Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi

Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi -hankkeessa tehtiin pohjatyö yli 200-vuotiaan veteliläisen sivukamarituvan säilyttämiseksi yhdistysten talona. Hankkeen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä kuuden paikallisen yhdistyksen kanssa. Hanke alkoi toukokuun alussa 2024 ja päättyi kesäkuun loppuun 2025. Hanke rahoitettiin Euroopan maaseuturahastosta, Leader-toimintaryhmä Pirityisten toimesta. Hankkeessa tehtiin talon historiaselvitys, kuntokartoitus, korjaussuunnitelma, käyttötarveselvitys ja käyttösuunnitelma. Pitkään tyhjillään ollut rakennus on historialtaan merkittävä ja soveltuu sijainniltaan paitsi kulttuurimatkailuun, myös paikallisten kohtaamispaikaksi. Hankkeen työpajoissa selvitettiin rakennuksen käyttötarpeita ja suunniteltiin rakennuksen tulevaa käyttöä. Työpajoissa kehitettiin myös hankkeessa tehtyä korjaussuunnitelmaa vuorovaikutuksessa suunnittelijan kanssa. Hankkeen toimenpiteistä tehtyä hankeraporttia pyritään käyttämään talon korjaamiseen haettavan investointihankkeen rahoitushaun tukena. Talolle on suunniteltu ensivaiheessa kesäaikaista käyttöä paitsi yhdistysten kokoontumis- ja toimintapaikkana, myös kulttuurimatkailussa, kulttuuriympäristökasvatuksessa ja korjausrakentamisen näyteikkunana.

Vetelin kunnan omistama Veistolan sivukamaritupa on ollut pitkään tyhjillään. Talo edustaa harvinaista keskipohjalaista rakennustyyppiä, sivukamaritupaa, joita rakennettiin 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Huomattava osa näistä rakennuksista sekä myös suurimmat sivukamarituvat tehtiin tyypin keskuspitäjään Veteliin. Vuonna 2023 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteutti ”Sivukamarituvat historian näyttämönä” -hanketta ja Veistolan sivukamarituvan tilanne nousi esille Vetelissä. Vetelin kotiseutuyhdistyksessä heräsi ajatus hankkeesta ja rakennuksen kunnostamisesta yhdistysten taloksi. Vetelin kotiseutuyhdistys vuokrasi rakennuksen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kunnalta loppuvuodesta 2023. Vetelin kotiseutuyhdistyksen lisäksi hanketta lähti rahoittamaan viisi muuta yhdistystä ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti lähti hakemaan hanketta marraskuussa 2023. Leader-toimintaryhmä Pirityiset puolsi hanketta kokouksessaan 21.2.2024 ja lopullinen myönteinen päätös saatiin 10.4.2024(Päätösnumero 388006), jonka jälkeen hankkeen toteutus alkoi 1.5.2024.
Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi -hanke alkoi historiaselvitykseen liittyvän lustotutkimuksen sekä kuntokartoituksen taustatöillä. Tarjouksia kysyttiin lustotutkimukseen kahdelta ja kuntokartoitukseen kolmelta toimijalta. Samalla projektipäällikkö aloitti rakennuksen historiaselvityksen tekemisen. Veistolan historiaselvitykseen liittyen tehtiin kolme haastattelua, pienempiä tiedusteluita, arkistotyötä Vetelin kunnan kotiseutuarkistossa, kirjastossa ja kotiseutumuseolla. Hankkeelle muodostettiin myös projektiryhmä, mikä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa. Projektiryhmä oli keskusteleva toimien hienosti hankkeen tukena. Kesäkuussa 2024 Veistolassa tehtiin lustotutkimus, mistä selvisi talon rakennetun 1818. Sen suoritti Dendrokronologien Tuomo Wallenius. Kuntokartoituksen tekijäksi valittu Matti Palosaari suoritti kattavan kuntokartoituksen kesän 2024 aikana, kuntokartoitusraportin valmistuessa elokuussa. Siitä ilmeni, että talo on eri aikakausien muutoksista huolimatta hyvässä kunnossa, vaikka rakennus vaatii korjaamista ja huoltoa. Kuntokartoitusraportin valmistuttua kysyttiin tarjoukset rakennuksen korjaussuunnitelmasta kolmelta toimijalta, joista rakennuksen korjaussuunnittelijaksi valittiin Jussi Kalliokoski.
Koska hankkeen aloitus oli siirtynyt alun perin suunnitellusta tammikuusta toukokuuhun, hankkeen työpajatyöskentelyn alku siirtyi syksyyn 2024. Hankkeelle haettiin ja saatiin lokakuussa jatkoaikaa kesäkuun 2025 loppuun saakka, jolloin saatiin riittävästi aikaa työpajoille, suunnittelulle ja hankeraportin työstämiseksi. Lokakuun alussa hankkeessa järjestettiin ”Vanhat rakennukset käyttöön” -seminaari, jolla pohjustettiin työpajoissa tehtävää rakennuksen käyttötarpeisiin ja käytön suunnitteluun tehtävää työtä. Seminaarissa luennoi projektipäällikön lisäksi kolme luennoitsijaa, jotka kertoivat kolmesta toteutetusta ja vastaavanlaisesta korjaushankkeesta Veistolan lähialueella. Seminaarista ei kerätty talkootyötunteja, mutta myöhemmin työpajoihin osallistunutta väkeä oli kiitettävästi paikalla. Loka-marraskuun kolmessa työpajassa pohdittiin talon käyttötarpeita yhdistysten sekä yleisestäkin näkökulmasta. Puhuttiin myös Veistolan rakennuksen merkityksestä ja siitä, miksi vanhoja rakennuksia kannattaa korjata. Vuoden 2025 viidessä työpajassa tammikuusta toukokuuhun suunniteltiin talon käyttöä ja siihen liittyvää korjausta. Niissä lähes kaikissa oli läsnä rakennuksen korjaussuunnittelija Jussi Kalliokoski. Tämä oli tärkeää, koska alusta asti suunnittelija sai yhdistysväeltä tietoa, mikä heidän kokoontumistensa ja rakennuksen käytön kannalta on olennaista. Samalla korjaussuunnittelija pystyi viestimään korjausperiaatteista ja toteutuksen eri vaihtoehdoista. Työpajoissa keskusteltiin eri tilojen käytöstä, talon mahdollisista tulevista tapahtumista ja rakennuksen ylläpidosta. Hankeraporttiin koostettiin talon käyttötarpeita ja tulevaisuuden käyttöä käsittelevä luku työpajojen pohjalta. Työpajoihin osallistui keskimäärin hieman alle kahdeksan henkilöä työpajaa kohti. Viimeisessä työpajassa käytiin rakennuksen sisällä ja tutustuttiin korjaussuunnitelmaan. Alustavan kustannusarvion pohjalta keskusteltiin myös tulevan korjaushankkeen rahoituksesta. Korjaussuunnitelmaan liittyvää alustavaa kustannuslaskentaa teki keväällä Eläkeliiton Hannu Pakkalan, korjaussuunnittelija Jussi Kalliokosken ja projektipäällikön muodostama työryhmä. Sitä täydennetään ja tarkistetaan investointihankkeen hakuvaiheessa.
Hankkeen loppuvaiheen suurin toimenpide oli sähköisen hankeraportin laatiminen. Projektipäällikkö työsti sitä huhti-toukokuun aikana tehden myös siihen liittyvää toimitustyötä. Raportti sisältää esipuheen ja tiivistelmän lisäksi osiot Veistolasta sivukamaritupatyypin edustajana, talon historiaselvityksen, kuntokartoituksen, korjaussuunnitelman ja suunnitelmaluvun Veistolan tulevaisuudesta ja käyttötarpeista. Hankeraportin taiton teki kesäkuussa 2025 Ruralia-instituutin Jaana Huhtala, projektipäällikön osallistuessa prosessiin. Hankeraporttia pyritään käyttämään korjausrahoituksen hakemisen tukena. Se on julkaistu sähköisenä 24.6.2025 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Raportteja -sarjassa. (Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi, Raportteja 244)

Hankkeen toimenpiteet saatiin hankkeessa toteutettua eli lähtötilanne Veistolan korjaamiseen tähtäävän investointihankkeen hakemiseen ja toteuttamiseen on hyvä. Veistolan rakennuksesta ja sen historiasta tiedetään aiempaa enemmän ja talo pystyttiin dendrokronologisen tutkimuksen kautta myös oikeasti ajoittamaan. Talo on yli 200-vuotias eli rakennusvuodeksi paljastui 1818. Historiaselvitys paljasti paitsi talon henkilöhistoriaa ja Veistokoulun aikaa, esimerkiksi sen, että rakennusta aiottiin kansalaisjärjestöjen taloksi jo välirauhan aikana. Rakennushistoriallisesti Veistolalla on suuri merkitys alueen rikkaan rakennusperinnön edustajana ja sivukamaritupana. Hankkeen myötä paikallinen nuoriso ja osa vanhemmistakin kuntalaisista tietää alueellisesta erikoisuudesta, sivukamarituvista enemmän.
Hankkeessa tehtiin kattava kuntokartoitus, missä selvitettiin talon korjaustarpeet. Tämä oli tärkeää, jotta korjaustoimenpiteet saatiin realistisesti mitoitettua. Kuntokartoitus osoitti talon olevan kaikin puolin korjauskelpoinen ja kuntokartoitusta käytettiin myös korjaussuunnittelun pohjamateriaalina.
Hankkeen korjaussuunnitelma on tehty historiallista rakennusta ja sen ominaispiirteitä kunnioittaen. Suunnitelmassa on kuitenkin huomioitu talon toiminnan vaatimukset, kuten toimiva keittiö ja vessa. Talon käyttö tulee olemaan hyvin monipuolista ja se on otettu korjaussuunnitelmassa huomioon. Korjaussuunnitelmaan liittyen haarukoitiin myös korjausvaiheen kustannusten alustavaa budjettia. Korjaussuunnitelmassa on käsitelty restauroinnin periaatteita ja siinä annetaan myös eri rakennusosiin liittyviä korjaustapaohjeita. Hankkeessa tehty korjaussuunnitelma-aineisto sisältää julkisivu- ja havainnekuvien lisäksi teknisempiä kuvia materiaalikerroksista, mitkä tulevat helpottamaan korjausvaiheen toteutusta.
Hankkeessa selvitettiin myös rakennuksen käyttötarpeita ja suunniteltiin sen tulevaa käyttöä. (Ks. Hankeraportti, luku V) Veistola tulee ensisijaisesti olemaan yhdistysten kesäaikaisen toiminnan ja kokoontumisten paikka. Rakennuksen ympärivuotinen käyttö on tulevaisuudessa mahdollista, mutta ylläpito- ja kustannussyistä rakennuksen heti lämpimäksi tekeminen ei ole seuraavaksi toteutettavan korjausvaiheen toimenpiteitä. Käyttö on suunniteltu kesäaikaiseksi sekä kokoontumisten että kulttuurimatkailun osalta ja kulttuuriympäristökasvatuksen osalta kevääseen ja syksyyn painottuen. Yhteinen talo mahdollistaa tulevaisuudessa uudenlaista yhdistysten välistä yhteistyötä ja tähän hankkeessa on otettu ensi askelia.
Hankkeen alkaessa julkaistun tiedotteen jälkeen julkaistiin verkkojutut Keskipohjanmaassa 21.5.2024 ja Perhonjokilaaksossa 23.5.2024. Perhonjokilaakso teki hankkeen dendrotutkimuksesta 27.6.2024 jutun ”Miten vanha on Veistola?”. ”Vanhat rakennukset käyttöön” -seminaarista ja hankkeen työpajoista tiedotettiin paikallislehti Perhonjokilaaksossa ja sen digisivuilla. Vetelin Kotiseutuyhdistyksen Katja Palosaari tiedotti työpajoista sosiaalisessa mediassa ”Vetelin kotiseutuyhdistys” facebook-sivustolla. Projektipäällikkö kertoi hankkeesta Ruralian aluehistorian ohjausryhmässä 2.9 ja Ruralian tutkimusryhmien esittelyssä 25.10. Toimintaryhmä Pirityiset teki hankkeeseen ja perinnerakentamiseen liittyvän klipin Kestävän kehityksen viikolla 24.9. 2024. Hankkeen kannalta paikallisesti tärkeä tiedotustapahtuma oli 10.10.2024, jolloin projektipäällikkö pääsi kertomaan kaikille Vetelin yläastelaisille sivukamarituvista ja Veistolasta ja käytiin rakennuksessa sisällä. Tämä oli rakennuksen tunnettavuuden kannalta hieno asia, mikä pohjustaa talon toimimista kulttuuriympäristökasvatuksessa myös jatkossa. Paikkakunnalla laajasti luettavaan Vetelin Jouluun projektipäällikkö kirjoitti Veistolasta artikkelin ”Kestävälle rakennukselle kestävää käyttöä”. Pirityisten ja Yhyres ry:n seminaaripäivässä 13.12.2024 projektipäällikkö puhui rakennuskulttuurista, sivukamarituvista ja Veistola-hankkeesta. Leader Pirityisten toiminnanjohtaja Krista Järvelä kirjoitti keväällä 2025 Keskipohjalaiset Kylät ry:n Kylillä -tiedotuslehteen alueen rakennusperintöön liittyvän artikkelin ”Sivukamaritupa – Keskipohjalaisen rakennusperinnön alueellinen erikoisuus”, missä käsiteltiin myös Veistola-hanketta. Artikkeli löytyy myös Leader-Pirityisten sivuilta. Veistola-hankkeesta kerrotaan myös 18.6.2025 ilmestyneen puualan Puumies-lehden artikkelissa ”Pelastakaa pohjalaistalot”. Kesäkuussa 2025 sähköisenä julkaistuun hankeraporttiin on koottu kaikki hankkeen toimenpiteet ja siihen voi tutustua Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Raportteja-sivuilla. Raportin linkkiä voi jakaa eri tahoille ja tarvittaessa printata pdf. -muotoisena.

Hanke on parantanut paikallista tietoisuutta sivukamaritupien ja vanhan rakennuskannan merkityksestä, erityisesti yläkoululaisten informoinnin, mutta myös seminaarin, lehtijuttujen ja työpajojen kautta. Veistolan korjaaminen tulee myös parantamaan Vetelin kirkonseudun merkittävää kulttuurimaisemaa ja alueen jatkohyödyntämistä. Veistolan toiminta ei tule korvaamaan olemassa olevia toimintoja, esimerkiksi Vetelin kotiseutumuseon tai Taidekartanon näyttelytoimintaa, vaan tehostamaan niitä. Ajatuksena on saada kävijät käymään kerralla useammassa kohteessa. Korjattuna rakennus pystyy toimimaan paitsi alueen kulttuurin näyteikkunana myös veteliläisten kesäaikaisena kohtaamispaikkana.
Työpajoihin osallistunut yhdistysväki muodostaa tulevaisuuden pohjaverkoston eli työryhmän, mikä suunnitelman mukaan kokoontuu syyskuussa ja lähtee ensi talvena hakemaan projektin seuraavaa vaihetta eli investointihanketta Veistolan korjaamiseksi. Investointihankkeen yksityisen rahoitusosuuden kerääminen tulee olemaan kokonaisprosessin haastavimpia osia. Hankkeessa hahmoteltiin rahoituksen keräämiseen kolmikantamallia, missä talkootyö, yhdistysten rahoitus ja yrityksiltä hankittu rahoitus muodostaisivat omat kolmanneksensa. Hankkeen toimenpiteistä tehtyä raporttia käytetään myös rahoituksen keräämisen tukena, sillä raportin kautta selviää, mikä on rakennuksen merkitys, korjaustarpeet, korjaustapa ja tuleva käyttö. Hankkeessa tehdyt suunnitelmat antavat selkeät suuntaviivat tulevaisuudelle, mikä edesauttaa rahoituksen saamista tänä haastavana aikana. Hankeraportti antaa yhden esimerkin myös vastaaville hanketoteutuksille laajemmalla alueella. Hankkeen vaikutuksena tulevalle korjaushankkeelle löydettiin myös erinomainen vetäjä, joka nauttii yhdistysväen luottamusta ja tuntee rakennuksen ja perinteiset korjausmenetelmät.
Talon korjaaminen useamman yhdistyksen ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä alentaa raja-aitoja ja tarjoaa luonnollisen alustan yhteistoiminnalle ja tulevien tapahtumien syntymiselle. Veistolan sivukamarituvan säilyminen ja toimiminen yhdistystoiminnan ja korjausrakentamisen näyteikkunana sekä kulttuurimatkailun ja kulttuuriympäristökasvatuksen paikkana tuo alueen kulttuurikentälle merkittävän uuden kohteen. Veistola voidaan yhdistää esimerkiksi Kaustisen Unesco -statuksen tuomaan matkailutoimintaan erinomaisesti. Se laajentaa alueen käyntikohteiden kenttää omalla profiilillaan ja tuo toimijoidensa kirjon kautta uusia sisältöjä ja myös yhteistä toimintaa.