Julkinen hankekuvaus
Marjanviljelyä kehitetään jatkuvasti toimintatapojen, viljelytekniikoiden ja lajikkeiden suhteen vastaamaan markkinoiden kysyntään ja tuotteen toimittamiseen ja käytettävyyteen liittyviin haasteisiin. Mansikan tunneliviljelyssä suurin laatutappioita ja sadonmenetyksiä aiheuttava kasvitauti on mansikan härmä (Podosphaera aphanis), joka kasvukauden olosuhteista riippuen esiintyy kasvustoissa jo keskikesästä lähtien. Sienitautien torjuntaan käytettävät kemialliset kasvinsuojeluaineet ovat viime vuosina vähentyneet ja ne ovat haitallisia ympäristölle ja ihmisille. Ultravioletti-C-säteilyn (UVC) avulla voidaan torjua sienitautien leviämistä kasvintuotantoympäristöissä. UVC-tekniikka mansikan kasvitautien torjunnassa –hankkeen päätavoitteena on kehittää vaihtoehtoinen menetelmä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytölle. Hankkeessa muodostetaan innovaatioryhmä, johon kuuluvat Luonnonvarakeskus, Kehitys-yhtiö SavoGrow Oy, kaupallinen mansikkatila sekä led-valaisimia suunnitteleva ja valmistava yritys. Innovaatioryhmä kehittää vuosien 2022-2024 aikana UVC-säteilyyn perustuvan, automaattisesti tunneliolosuhteissa toimivan laitteen prototyypin sekä tekee sen valmistamisen ja käytön kustannusarviot. Hankkeen kohderyhmänä ovat marjanviljelijät, mansikkaa ostavat yritykset ja kuluttajat sekä teknologiayritykset ja potentiaaliset konevalmistajat. Hanke on julkinen ja siinä pyritään laajaan näkyvyyteen. Hankkeessa on tavoitteena rakentaa tietopohja, joka mahdollistaa laitteen kaupallistamiseen kaupallisen toimijan toimesta.
Lisätiedot
Ohjelma/Rahasto
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022)
Hankenumero
183001
Aloituspäivämäärä
31.12.2021
Loppumispäivämäärä
30.12.2024
Onko kyseessä Leader-hanke?
ei
Toimenpide
Kehittämishanke
Alatoimenpide
16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP
Toimenpiteen tyyppi
Yhteistyö
Toimenpiteen tarkenne
Maaseudun innovaatioryhmät, EIP
Hankeluonne
Maaseudun innovaatioryhmä (EIP)
Ajankohtaista hankkeesta
UVC-robottia esiteltiin Maatalouskonemessujen Innovaatiotorilla lokakuussa 2024. Laite herätti paljon mielenkiintoa. Kotiinviemisiksi saimme monta uutta kontaktia, joiden avulla voimme suunnitella jatkotoimenpiteitä hankkeen päättymisen jälkeen.
Hanke lähestyy loppuaan, joten on aika tiivistää hankkeen aikaansaannokset ja suunnitella mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Hankkeen tavoitteena oli siis suunnitella ja valmistaa autonomisesti yöaikaan toimiva robotti, joka säteilyttää mansikkakasvustoa UVC-säteilyllä. UVC-säteily torjuu mansikan härmää tehokkaasti, joten kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä voidaan vähentää.
Suunnittelussa keskityttiin käyttöpaikan vaatimuksiin, kustannuksiin ja monikäyttöisyyteen. Koska sopivia valmiita robottialustoja ei ollut saatavilla, projekti muokkasi Kontio-senioriajoneuvon robottialustaksi. Rakentamisessa käytettiin edullisia ja helposti saatavilla olevia komponentteja.
Robotissa on sulautettu ohjausjärjestelmä ja modulaarinen ohjelmisto, joka toimii EPEC 6505 -näytössä ja EPEC EC44 ohjainyksikössä. Liikkuminen perustuu GNSS paikannukseen ja Lidar-tasoskanneriin. Robottia voi ohjata manuaalisesti tai etäyhteydellä valvoa sen automaattitoimintoa.
Teknistä suoriutumista testattiin vuosina 2023 ja 2024 mansikkatunneleissa. Ensimmäisenä kesänä havaittiin parannettavaa, ja toisena kesänä robotti todettiin proof-of-concept-tasolla riittäväksi, vaikka edelleen oli teknisiä puutteita. Robotti kykeni toimimaan itsenäisesti yöllä ilman valvontaa. Poikkeustilanteet ja niiden hallinta olivat suurimpia haasteita. Robotti ei kuitenkaan aiheuttanut vahinkoa mansikoille tai ympäristölle. Tuoteprototyyppi-tasolle pääseminen vaatii seuraavan kehityshankkeen.
Vaikka toimivia laitteita on kehitetty useissa eri maissa, niiden käytön kustannustehokkuus on vielä alhainen. Menetelmän käytön reunaehtojen parempi tunteminen (esimerkiksi säteilyn minimiannos ja säteilytysten välisen maksimiaika kullekin kasvilajille) mahdollistaisi suuremman pinta-alan käsittelyn tiettynä aikana. Myös robottien monikäyttöisyyden kasvattaminen lisäämällä siihen erilaisia työvoimaa säästäviä toimintoja kasvattaisi kustannustehokkuutta. Esimerkiksi kuvantamistekniikan avulla olisi mahdollista tunnistaa kasvustojen ravinnepuutoksia, mikä mahdollistaisi täsmälannoituksen.
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili