Vapaa Virtaankoski III – pohjakynnys, ennallistamisen ja kunnostamisen mahdollistaja

Urakka aloitettiin vesirakennustyönä 11.11.2024.
Urakassa pyrittiin noudattamaan vesiluvan ohjeellista työjärjestystä. Työt oli määritelty tehtäväksi lintujen pesimäajan ja virkistyskauden 15.4.–31.8. ulkopuolella. Alkuperäinen, määritelty tavoite oli valmistuminen 15.2.2025 mennessä. Alavirran vesihuoltolinjan kunnostaminen (Sysmän kunta/vesiosuuskunta) kuitenkin viivästyi ja viivästytti alavirran muotoilua ja näin urakan valmistumisaikataulua muiden tekijöiden lisäksi. Seuraava valmistumisetappi oli 15.4.2025, mutta jouduimme hakemaan kalataloudellisten lisätöiden vuoksi Hämeen Elyltä hiukan lisäaikaa ja työt valmistuivat lopulta 30.4.2025 mennessä.
Talvi oli onneksi leuto ja vähäluminen. Pohjapadon / -kynnyksen virtausta hillitsevä perusrakenne valmistui jo varhain tammikuussa 2025 ja mahdollisti vanhan patorakenteen purkamisen 25.-28.1.2025.
Veden korkeuden säätö / avattu ohitusuoma aiheutti ennakoimattomia lisäkustannuksia sekä pientä viivästystä urakan etenemiseen. Muutamia tarpeellisia, hyväksyttäviä muutoksia tehtiin toteutuksen aikana mm. teräsponttisydämen asennuksessa sekä melontakynnyksen rakenteessa. Myös tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittaville melontaporttitolpille asennettiin suunnitelman mukaisesti anturat rakenteeseen.
Pohjakynnyksen toteutus onnistui erinomaisesti ja se toimii niin virtauksen ohjauksessa ja hillinnässä. Se on myös tulevaisuudessa perhokalastajien käveltävissä ja maisemaan erittäin hyvin sopiva, kaunis rakenne.

Hanke aloitettiin 11.11.2025, kun kaikki luvat olivat lainvoimaisia, suurin osa haetusta rahoituksesta varmistunut. Kilpailutus oli tehty jo kesällä, mutta lopullinen valinta ja urakkasopimus kirjoitettiin vasta marraskuun alussa 2024. Urakoitisijana toimi kilpailutuksen perusteella valittu Uponor Infra Marine Services Oy, valvojaksi Welado Oy,
Pohjapadon toteutus
Tässä alla selostus pohjapadon rakentamisesta valvoville tahoille lähetetystä töiden valmistumisilmoituksesta. Valistumisilmoitus ja saatu lausunto on liitteenä. Vedenkorkeuden seurannasta saatu tarkennus kehotus ja mittausaikataulu on otettu huomioon.
Pohjapadon rakentaminen tehtiin 13.11.2024-9.1.2025 aikana.
Ennen rakentamista alueelle tehtiin sukellustarkastus urakoitsijan toimesta, jolloin todettiin, että alueella ei esiinny uhanalaisia simpukoita ja että joki on osin syvempi kuin suunnitelmissa oli esitetty.
Pohjapadon rakentamisen ajaksi voimalaitoksen viereen rakennettiin työnaikainen ohitusuoma veden korkeuden väliaikaiseksi alentamiseksi, sillä vettä ei saatu laskettua tarpeeksi alas voimalaitospatojen luukkujen avaamisella. Ohitusuoman avulla padon läheinen alue saatiin kuivaksi ja rakentamistyöt voitiin toteuttaa. Ohitusuoma toteutettiin 4.12.2025 laadittujen piirustusten mukaisesti. Työhön saatiin lupa Hämeen ELY-keskukselta 09.12.2024 (HAMELY/1659/2023) (Liite 17). Ohijuoksutusuoma poistettiin käytöstä 14.4.2025.
Rakentamisen aikana pohjapadon louhepenkereisiin meni louhetta enemmän suunnitelmiin verraten, sillä joki oli oletettua syvempi.
Louhepenkereen suunnitelmien mukaista syvätiivistystä ei toteutettu, sillä penkereen tiivistäminen tapahtui penkereen rakentamisen aikana. Louhepenkereen yli ajettiin täyslastissa olevilla kuorma-autoilla sekä kaivinkoneilla lähes tuhat kertaa, mikä tiivisti louhepenkereen vahvaksi. Tämä liikennöinti pohjapadolla tiivisti myös keskiosan murskeen, johon syvätiivistys oli tarkoitus tehdä. Suunnitelmamuutoksiin saatiin hyväksyntä geosuunnittelijalta 5.12.2024. Geosuunnittelijan mukaan louhepenkerettä ei alun perinkään ollut tarkoitus syvätiivistää vaan kohdistaa tiivistys nimenomaan keskiosan mursketäyttöön, johon teräspontit asennettiin. Erillistä syvätiivistystä ei ollut kuitenkaan enää tarpeen tehdä, sillä sekä keskiosan murskeen että penkereen tiiveys on rakennusaikaisen raskaan ajoneuvoliikenteen takia riittävä. Toimenpiteestä luopumisella saatiin myös tarpeellisia kustannussäästöjä.
Suvannon pohjan kovuuden takia myöskään pohjakankaita ei laitettu harjanteiden väliin ja geosuunnittelija (Aluetaito Oy) myös hyväksyi, että voitiin jättää padon pintaan merkitty 20 cm murskekerros ja sen takia myös alle suunniteltu pohjakangas asentamatta. Sen sijaan pyöreät eri kokoiset isohkot kivet asetettiin padon harjalle kalojen lepo- ja suojapaikoiksi ja ne tukeutuvat 0–600 louheeseen. Teräspontin asennuksen jälkeen tarkkailtiin, esiintykö läpivuotoa tai painaumia. Kivien välit tiivistettiin murskeella ja siten saatiin tiivis luiskarakenne, kun mursketta lisättiin läpivuotokohtiin. Luiskan alle lisättiin isoja kiviä ankkurikiviksi.
Pontin korko, leikkaukset ja virtaama-aukot sekä kaikki muutkin rakenteet mitattiin takymetrimittauksilla.
Alivirtaama-aukkoja tehtiin suunnitelmien mukaan yhteensä kolme (Liite 9 ja 10).
HUOM! Valmistumisilmoitus sekä valvovan viranomaisen lausunto ovat Hyrrässä loppuraportin liitteenä.
Työt koskialueella tuli tehdä pääosin kuivatyönä ja siksi työpatona toimiva, pohjapadoksi ja silmää miellyttäväksi ja maisemaan sopivaksi pohjakynnykseksi viimeisteltävä rakenne oli toteuttamisessa avainroolissa. Talvi oli yllättävän leuto ja vähäluminen, mikä oli urakan kannalta erinomainen asia. Vain yhden viikon aikana pakkaslukemat nousivat niin, että oli hiukan harkittava, mitä töitä oli vesiolosuhteissa mahdollista tehdä. Veden korkeuden hallinta oli pulmallista, sillä virtauksen ohjaus sähkölaitoksen kautta ei riittänyt vaan Hämeen Elyn luvalla saimme luvan avata ohitusuoman sähkölaitosrakennuksen viereen Virtaankoskentien puolelle. Tämä aiheutti ennakoimattomia lisäkustannuksia sekä pientä viivästystä urakan etenemiseen. Muutamia pieniä - hyväksyttäviä – muutoksia tehtiin toteutuksen aikana mm. teräsponttisydämen asennuksessa sekä melontakynnyksen rakenteessa. Myös mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittaville melontaporttitolpille asennettiin suunnitelman mukaisesti anturat rakenteeseen.
Pohjakynnyksen toteutus onnistui erinomaisesti ja se toimii niin virtauksen ohjauksessa, hillinnässä kuin on myös tulevaisuudessa perhokalastajien käveltävissä ja maisemaan erittäin hyvin sopiva, kaunis rakenne.

Urakan kokonaishinta ylittyi noin 200 000 eurolla ja kiviaineksien tarpeessa yllätyksen tuotti suurien kivien tarve. Suunnitelmassa oli määritelty noin 400 suurta kiveä ja loppulaskelman mukaan niitä kului noin 2200 kpl. Itse kivet eivät olleet kovin kalliita, mutta niiden kuljetus oli työlästä ja kuormaan mahtui vain noin 1-3 kiveä. Haaste oli myös virran syvyys, pohjapadon vieressä suvannossa on noin 7 metriä vettä.
Onneksi talvi oli lauha ja vähäluminen. Se helpotti vesialueella työskentelyä eikä töitä jouduttu tulvien tai pakkasten vuoksi keskeyttämään. Pohjapadon osalta kaikki sujui lähes suunnitellun mukaisesti. Joitakin pieniä muutoksia tarvittiin, mutta urakoitsijan sekä suunnittelijan kanssa yhteistyössä löydettiin ratkaisut ja saatiin hyväksyntä valvovalta viranomaiselta Hämeen Elyltä. Haasteellinen oli virtauksen ohjaus-/vedenpinnan säätelyn vuoksi avattu ohitusuoma sekä sen ja vanhan voimalaitoksen virtauskammioiden sulkeminen. Kaikesta kuitenkin selvittiin eikä mitään epäonnistumisia tapahtunut.
Suunnitelmamme olivat erittäin tarkat, mutta ne olisivat voineet olla vieläkin tarkemmat ja enemmän olisi voitu tutkia jo suunnitteluvaiheessa.
Urakoitsijan sukelluskokemus ja alueen tutkiminen sukeltamalla oli hyvä asia, joka olisi kannattanut tehdä jo suunnitteluvaiheessa.
Tulemme tekemään urakasta kokonaisuutena vielä tarkemman analyysin ja tuomaan kokemuksemme hyödyksi myös muille vastaavia urakoita suunnitteleville ja toteuttaville.

Tulokset
Tuloksena olemme saaneet hienon, vapaana virtaavan Virtaankosken ja mahdollisuudet alueen ja sen toimintojen jatkokehittämiselle.
Suotuisten kalastovaikutusten lisäksi kunnostuksella olemme saaneet vesikasveille ja pohjaeliöstölle paremman ja stabiilimman elinympäristön ja mahdollisuuden paranevaan ja kehittyvään alueen ekologiseen monimuotoisuuteen. Kunnostuksella olemme luoneet ratkaisevan edellytyksen ja esimerkin koko Tainionvirran jatkokehittämiselle.
Siitä olemme saaneet jo viitteitä seuraavan nousuesteen omistavan tahon aktivoitumisella sekä mm. Hartolan kalatalousalueen yhteiskokouksessa ja kiinnostuksessa Tainionvirran kalataloudelliseen sekä toiminnalliseen kunnostukseen.
Taimenet, muut kalat ja vesilinnut ovat jo hyväksyneet vapaan virran. Taimenista on runsaasti havaintoja, lisäksi peruskalastosta mm. salakoista ja lahnoista. Lokit ovat palanneet kalastamaan virralle ja koskelo sekä telkkä pesivät taas tällä vanhalla vakioalueillaan.
Koskiympäristöjen ennallistaminen on siis monella tapaa arvokasta ja tärkeää, sillä se edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
Lisäksi ihmisiä viehättävät vapaina virtaavissa koskissa monet eri tekijät, jotka liittyvät sekä luonnon kauneuteen että koskien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ne voimme nyt huomioida jatkotoimenpiteissämme.

Vaikutukset
Hankkeen vaikutukset tulevat näkymään alueen yritys- ja virkistystoiminnassa ennallistamishankkeen toteutuksen jälkeen mahdollistaen moninaiset aktiviteetit ja jatkojalostuksen. Näitä ovat mm. alueen kehittyvä kalastus myös matkailupalveluna, samoin melonta harrastus-, retki- ja koskimelonnan urheilutoimintana kuin myös myöhemmin vetovoiman lisäyksen mahdollistama rakennusten käyttötarkoituksen muutos.
Tärkeät luontovaikutukset näkyvät ja toteutuvat vesistössä ja luonnossa jo välittömästi ja täydessä mitassa pidemmällä aikavälillä.
Virtaan osakaskunta on asettanut Virtaankoskelle ja ylä- ja alapuoliselle alueelle tiukat kalastussäännöt, maksut ja rajoitukset. Tällä hetkellä ne ovat hyvä asia, sillä mm. koskialueen kalastus on koekalastuksia lukuun ottamatta kielletty koko vuoden 2025. Annetaan luonnolle aikaa palautua ja kalastolle aikaa tutustua ja tottua alueeseen.
Kalastollisia ym. luontovaikutuksia seuraamme tiiviisti kalataloustarkkailusuunnitelman mukaisesti ja yhteistyökumppaneittemme kanssa. Vedenkorkeuden tarkkailu jatkuu vähintään 3 vuotta Hämeen Elyn valvonnassa ja sen perusteella määritellään mahdolliset tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Vesistötarkkailu - urakan aikainen - päättyi jo ja tulokset olivat hyvät eli urakalla ei ollut veden laatua heikentäviä vaikutuksia.
Pohjapatoa pitkin voi kalastusvarusteissa kävellä ja sen päältä onnistuu perhokalastus mainiosti.
Retkimelonnalle suunniteltu, virtaukseltaan rauhallisempi reitti, kosken reunaan oli vaikea toteuttaa ja nyt vauhtia on koskessa hiukan liikaa perusmelojalle. Kokeneemmat melojat selviytyvät kyllä ja koskimelojille virta on kohtalaisen hyvä. Kompromisseja on kuitenkin täytynyt tehdä kalastonhoitopainotteisesti. Pohjapatoon rakennettu melontakynnys akanvirtoineen onnistui hyvin ja joidenkin tahojen rakennustyönaikaisista epäilyksistä huolimatta se on valmiina myös silmää miellyttävä vesielementti.
Koski on nähtävyys ja vetovoimainen vierailukohde – myös Salpausselkä Unesco Geopark -kohde. Sen vapaa virta ja kohina kuin myös kuvauksellisuus vetää ihmisiä puoleensa niin läheltä kuin kaukaa. Olemmekin hakeneet rahoitusta alueen virkistystoimintojen investointeihin ja toivottavasti pääsemme niitä jo syksyllä 2025 toteuttamaan.
Kun alueella on paremmat fasiliteetit, pystytään siellä palvelemaan paremmin niin kalastajia, melojia, luontomatkailijoita kuin myös satunnaisia kävijöitä. Alueen yrittäjien, kehittämisyhtiö Ladecin, Sysmän kunnan, VisitLahti -organisaation edustajien sekä Koulutuskeskus Salpauksen luonto-, matkailu-, ravintola- ym. koulutusalojen kanssa on jo käyty vuoropuhelua potentiaalisesta alueelle sopivasta yrittäjyydestä. Kun koskimelonnan säännöt on neuvoteltu ja kosken käyttö mietitty kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi ja kalastonhoitoa häiritsemättömäksi, voidaan yhteistyötä kehittää monipuolisesti. Yksi mahdollisuus ja toive olisi kehittää Sysmän lukion Päijänne-linjalle melonnan opetus ja virittää yhteistyötä urheiluseura Sysmän Sisun kanssa.
Projektipäällikkö on sekä urakan aikana että valmistumisen jälkeen esitellyt Virtaankosken muutosta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia niin esityksinä kuin myös esittelyinä paikan päällä virralla. Kiinnostusta on ko. toiminnan maksulliseen ja palveluja sisältävään kokonaisuuteen ja palautetta tarpeista on kerätty.
Vapaa Virtaankoski mahdollisuuksineen, toteutettu muutos, luonnon palautuminen ja kosken valokuvauksellisuus kiinnostaa todella paljon ja tätä kiinnostusta on hyvä pitää yllä, ruokkia ja kehittää – kestävä kehitys ja ympäristö huomioiden.