.

Suometsien puunkorjuu ja puukauppa – mitä uutta Mainos

Webinaari mainos 4.12.2024

Happamat sulfaattimaat Mainos

Webinaari 14.2. mainos

Metsistä muutakin tuottoa kuin puuta Mainos

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet on tehnyt koko syksyn yhteistyötä Meto metsäalan toimijat ja Meto metsäalan yrittäjät ry:n kanssa. Hankkeen tapahtumat on julkaistu Meton koulutuskalenterissa.  Meto oli myös julkaissut uutisen hankkeen tulevista koulutuksista 22.10.2024. Metso on omille sivuilleen valinnut teemaan sopivia kuvia. Kiitos heille tästä.

Uutinen on luettavissa Metson sivuilta.

Suometsien uudet tuulet hanke osallistui Taimikko kasvatusmetsänä ja hiilinieluna – webinaarin markkinointiin ja webinaariin. Yhteistyötä tehtiin Metsäkeskuksen Kainuun alueen hankkeiden kanssa, jotta webinaarin tieto saatiin myös Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajille. Linkki webinaarin materiaaleihin. Aihe kiinnosti ja keräsi kuulijoita koko Pohjois – Suomen alueelta.

Webinaarissa käsiteltiin hiilen sidontaa edistäviä metsänhoidon toimenpiteitä, taimikon ja nuoren metsän hoitoon saatavia Metka-tukia sekä kuinka taimikonhoitotyöt näkyvät puuston hiilensidonnassa myöhemmin puuston järetymisenä ja tukkipuuosuuden kasvuna. Lisäksi tietoa saatiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista puuston kasvuun ja sitä kautta hiilensidontaan.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet järjesti webinaarin Suometsien puunkorjuu ja puukauppa – mitä uutta. Webinaarissa Markku Saarinen kertoi metsän uudistamiseen liittyen erilaista hakkutavoista ja niiden vaikutuksista hiilensidontaan ja suon pohjavedenpinnan tasoon.

Kalle Kärhä esitteli puunkorjuuta suometsissä ja korjuussa käytettävää kalustoa ja miten kalustoa voidaan varustaa suometsissä paremmin toimivaksi. Kallen esityksessä nousi esille suometsien sulan maan aikaisen korjuun haasteet ja miten niitä voidaan ratkaista. Jotta puu saadaan korjattu suometsistä tarvitaan hyvää suunnittelua, ammattitaitoa korjuuseen, sopivia kalustoratkaisuja sekä yhteistyötä metsänomistajan ja ammattilaisten välillä.

Markus Ekdahl kertoi suometsien osalta puunostajan näkökulmaa suometsien korjuuseen sekä toi esiin metsänomistajien yleisimpiä kysymyksiä suometsien puunkorjuussa. Puukauppa vaatii suunnittelua ja välillä, erityisesti pienten hakkuuseen tulevien kohteiden osalta, myös yhteistyötä muiden metsänomistajien kanssa, jotta korjuu on metsänomistajalle kannattavaa.

Järeyttä ja sitä kautta lisää tuottoa suometsissä on mahdollista hakea lannoituksen kautta. Markus nosti esiin tuhkalannoituksen suometisen ja turvemaiden puunkasvua edistävänä tekijänä.

Ostajan näkökulmasta tieverkosto on tärkeä, koska puut tulee saada pois metsästä samoin kuin puiden varastointipaikat. Materiaalit löytyvät webinaarin Mappi – kansiosta

Paikkatietopohjaiset ratkaisut suometsienhoidon suunnittelussa -webinaari 8.11.2024 toteutettiin yhdessä Katse vesiin ja Laatuloikka Pohjois-Savoon – hankkeiden kanssa. Kaikissa hankkeissa yhteisenä tavoitteena on tuoda esiin talousmetsien metsänhoitotoimien yhteydessä vesiensuojelua ja vesiensuojeluun liittyviä ratkaisuja.

Suometsien uudet tuulet markkinoi tapahtumaa Pohjois-Pohjanmaan alueen toimijoille ja osallistui webinaarin kuluihin. Webinaarin aihesisältö oli monipuolinen. Webinaarissa saatiin kattava kuva vesien suojeluun käytettävissä olevista paikkatietopohjaista aineistoista sekä esiteltiin sovelluksia, joilla aineistoja voi käyttää.

Paikatietopohjaiset ratkaisut ovat tätä päivää käytännön työssä metsäalalla. Metsäkeskus on tuottanut säästöpuutyökalun yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Uudistuneesta säästöpuutyökalusta ja sen käytöstä metsäsuunnittelussa kertoi Mikko Kesälä.

Juha Jämsén ja Mika Masalin esittelivät monipuolisesti Metsäkeskuksen tuottamia avoimesti saatavilla olevia paikkatietoaineistoja ja mistä ne löytyvät. Esille nousi esimerkiksi luontotietoaineisto ja sen saatavuus, Suometsänhoidon paikkatietoaineistot, Rusle eroosimalli, DTW-kosteusindeksikartat ja  korjuukelpoisuuskartat. Lisäksi kerrottiin Valuma-alueen määrityksestä sekä valuma-alueen koon vaikutuksesta vesiensuojelurakenteiden valintaan.

SitoWisen asiantuntijat Teemu Saramäki ja Elina Koskimäki esittelivät SitoWisen sovelluksia ja erityisesti Foresta -ohjelmistoa, joka hyödyntää monia Metsäkeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja GTK:n avoimia aineistoa. Webinaarin materiaalit löytyvät osoitteesta:

https://mappi.metsakeskus.fi/pincollection.jspx?collectionName=%7B485b7d7b-db72-47da-87ac-936ccd2b4ee8%7D

Jalostettu taimimateriaali ja sen hyödyt – webinaarin toteutti Ilmasto Kestävää metsänhoitoa Kainuuseen ja Potkua Kainuun metsiin hankkeet- Suometsien uudet tuulet hanke oli mukana yhteistyössä ja markkinoimme webinaaria Pohjois-Pohjanmaalle.

Metsänjalostuksella pyritään parantamaan myös puiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon eli parantamaan puiden viljelyvarmuutta. Käyttämällä jalostettua metsänviljelymateriaalia metsänomistajalla on  mahdollista saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä puuston paremman kasvun ja laadun ansiosta.

Asiantuntijoina webinaarissa olivat  puhumassa metsänjalostuksen asiantuntija Luken tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen sekä Siemen Forelia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.

Katri Kärkkäinen kertoi metsänjalostuksesta ja jalostuksen keinoista sekä siitä, mitä hyötyä saavutetaan metsänjalostuksella. Mikko Pulkkinen kertoi Siemen Forelian toiminnoista sekä jalostettujen taimien ja siementen tuotannosta ja saatavuudesta.

Minna Hassinen kertoi ilmastomuutoksesta ja ilmastonmuutoksen vaikutusta puiden kasvuun.

Happamat sulfaattimaat  -webinaari

Happamat sulfaattimaat keräsi toimijoita kuuntelemaan Mirkka Visurin ja Samuli Joensuun esityksiä happamien sulfaattimaiden tunnistamisesta sekä niillä toimimisesta. Esitykset ovat luettavissa Metsäkeskuksen Mappi materiaalipankista. https://mappi.metsakeskus.fi/pincollection.jspx?collectionName=%7Ba325b321-a3e0-4496-8593-ea3893147e85%7D

Vedenpinnan tason säätely puuston avulla

Vedenpinnan tason säätely on tärkeä osa suometsien vesitalouden hallintaa, ja siihen voidaan vaikuttaa kuivatusojilla, kasvatettavan puuston määrällä ja laadulla sekä uudistamistavan valinnalla. Tavoiteltavaa puuston kasvun kannalta on, että pohjavedenpinnan taso on kasvukauden loppupuolella 30–40 cm syvyydessä.

Tuhkalannoitus soveltuu suometsiin hyvin ja korjaa ravinnepuutoksia ja taantunutta kasvua. Tuhkalannoituksella saadaan lisättyä myös hiilensidontaa sekä veden haihdutusta. Sitoessaan hiiltä, kasvava puusto haihduttaa tehokkaasti vettä. Tuhkalannoitus voi yhdessä jatkuvapeitteisten hakkuumenetelmien kanssa riittää pitämään pohjaveden tason pinnan puiden kasvun kannalta suotuisalla tasolla. Tuhkalannoitus voidaankin nähdä myös osana suometsien ja turvemaiden vesitalouden säätelyä.

Suometsien kasvun turvaamiseksi osalla uudistamiskohteista voi olla kuitenkin tarpeen perata ojia ja tehdä maanmuokkausta taimettumisen edistämiseksi ja puuston kasvun turvaamiseksi. Tällöin on tärkeää kunnostaa vain tarvittavat kuivatusojat huomioiden uudet tutkimustulokset pienemmistä ojasyvyyksistä ja tehdä vain välttämätön maanmuokkaus taimettumisen edistämiseksi. Näin saadaan vähennettyä kiintoaines- ja ravinnepäästöjä.

Ilmaston muutoksen aiheuttama ilman lämpötilan nousu lisää kasveista sekä maan ja veden pinnasta tapahtuvaa haihduntaa ja lisää täten veden haihtumista suon pintaosista. Liian tehokas kuivatus voi aiheuttaa, ainakin kuivina kesinä, puille kuivuusstressiä ja kasvutappioita. Erityisen herkkä liialle kuivatukselle on kuusi. Kasvupaikalle sopivan puulajin valinta on tärkeää suometsiä ja turvekankaita uudistettaessa. Kun suometsiä ja turvekankaita uudistetaan tulee edellä mainitut tekijät huomioida, jotta puiden kasvu säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa.

Hankkeessa tuotettiin kaksi verkko-oppimisympäristön kurssia: Suometsien tuhkalannoitus ja Ojien kunnostustarpeen arviointi. Pääset lukemaan lisää aiheista seuraavista osoitteista:

Suometsien tuhkalannoitus:

https://register.gimletlms.com/metsakeskus/avoin?trainingId=82e902b6-4068-46f1-b04e-1cc4c63f94c5

Ojien kunnostustarpeen määrittäminen:

https://register.gimletlms.com/metsakeskus/avoin?trainingId=3344fb1c-f84d-4f9c-a573-534b211b2272

Puuntuottoa, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta Pohjois-Pohjanmaan suometsissä -artikkeli julkaistiin MetsäSanomissa. MetsäSanomat on yhteistyökumppanina toimivan Metsänhoitoyhdistyksen oma jäsenlehti, joka tavoittaa metsänomistajat Oulun seudun lisäksi Iistä, Yli-Iistä ja Kiimingistä. Lue artikkeli osoitteessa:

MetsaSanoma-2-2024.pdf

Metsistä muutakin tuottoa kuin puuta -webinaari

Webinaarissa kuultiin luontoarvokaupasta, joka edistää metsänomistajien mahdollisuuksia säilyttää erilaisia monimuotoisuutta ylläpitäviä kohteita ja saada niistä myös tuloja.

Hiilensidonta ja hiilinielujen kasvattaminen metsissä on metsien monikäytön uusi mahdollisuus. Metsänomistajat saivat webinaarissa tietoa hiilensidontaan liittyvistä ansaintamahdollisuuksista.  Hiilensidontaan liittyvät markkinat ovat kehittymässä, joten tästä monikäytön mahdollisuudesta kiinnostuneiden kannattaa seurata akiitivisesti, mitä asian tiimoilla tapahtuu.

Metsien monikäyttöä voidaan edistää perustamalla esimerkiksi riistapeltoja, luonnonniittyjä tai joulukuusiviljelmiä sähkölinjoille. Lisäksi sähkölinjoja voidaan hyödyntää uusien virkistysreittien alustoina sen sijaan, että reiteille raivattaisiin tilaa talousmetsistä. Jos uudet reitit kulkevat jo olemassa olevilla puuttomilla alueilla, puuston hiilensidonta jatkuu, kun puustoa ei tarvitse poistaa reitin tieltä.

Luonnontuotteiden kerääminen sekä luonnontuotteiden kuten pakurin kasvatus ylläpitävät monimuotoista metsäluontoa ja tarjoavat ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille. Metsänomistaja voi kerätä omista metsistään esimerkiksi pihkaa, koivunlehtiä ja kuusenkerkkää tai myydä keruuoikeuden kerääjälle. Osa puusta saatavista luonnontuotteista on helppo yhdistää metsänhoitotoimenpiteiden yhteyteen.

Kuntta on erinomainen pihojen ja julkisten alueiden katemateriaali. Jos kuntta laitetaan nurmikon tai kivetyn materiaalin tilalle tai sijasta, se lisää alueen kasvillisuuden monimuotoisuutta huomattavasti ja tarjoaa ravintoa ja suojaa hyönteisille. Lisäksi kuntan varvut, sammalet ja jäkälät ovat monivuotisia ja jatkavat kasvua ja hiilensidontaa uudelle paikalle siirrettynä.

Metsässä, josta kuntta on siirretty on paljastunut kivennäismaata, joka edistää taimettumista. Näin alueelle, josta kuntta on nostettu saadaan nopeammin uusi taimikko sitomaan hiiltä.

Webinaari keräsi lähes 600 ilmoittautunutta. Kuulijoita oli verkossa noin 350. Niille, jotka eivät päässeet kuulolle on tarjolla tallenne osoitteessa: MediaBank

https://mediafiles.fi/fi/share/folder/895a1aa3-9654-4b11-896c-1103ce250be9/

Materiaalit löytyvät seuraavasta soitteesta: MediaBank

https://mediafiles.fi/fi/share/folder/af0bdef0-cde4-45ed-ae92-b7b48598f925/

Metsätuhoriskeihin varautuminen muuttuvassa ilmastossa -webinaari

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ovat merkittävä tutkimuskohde. Metsänomistajien on tärkeää varautua tuleviin muutoksiin. Ennakoimalla ja minimoimalla riskejä voidaan parantaa metsien elinvoimaisuutta ja kasvua. Tämän päivän webinaarissa tarjolla oli tietoa ilmastonmuutoksesta ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa myrsky- tuuli- ja lumituhojen yleistymiseen. Nämä puolestaan yhdessä lämpenevän ilmaston kanssa edistävät kaarnakuoriais- ja sienituhojen lisääntymistä. Metsänhoidollisin keinoin on mahdollisuus varautua riskeihin ja pienentää mahdollisia haittoja tuhon sattuessa.

Webinaarissa kuulijoita oli yli 130. Aihe oli niin suosittu, että siitä järjestämme uuden webinaarin 9.4.2025. Metsäkeskuksen koulutus- kalenteriin tulee tapahtumasta ilmoittautumislinkki, joten nekin pääsevät mukaan joille 25.2.2025 tapahtuma ei sopinut. Seuraa Metsäkeskuksen kalenteria ja ilmoittaudu mukaan!

Energiapuuhakkuu, jatkuvapeitteinen kasvatus ja pystynävertäjä: Metsänhoidon Käytännön Esimerkkejä Muhokselta

Muhoksella 26.3.2025 järjestetty tilaisuus keräsi metsänomistajia tutustumaan energiapuuhakkuuseen ja nuoren metsän hoitoon. Osallistujia kiinnosti erityisesti energiapuuhakkuun käytännön toteutus ja työnjälki sekä metsänkasvatukseen liittyvät käytännön asiat.

Energiapuuhakkuun käytännön toteutus

Muhoksen tilaisuudessa lähtökohtana oli lähes läpipääsemätön riukuuntunut hieskoivikko. Kohde hakattiin ”koivu kuusen alle” -periaatteella, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen joko kaksijaksoiseksi koivu-kuusimetsäksi tai jatkuvapeitteisesti kasvatettavaksi metsäksi. Harvennuksen ansiosta jäljelle jäävät puut saavat enemmän kasvutilaa, ravinteita ja valoa. Jatkossa myös hiilensidonta tehostuu, kun puut järeytyvät.

Kuva 1. Energiapuuhakkuukohteella taimikonhoito oli jäänyt tekemättä eikä puilla ollut enää kasvutilaa. Puiden kilpailu ravinteista, valosta ja kasvutilasta on kohteella erittäin suurta.

Hakkuukoneen ja hyvän työnjäljen lisäksi metsänomistajien huomio kiinnittyi jätettyihin hyvärunkoisiin hieskoivuihin, hyvälaatuisiin kuusiin sekä poistettavan koivun suureen määrään. Kuusien ”kauneus” (kasvutapa ja elinvoimaisuus) kiinnitti metsänomistajien huomion. Kuuset olivat kasvaneet varjossa, koivujen suojassa. Hakkuussa jätettiin isoimpia koivuja sekä koivujen alla kehittyneet kuuset jatkokasvatukseen.

Kohteella oli erinomainen tilaisuus tehdä hakkuu riistaa suosien. Energiapuuhakuuta varten kohteella ei ollut ennakkoraivaustarvetta, joten sopivia paikkoja riistatiheiköille löytyi runsaasti. Metsänomistajat kysyivät ennakkoraivauksen tarpeesta, sillä osalla oli käsitys, että aina ennen hakkuuta tarvitaan ennakkoraivaus. 

Kohteella jätettiin suojavyöhyke lähes luonnontilaisen suon reunalle. Suojavyöhykkeen jättäminen oli osalle metsänomistajista uusia asia. Suojavyöhyke edistää myös riistanhoitoa, sillä se jätettiin ensiharvennuksessa edelleen tiheäksi ja siihen jäi runsaasti koivua. Myöhemmin suojavyöhykkeelle syntyy koivulahopuuta edistämään monimuotoisuutta.

Kuva 2. Metsänomistajat katsomassa hakkuukoneen työjälkeä ja ihmettelemässä poistuvan koivun määrää. Puiden kasvu elpyy ja runkojen järeytyminen pääsee harvennuksen jälkeen nopeasti käyntiin.

Nuoren metsän hoidontuki

Kohde soveltui hyvin nuoren metsänhoidon tukikohteeksi, ja se tarjosi havainnollisen esimerkin metsänomistajille. Nuoren metsänhoidon tuki ja siihen liittyvät asiat herättivätkin paljon kiinnostusta. Kohteiden tukikelpoisuus ja niiden määrittäminen sekä muut tukiehdot kiinnostivat metsänomistajia.

Ravinnehäiriöt ja metsälannoitus

Päivän toisella kohteella metsänomistajat saivat tietoa puuston ravinnehäiriöiden tunnistamisesta ja niiden korjaamiseen soveltuvista metsälannoitteista sekä lannoitteiden kustannuksista.

Puuston ravinnehäiriöllä tarkoitetaan ravinteiden epätasapainoa, jolloin maaperässä ravinteita on saatavilla epätasaisesti suhteessa puuston tarpeeseen. Oireita voivat olla värimuutokset neulasissa ja lehdissä, tai erilaiset kasvuhäiriöt. Yleisimmin turvemailla on puutosta kaliumista, fosforista ja boorista..  Nuorenmetsän hoidon kohde oli ollut viljelyssä vielä 1970-luvulla, joten se oli entistä turvemaapeltoa. Ravinnepuutokset ovat melko tavallisia pellon metsitys alueilla.

Metsänomistajat pystyvät itse katsomaan Metsäkeskuksen tuottamasta potentiaaliset tuhkalannoituskohteet turvemailla kartasta, omien turvemaidensa mahdollista soveltuvuutta tuhkalannoitukseen.  Palvelussa sopiviksi tuhkalannoituskohteiksi on luokiteltu nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, joiden pääpuulaji on mänty tai kuusi. Kasvupaikkana on vähintään kuivaa kangasta vastaava suo tai varputurvekangas.

Tuhkalannoitus soveltuu turvemaiden ravinnehäiriöiden korjaamiseen. Tuhkalannoituksen toteutusta pohdittiin sekä yhteishankkeena että metsänomistajan omana työnä.

Pystynävertäjä

Pystynävertäjä (Tomicus piniperda) on noin neljän millimetrin mittainen kaarnakuoriainen. Pystynävertäjät talvehtivat mäntyjen tyvikaarnassa ja karikkeessa ja keväällä lämpötilan kohotessa noin 12 Celsiusasteen. Tällöin aikuiset joko aloittavat lisääntymisparveilun tai lentävät suoraan mäntyjen latvuksiin ruokailemaan. Aikuiset käyttävät ravintonaan uusien vuosikasvainten ydinosaa, toukat puolestaan elävät puun nilakerroksessa. Jos toukkia on puussa paljon, ne voivat syödä puun nilakerroksen niin tarkkaan, että veden ja ravinteiden nousu puussa estyy ja puu kuolee.

Kuva 1. Pystynävertäjän emo- ja toukkakäytäviä männyssä.

Kohteella metsänomistajat pääsivät myös tutustumaan pystynävertäjän aiheuttamiin tuhoihin. Kuolleiden mäntyjen rungoilta löytyikin runsaasti toukkien kaivertamia syömäkuvioita sekä pyöreitä toukkien ulostuloaukkoja. Osa metsänomistajista tunsi vaakanävertäjän ja sen syömäkuvion erottaminen pystynävertäjän vastaavasta nousi keskusteluun. Lisäksi pohdittiin, kuinka ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan hyönteistuhojen määrään.

Kohteen ensiharvennus

Tämä kohde olisi kasvupaikan ja puulajijakauman perusteella sopinut erinomaisesti kuusi-mäntysekametsän kasvattamiseen. Tulevassa ensiharvennuksessa huonokuntoisia mäntyjä joudutaan kuitenkin poistamaan enemmän kuin kuusia, joten mänty jää kohteella sekapuuksi. Kuusen kasvu elpyy nopeasti, mikäli alueelle tehdään tuhkalannoitus.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet –hankkeen järjestämä tilaisuus tarjosi metsänomistajille ajankohtaista tietoa ja käytännön esimerkkejä metsänhoidosta ja energiapuuhakkuusta.

Kuvat ja teksti: Sari Hilli Suometsien puunkorjuun uudet tuulet

Suometsien tuhkalannoitus ajankohtaista toimijoille ja asiantuntijoille

Suometsien hoitoon ja kasvatukseen liittyvät muutokset ovat nostaneet tuhkalannoituksen merkittäväksi vaihtoehdoksi osana suometsien hoitoa. Muutoksia on tapahtunut niin lannoitelainsäädännössä kuin lannoitteiden laatu- ja käsittelyvaatimuksissa. Uusia määräyksiä on tullut lannoitteiden ainesosaluettelon sisältöön ja ravinnemäärien laskentaan sekä lannoitevalmisteiden käyttöön ja tuotteiden merkintävaatimuksiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin.  Aihe kiinnosti ja kuulemassa oli seitsemisen kymmentä toimijaa. Metsäkeskuksen hankkeet tekivät hienosti yhteistyötä tapahtuman eteen, jotta mahdollisimman moni saisi tiedon webinaarista. Webinaarin materiaalit löytyvät osoitteesta:  MediaBank

• Tilaisuuden avaus, Sari Hilli, Suomen metsäkeskus
• Ilmastonmuutoksen eteneminen ja riskit metsille, Minna Hassinen, Suomen metsäkeskus
• Lähitulevaisuudessa lisääntyvät metsätuhot ja niiden aiheuttajat Pohjois-Suomessa: Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Tapio Oy
• Metsätuhoriskeihin varautuminen metsänhoidossa Anu Hilli, Metsäkeskus
• Kysymykset, Sari Hilli, Metsäkeskus

Talousmetsien monimuotoisuutta edistävät lait ja sertifioinnit -webinaari

Webinaarin järjestävät Metsäkeskuksen hankkeet Potkua Kainuun metsiin
ja Suometsien puunkorjuun uudet tuulet.  Päävastuu järjestämisestä oli Potkua Kainuun metsiin hankkeella. Webinaari keräsi kiinnostuneita kuulijoita Rovaniemeltä Helsinkiin. Suometsien puunkorjuun uudet tuulet avusti webinaarin järjestelyissä, markkinoinnissa ja piti esityksen webinaarissa. Hanke esitteli Metsien monimuotoisuus ja monikäyttö verkkokoulutusta.

Webinaariin saatiin asiantuntijoita puhumaan FSC Suomesta ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:stä.  Viime syksynä hanke tuotti PEFC:n ja FSC:n mukaiset esitteet säästöpuista ja suojakaistoista. Tällöin Suometsien puun korjuun uudet tuulet teki yhteistyötä Kaisa Kettusen ja Emmi Liiaksen kanssa, jotka olivat nyt puhumassa monimuotoisuudesta sertifiointijärjestelmien näkökulmasta.

Webinaarissa esitellyt materiaalit (paitsi verkkokurssi) löytyvät Metsäkeskuksen Mapista.

Sari Hilli: Apua, taimikossani on hirvi – vinkkejä tuhoriskeihin varautumiseen

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet jatko blogitekstien kirjoittamista metsätuhoihin liittyen, nyt  yhteistyössä Ilmasto Kestävää metsänhoitoa Kainuuseen projektipäällikön Minna Hassisen kanssa.  Blogiteksti on luettavissa Metsään lehden blogista.

Metsänomistajat retkeilivät hankkeen demokohteilla Kempeleen Juurussuolla ja Muhoksen Tuohinonjärvellä.

Juurssuolle kokoontui 26 metsänomistajaa pohtimaan jatkuvapeitteisen ja jaksollisen kasvattamisen vaihtoehtoja ja näiden vaihtoehtojen kannattavuutta.  Kempeleen kohde oli harvapuustoista puolukkaturvekangasta, joka oli ollut peltona 1940-luvulla. Kohteella käytiin läpi erilaiset käsittelyvaihtoehdot ja näiden vaikutus puustonkasvuun ja hiilensidontaan sekä kiertoajalta saatavaan taloudelliseen tuottoon.

Jatkuvapeitteisen kasvatuksen mahdollisuudet ja sille sopivat kohteet kiinnostivat metsänomistajia ja retkeilyltä viisi ilmoittautui Muhokselle seuraavan päivän kohteelle. Muhoksella esiteltiin rehevä mustikkaturvekangas, joka soveltuu hyvin myös jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Kaikkiaan 20 metsänomistajaa oli mukana Muhoksen tapahtumassa.

Muhoksella perehdyttiin lisäksi riistametsänhoitoon, koska yksi kohteelle soveltuva vaihtoehto oli riistan hoitoa painottava metsänkäsittely. Riistametsän hoito olisi kohteella myös metsätalouden tuotoksen kannalta hyvä vaihtoehto.

Metsänomistajat saivat mukaansa esitteet kohteille soveltuvista metsänkäsittelymenetelmistä sekä Muhoksella Riistakeskuksen tuottamat riistametsänhoidon esitteet ja Kempeleessä hankkeessa tuotetut turvamaiden ravinnepuutokset esitteet sekä jatkuvapeitteisen kasvatuksen esitteet. Hankkeen tuottamat materiaalit löytyvät: MediaBank

Muhoksella oli Tervareitin toimittaja mukana. Hänen tekemän jutun voi lukea 5.6.2025 Tervareitistä.

Uusia ratkaisuja suometsien kestävään käyttöön – Kiimingissä testataan puunkorjuun tulevaisuutta

Kiimingissä sijaitseva demokohde on osa hanketta Suometsien puunkorjuun uudet tuulet, jossa esitellään ympärivuotisia ja turvemaille soveltuvia puunkorjuumenetelmiä. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistys ry, ja sen rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Hankeaika on 1.8.2024–31.12.2025.

Kiimingin demokohde tarjoaa arvokasta tietoa suometsien kestävästä hoidosta ja toimii esimerkkinä siitä, miten taloudelliset, ekologiset ja ilmastolliset näkökulmat voidaan yhdistää metsänhoidossa.

Demokohteelle selvitettiin metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta, puuntuottoa ja vaikutuksia hiilen sidontaan. Puuston ikä- ja koko rakenne sekä alikasvostaimet huomioiden jatkuva kasvatus, yläharvennus, pienaukkohakkuu sekä avohakkuu kuusen ja männyn taimia käyttäen olisivat mahdollisia uudistamisvaihtoehtoja.  Puuston hiilivaraston kehitystä simuloitiin eri käsittelyvaihtoehdoissa. Luonnonvarakeskus laski hiilensitoutumisen puustoon eri käsittelyvaihtoehdoissa. Jatkuva kasvatus tarjoaa tasaisimman hiilivaraston, kun taas jaksollisessa uudistamisessa hiilivarasto nollautuu hetkellisesti päätehakkuun jälkeen.

Kohteella huomioidaan myös luonnon monimuotoisuus. Osa puron varresta on Metsälain 10 §:n mukaista arvokasta elinympäristöä, ja sille rajataan suojavyöhyke puuston pituuden perusteella. Muu osa purosta kuuluu metsätalouden piiriin, mutta hakkuissa noudatetaan PEFC:n tai FSC:n mukaisia suojavyöhykkeitä. Retkeilyllä käytiin läpi myös kohteen mahdollinen määräaikainen  suojelu ympäristötuella tai pysyvä suojelu EL-keskuksen  päätöksellä.

Retkeilyllä jaettiin kohteesta esite. Lisäksi oli tarjolla hankkeen tuottamat esitteet jatkuvasta kasvatuksesta sekä suojakaistoista ja säästöpuista .

Metsänomistajat tutustuvat metsälain arvokkaaseen enlinympäristöön ja kohteen puuston.

Kohteen esite: Sharing – Folder – MediaBank

Jatkuvakasvatus esite

Suojavyöhykkeet ja säästöpuut PEFC ja FSC 

Pudasjärvellä tutustuttiin suometsien korjuumenetelmiin – tavoitteena taloudellinen ja ekologinen tasapaino

Pudasjärven demokohde on osa Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanketta, jossa testataan turvemaille soveltuvia metsänkäsittelymenetelmiä. Hankkeen toteuttajina toimivat Suomen metsäkeskus ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistys ry, ja rahoitus tulee Euroopan maaseuturahastolta. Hankeaika on 1.8.2024–31.12.2025. Pudasjärvellä oli 18 ja Vaalassa 9 osallistujaa mukana tapahtumassa.

Sulan maan korjuu vaatii tarkkaa suunnittelua

Poijulan kohteella tähdätään eri-ikäisrakenteiseen metsään.

Poijulassa toteutettiin vuonna 2025 eri-ikäisrakenteeseen tähtäävä hakkuu, jota metsänomistajat pääsivät katsomaan. Poijulan kuusikko oli hakattu pomintahakkuuna tavoitteena saada mänty-kuusi-koivukohde uuditumaan. Hakkuukertymän mukaan puulajijakauma kohteella oli: mänty 50 %, koivu 23 % ja kuusi 27 %.

Metsän uudistamiseen  olisi kohteella voitu käyttää myös  poiminta- ja pienaukkohakkuun yhdistelmää sekä suojuspuuhakkuuta, jossa jätettäisiin 100–300 suojuspuuta hehtaarille kuusen luontaisen uudistamisen tueksi.

Poijulassa pohdittiin sulan maan aikaisen korjuun haasteita ja edellytyksiä. Metsänomistajat esittivätkin mielipiteitä sulan maan aikaisen korjuun puolesta ja vastaan.

Kesäaikainen puunkorjuu onnistuu parhaiten heinä–elokuussa, jolloin haihdutus on suurimmillaan ja pohjavesi matalalla. Korjuun kannattavuus edellyttää vähintään 120 m³/ha puustoa. Korjuun onnistumista tukevat hyväkuntoiset ojat, ohutturpeinen maapohja ja kantavat ajourat, joita voidaan vahvistaa latvuksilla ja oksilla.

Nälkösuon kohteilla pohdittiin ennallistamista ja uudistamista

Nälkösuon kohteilla selvitettiin kohteille soveltuvia uudistamisvaihtoehtoja, kuten siemenpuuhakkuu, kaistalehakkuu ja avohakkuu tai kohteen jättäminen ennallistumaan. Menetelmät, jotka mahdollistavat maanmuokkauksen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon kiinnostivat metsänomistajia.  Jos päädytään jatkokasvatukseen, tavoitteena on kasvattaa puustoa, kunnes männyn uudistamisläpimitta (21–25 cm) tai ikä (yli 100 vuotta) saavutetaan.

Jäkäläturvekangas oli selkeä kohde, jolle ei kannata tehdä mitään, mutta rämekohde oli hyvin haastava. Sen uudistamiseen ei helppoa ratkaisua ole olemassa, koska metsänomistajien tavoitteet esimerkkikohteen kaltaisella kohteella vaihtelevat paljon. Myös tuhkalannoitus nostettiin esiin yhtenä vaihtoehtona kasvatuksen tukena.

Vaala ja Pudasjärvi tarjosivat hyvät esimerkkikohteet suometsien sulan maan aikaisen puunkorjuun edellytysten ja haasteiden esittelyyn. Vaalassa kohde soveltui hyvin kesäkorjuuseen, mutta puiden kuljetus penkkatietä hyödyntäen kesällä ei ollut metsänomistajille tuttu. Pudasjärvellä kohteen sijainti oli erinomainen puunkuljetuksen näkökulmasta tarkasteltuna, mutta siellä pohditutti itse kohteen maaperä ja sen kantavuus. Kohde oli kuitenkin varsinkin kuivana keväänä ja kesänä kesäkorjuuseen soveltuva.

Esitteet:

Vaala

Pudasjärvi

Hanke oli mukana Rovaniemellä järjestetyssä taimikonhoitonäytöksessä. Tapahtuman järjestivät Metsäkeskuksen sähkölinjojen vierimetsät kuntoon -hanke ja Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi. Tilaisuus oli suunnattu kaikille metsäasioista kiinnostuneille.

Tapahtumassa pääsi näkemään metsurin tekemää taimikonhoitoa. Hanke esitteli toimintaansa ja materiaalia. Säästöpuuryhmien ja säästöpuiden jättäminen sekä tuhkalannoitus kiinnostivat suometsien puunkorjuun uudet tuulet hankkeen asioihin liittyen.

Ohjelmassa klo 10.30 ja klo 12 tietoiskuja aiheista:

• Taimikonhoidon toimenpiteiden ajoitus
• Monimuotoisuuden huomioiminen taimikonhoidossa
• Metka-tukiehdot taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä lannoitukseen
• Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin tarjoamat palvelut
• Sähkölinjojen vierimetsän hoito

Sahanperän Savotta

Sahanperän Savotta on vuosittainen, koko perheen kulttuuri- ja metsäalan tapahtuma, joka järjestetään Rovaniemellä.

Tapahtuma on osa Rovaniemi-viikon ohjelmaa ja sen järjestävät yhteistyössä Tiedekeskus Pilke, Lapin Metsämuseo ja Metsähallitus. Vuoden 2025 tapahtuma pidettiin lauantaina 6.9. kahdessa paikassa: Pilkkeellä ja Metsämuseolla. Hanke oli mukana Metsämuseolla.

Kävijöitä koko tapahtumassa oli n. 1800. Hankkeen pisteellä vieraili noin 350 aikuista ja 100 lasta tunnistamassa kasveja ja osallistumassa arvontaan. Myös hankkeen esitteet ja metsänhoitoasia kiinnosti yleisöä.

Hankkeen osalta tapahtumapaikka oli erinomainen. Metsämuseo tulee ottamaan hankkeen esittelytaulun hankkeen päätyttyä osaksi näyttelyä. Näyttelyyn tullaan rakentamaan nykyistä puunkorjuuta esittelevä osio, joten taulu tulee osaksi nykyaikaisen puunkorjuun esittelyä.

Uusia tuulia suometsien hoidossa – Kuusamossa keskityttiin jatkuvaan kasvatukseen ja  riistaystävällisin metsänhoidon ratkaisuihin

Kuusamo – Metsänhoito kohtaa monimuotoisuuden ja riistan tarpeet uudella tavalla Kuusamon kohteella, jossa käynnissä oleva hanke tuo esiin käytännön ratkaisuja suometsien ympärivuotiseen puunkorjuuseen ja riistametsänhoitoon.

Suomen metsäkeskuksen ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toteuttama hanke Suometsien puunkorjuun uudet tuulet pyrkii kehittämään metsänhoitoa turvemaille soveltuvilla menetelmillä. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, ja sen tavoitteena on lisätä tietoa ja käytännön osaamista metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Riistametsänhoito tukee luonnon monimuotoisuutta

Riistametsänhoidossa korostetaan sekametsien merkitystä, joissa mustikka ja pensaskerros tarjoavat ravintoa ja suojaa metsäkanalinnuille. Hoitomenetelmät, kuten jatkuvapeitteinen kasvatus ja säästöpuiden säilyttäminen, tukevat riistan elinympäristöjä erityisesti rämeillä, korpien reunoilla ja vesistöjen suojavyöhykkeillä.

Demokohteet Kuusamossa

Kuusamossa sijaitsevat demokohteet tarjoavat konkreettisia esimerkkejä eri-ikäisrakenteisen metsän kehittämisestä. Esimerkiksi Kuusamo ojan varsi -kohteessa tavoitteena on säilyttää monipuolinen puusto ja edistää riistatiheikköjen muodostumista.

Kohde rajoittui peltoalueeseen, kivennäismaan kuusikkoon sekä luonnontilaiseen suohon. Lisäksi vieressä oli männyntaimikkoa. Kohteella käytiin läpi metsänhoidon keinoja, joilla pienriistan elinmahdollisuuksia voidaan helposti huomioida.  Esimerkiksi pellon reunametsän harventaminen lehtipuita ja -pensaita suosien ja  suojavyöhykkeen jättäminen avosuon reunaan tarjoavat monipuolisen elinympäristön metsänkanalinnuille ja muulle riistalle tarjoten ravintoa ja suojaa.

Kuva Kuusamon riistametsänhoitoon hyvin soveltuvalta kohteelta.

Ojanvarikohteen käsittelyvaihtoehtoina  nostettiin esille nykytilan jatkaminen puustoa harventaen tai kohteen uudistaminen  poimintahakkuulla säästäen riistatiheikköjä.

Toinen kohde, johon Kuusamossa tutustuttiin mahdollistaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen. Tulevaisuudessa kuusialikasvoksen hyödyntäminen nyt kasvavien mäntyjen alla mahdollistaa uudistamisen pienaukkohakkuin ja harvennuksin. Kohteella pohdittiin myös sen soveltuvuutta sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen sekä tulevan harvennuksen että myöhemmin uudistamisen näkökulmasta.

Tapahtumaan osallistui parisen kymmentä metsänomistajaa. Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet kiinnostivat kuulijoita. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, millaisille kohteille jatkuvakasvatus voisi sopia. Riistakeskuksen ja hankeen tuottamat esitteet lähtivät mukaan iltalukemiseksi.

Osa aikoi lähteä tarkastelemaan omia metsiään uusin silmin etsien sopivia riistametsänhoitoon ja jatkuvaan kasvatukseen soveltuvia kohteita. Päivä olikin hankkeen näkökulmasta tarkasteltuna varsin onnistunut.

Metsänomistajat pohtimassa jatkuvan kasvatuksen edellytyksiä suokohteella.

Suometsänhoitoa Temmeksellä – monimuotoisuutta, kasvua ja kestävyyttä

Temmeksellä tutkitaan, miten erilaiset metsänkäsittelymenetelmät vaikuttavat metsän kasvuun, monimuotoisuuteen ja vesitalouteen. Kyseessä on osa laajempaa hanketta, jossa kehitetään suometsien hoitoa ympärivuotiseen puunkorjuuseen soveltuvilla menetelmillä.

Retkelle ilmoittautuneista harmillisesti puolet jäi pois, mutta paikalle saapuneet aktiiviset metsänomistajat kyselivät ja ottivat kantaa metsänkäsittelyvaihtoehtoihin. Keskustelut nostivat esiin monipuoliesti metsänhoitoon liittyviä asioita.

Metsänkäsittelymenetelmät

Temmeksen kohteessa vertailtiin neljää eri lähestymistapaa:

• Harvennushakkuut: Ala- ja yläharvennuksilla pyritään parantamaan jäljelle jäävän puuston kasvua ja laatua.
• Pienaukkohakkuu: Metsään tehdään pieniä aukkoja, jotka edistävät nuoren puuston kasvua ja monimuotoisuutta.
• Kasvatus ilman toimenpiteitä: Metsä jätetään kehittymään luonnollisesti päätehakkuuseen saakka.
• Kaistalehakkuu: Säästetään isoja puita, kuten koivuja, mikä tukee haihdutusta ja vesitaloutta.

Metsänomistajia kiinnostivat eri vaihtoehdot, erityisesti esille nousi taimettumisen edellytykset ja uuden metsän kasvuun lähdön varmuus eri vaihtoehdoissa. Jatkuvan kasvatuksen osalta arvelutti taimettuminen, kun maanmuokkausta ei tehdä.

Monimuotoisuus ja vesitalous

Kohteessa huomioidaan luonnon monimuotoisuus muun muassa lahopuun määrän ja elävien haapojen kautta. Haavat kirvoittivatkin keskustelua monimuotoisuuden ja vesakon ja sen raivaustarpeen näkökulmasta.

Ojien kunto ja metsän rakenne vaikuttavat veden haihdutukseen ja puuston hyvinvointiin. Kohteella perehdyttiin ojien kuntoon ja kunnon arviointiin. Kohteella nostettiin esiin puuston, etenkin lehtipuuston vettä haihduttava vaikutus. Tuhkalannoitus voi tukea ravinteiden saantia ja puuston kasvua ja tätä kautta edistää myös haihdutusta. Tuhkalannoitus kiinnosti kuolijoita ja sen käytännön toteuttamisvaihtoehdot ja kustannukset nousivat keskusteluun.

Kestävä metsänhoito

Kaikki käsittelytavat tähtäävät metsän pitkäaikaiseen elinvoimaisuuteen. Nuoret puustot kasvavat tehokkaasti, ja eri menetelmillä voidaan vaikuttaa metsän rakenteeseen, hiilensidontaan ja puuntuotantoon.

Vesiensuojelukoulutus toimijoille

Vesiensuojelukoulutuksessa perehdyttiin vesiensuojelurakenteiden sijoitteluun ja valintaan sekä ojitettujen alueiden virtaamien selvittelyyn.

Koulutuksessa selviteltiin, mitkä tekijät vaikuttavat vesiensuojelurakenteen valintaan ja sijoitteluun kohdealueella. Maastossa tarkasteltiin esim. kosteikon sijoittelua ja toimivuutta vesiensuojelun näkökulmasta. Lisäksi vierailtiin ennallistamiskohteella ja tarkasteltiin sen vesiensuojeluratkaisuja. Koko päivän tapahtumaan osallistui 8 toimijaa.

Tulevaisuusseminaari Kalajoella toi esiin maaseudun elinkeinojen uudet suunnat

Kalajoki, 4.10.2025 – Santa’s Resort & Spa Hotel Sani toimi lauantaina maa- ja metsätalouden tulevaisuusseminaarin näyttämönä, jossa asiantuntijat, yrittäjät ja sidosryhmät kokoontuivat keskustelemaan maaseudun elinkeinojen kehityksestä. Tapahtuma tarjosi ajankohtaista tietoa, uusia näkökulmia ja myös esityksiä konkreettisista ratkaisuista alan tulevaisuuden haasteisiin.

Seminaarin ohjelmassa kuultiin valtiosihteeri Päivi Nergin puheenvuoro tulevasta ruokastrategiasta ja sen vaikutuksista maatiloihin sekä päätoimittaja Eemeli Linnan näkemyksiä tekoälyn ja mahdollisuuksista maatalousteknologiassa. Metsäsektorin osalta Markku Saarinen Tapio Oy:stä esitteli suometsien jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaihtoetoja ja eri-ikäsirakenteisen metsän kasvatukseen siirtymistä erilaista lähtökohdista alkaen. Lisäksi Saarinen esitteli – tutkimustiedon pohjalta – jatkuvan kasvatuksen taloudellista kannattavuutta.

Tapahtuman tunnelmaa rikastutti Kokkolan kaupunginteatterin pienoisnäytelmä sukupolvenvaihdoksesta, ja seminaarin päätti maatalousyrittäjä Jaakko Kielennivan loppusanat.

Osallistujat pääsivät tutustumaan myös minimessuihin, joissa maatalouden sidosryhmät esittelivät toimintaansa ja asiantuntijat olivat tavattavissa. Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanke oli mukana minimessuilla ja tilaisuuden järjestelyissä. Tilaisuus oli maksuton ja keräsi lähes 100 kiinnostusta alueen toimijaa ja maa- ja metsätalouden harjoittajaa.

Seminaari osoitti, että maaseudun elinkeinojen kehittämisessä tarvitaan monialaista yhteistyötä, innovatiivisia ratkaisuja ja vahvaa tiedonvälitystä – kohti ilmastoviisasta ja kestävää tulevaisuutta.

Kuvissa Hankeen pöytää minimessuilta, yleisö kuuntelemassa puheenvuoroja ja Markku Saarinen Tapiosta pitämässä metsäalan puheenvuoroa jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta.

Hieskoivu ja vesiensuojelu nousivat keskiöön suometsäwebinaarissa

Suometsien hoitoon liittyvät ratkaisut ja niiden vaikutukset vesistöihin olivat esillä 30.10.2025 järjestetyssä webinaarissa, jossa asiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta ja Tapio Oy:stä toivat esiin ajankohtaisia tutkimustuloksia ja käytännön suosituksia.

Hieskoivu – monimuotoisuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia

Luonnonvarakeskuksen Lasse Aro korosti hieskoivun merkitystä turvemailla. Hieskoivua voidaan hyödyntää erityisesti turvekankailla, suonpohjilla ja turvepelloilla, joissa se tarjoaa vaihtoehtoja biomassan tuotantoon ja energiapuuksi. Tutkimusten mukaan  lähtöpuustoltaan hyvän hieskoivikon kasvatus on kannattavaa rehevällä kasvupaikalla. Sen sijaan uudistamisvaiheessa taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kannattaa siirtyä havupuiden kasvattamiseen. Hieskoivu tukee monimuotoisuutta: se tarjoaa elinympäristöjä sadoille hyönteis- ja lintulajeille sekä parantaa maaperän rakennetta ja vesitaloutta.

Hieskoivun kasvatukseen liittyen kuulijat olivat jättäneet ennakkokysymyksiä, joihin Lasse Aro ja Metsäkeskuksen metsähoidon asiantuntija Anu Hilli vastasivat.

Vesiensuojelu – kuormituksen vähentäminen alkaa suunnittelusta

Johtava tutkija Mika Nieminen esitteli suometsänhoidon ratkaisuja käytännön tasolla. Nieminen muistutti, että ojitetut suot kuormittavat vesistöjä pitkään. Kuormituksen vähentämisessä tehokkain keino on estää sen syntyminen: välttää tarpeettomia ojituksia, pitää ojasyvyydet maltillisina ja suosia jatkuvaa kasvatusta. Ravinteiden pidättäminen valumavesistä on Suomen olosuhteissa haastavaa, joten painopiste on metsänkäsittelyssä. Soiden ennallistaminen ja sekametsien suosiminen voivat pitkällä aikavälillä vähentää vesistöjen tummumista.

Vesistökuormituksen hallinta suometsissä edellyttää Niemisen mukaan ennen kaikkea järkevää metsien käsittelyä. Ojittamisen ja intensiivisten hakkuiden välttäminen ovat tehokkaampia keinoja kuin pelkät tekniset vesiensuojeluratkaisut.

Suunnittelu ratkaisee – kokonaisvaltainen lähestymistapa

Tapion johtava asiantuntija Tiina Ronkainen esitteli suometsänhoitohankkeiden suunnittelun periaatteita. Suunnittelussa sovitetaan yhteen puuntuotanto, vesiensuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja monimuotoisuus. Keskeistä on valuma-alueen tarkka rajaus, ojaverkoston kunnon arviointi ja vesiensuojeluratkaisujen, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien, sijoittaminen. Tarpeettomia ojien kunnostuksia ja liian syviä ojia tulee välttää, sillä ne lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta. Tiina Ronkaisen esitys avasi kuulijoille suometsänhoidon hankkeen merkitystä ja tavoitteita sekä koko prosessin etenemistä.

Webinaari keräsi lähes 90 kuulijaa, joista osa oli jättänyt myös ennakkokysymyksiä aiheeseen liittyen. Webinaarin materiaali ovat luettavissa Metsäkeskuksen materiaalipankista: Sharing – Folder – MediaBank

Tilaisuuden järjesti

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet | Metsäkeskus

yhteistyössä seuraavien Metsäkeskuksen hankkeiden kanssa:

Sähkölinjojen vierimetsät kuntoon | Metsäkeskus

RAPSU – Ratkaisuja Pohjanmaan suometsien ilmasto- ja vesistövaikutuksien hallintaan | Metsäkeskus

Kiiminkijoen valuma-alueen ympäristön parantamisen koordinaatiohanke – KIVAKO | Metsäkeskus

Potkua Kainuun metsiin | Metsäkeskus

Sähkölinjojen vierimetsät kuntoon -hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman kautta. Muita hankkeita rahoittaa Euroopan maaseuturahasto

Metsänomistajien näkemykset ja tiedontarpeet kirjanpainajasta

Kyselytutkimus kirjanpainajasta

Metsänomistajien tietämystä ja suhtautumista kirjanpainajan aiheuttamiin metsätuhoriskeihin sekä koulutus- ja tiedotustarpeita selvitettiin kyselytutkimuksella osana Suometsien puun korjuun uudet tuulet -hanketta. Kysely lähetetiin sähköisesti kaikkiaan 1171 metsänomistajalle. Maakunta-alueiksi rajautuivat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, jossa kirjanpainajan aiheuttamat metsätuhot ovat toistaiseksi vähäiset. Vertailuaineistoksi valikoitui puolestaan Etelä-Karjala merkittävien kirjanpainaja tuhoalueidensa vuoksi.

Kirjanpainajatietoisuuden alueelliset erot

Kokonaisuutena voidaan todeta, että kirjanpainajauhka on vastanneiden metsänomistajien keskuudessa tunnistettu, mutta siihen liittyvä tieto ja toimintavalmiudet eroavat maakunnittain.

Tutkimuksen perusteella kyse ei ole vain yksittäisistä kysymyksistä vaan kokonaisuudesta, joka ulottuu riskien tunnistamisesta tuhojen torjuntaan, hallintaan ja metsien uudistamiseen. Tämä antaa selkeän viestin siitä, että tiedonvälitystä on laajennettava ja syvennettävä. Vastanneiden metsänomistajien näkökulmasta ei kaivata vain yleistä tietoa kirjanpainajasta, vaan ennen kaikkea käytännönläheisiä neuvoja. Miten tunnistaa tuhot ajoissa, miten reagoida ja miten varautua tulevaan?

Lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista

Metsänomistajien suhtautumisesta kirjapainajauhkaan ja koulutustarpeista saat lisätietoa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija Kristiina Rahikainen opinnäytetyöstä, Metsänomistajien tietoisuus kirjanpainajasta, työ on kokonaisuudessaan luettavissa Theseus -tietokannasta. https://www.theseus.fi/handle/10024/899364