24.9.2025

Särkikalaa halutaan kaupan hyllyille ja ihmisten lautasille, mutta kauppa ei käy – mikä neuvoksi?

Jari Setälän Yliö Maaseudun Tulevaisuudessa

Vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen käyttöä on vuosikausia pyritty eri keinoin edistämään. Nyt särkikalojen ympärille on saatu rakennettua toimivia arvoketjuja kalastajalta lopputuotteen valmistajaan asti, mutta tuotteiden kysyntä on romahtanut, kirjoittaa kalatalouden asiantuntija Jari Setälä.

Vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen käytön lisääminen on ollut kestoaihe kalataloudessa. Tuskin mistään muusta asiasta on vuosikymmenten mittaan ollut niin paljon hankkeita.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana on syntynyt särkikalatuotteita tuottavia kaupallisia arvoketjuja. Useat kalastajat ovat investoineet särkikalojen pyyntiin ja jalostajat saaliin käsittelyyn.

Kaupan hyllyillä on nykyisin useita särkikalatuotteita tarjolla, mutta ne eivät nyt tahdo mennä kaupaksi.

Kysynnän heikentyminen johtuu monien epäsuotuisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kansainvälisten kriisien seurauksena kuluttajien ostovoima on vähentynyt.

Kotimaiset erikoistuotteet jäävät kaupan hyllyille, mutta edullisia tuontikalapuikkoja myydään paljon. Tuontituotteet ovat hyvin esillä ja niiden markkinointi on massiivista. Kaiken kukkuraksi tuotu lohi on halpaa, mikä vähentää kotimaisten kalatuotteiden kysyntää.

Julkiskeittiöidenkään ostoista ei ole tullut apuja, koska valtio ja uudet hyvinvointialueet etsivät kustannussäästöjä.

Keväällä toteutetun selvityksen perusteella kaikkien särkikaloja jalostavien yritysten tuotteiden kysyntä oli vähentynyt. Vain särjen vienti veti, mutta monilla jalostus- ja vientiyrityksillä oli edelleen viime vuoden lahnaa pakkasessa. Myös pienten särkikalojen vastaanottaminen oli tyrehtynyt, koska niitä ei enää saatu myytyä turkiseläinrehujen raaka-aineeksi.

Mitä pitäisi tehdä, jotta kovalla työllä tehdyt arvoketjut selviäisivät poikkeuksellisesta markkinatilanteesta?

Tuontituotteet ovat hyvin esillä ja niiden markkinointi on massiivista.

Kaupan hyllyihin päätyvistä kotimaisista särkikalatuotteista ei saa halpatuotteita. Särkikalojen pyynti on työvoimavaltaista ja perustuu vaihtelevien luonnonsesonkien hyödyntämiseen. Särkikalojen jalostukseen erikoistuneet yritykset ovat pieniä, eikä niiden toimintaa voi enää juurikaan tehostaa.

Kalateollisuuden toivoisi panostavan enemmän eineksiin ja valmisruokiin, mutta tehokkaat automaattilinjastot edellyttäisivät raaka-aineen tuonnin ja tuotteiden viennin lisäämistä.

Valkolihaisten valtamerikalojen maailmanmarkkinat ovat valtavat. Siellä ei helpolla pärjää hintakilpailussa. Päinvastoin maailmalta tarjotaan meille halpoja kalamassoja ja -pakasteita, minkä vuoksi kotimaisten tuotteiden on oltava huippulaatuisia ja suomalaiseen makuun sopivia.

Suomalaisten särkikalatuotteiden markkinointi on viime vuosina ollut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vaisua.

Erikoistuotteilla pitää olla vahva brändi ja uskollinen asiakaskunta. Brändien kehittäminen vaatii pitkäjänteistä markkinointia, johon harvalla pienellä yrityksellä on varaa ja osaamista. Särkikalat ansaitsisivat oman pitkäkestoisen markkinointistrategiansa, joka sisältäisi yritysten, julkisten toimijoiden ja markkinoinnin ammattilaisten yhteistyönä suunniteltuja koordinoituja toimia.

Arvoketjun toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua on edelleen syytä lisätä. Näin vältettäisiin tilanteita, joissa tuotteita kehittäneet jalostajat eivät saa tarpeeksi raaka-ainetta tai pyyntiin panostaneiden kalastajien saaliille ei ole kysyntää. Kalastajat ja jalostajat voivat keskinäisellä yhteistyöllä ja verkostoitumisella turvata raaka-aineen saatavuutta ja lopputuotteita valmistavien yritysten tulisi hyvissä ajoin ennen pyyntikauden alkua viestiä raaka-aineen tuottajille kysynnän muutoksista.

Särkikalojen jalostus luo kotimaassa lisäarvoa, mutta myös vientimarkkinat tulee hyödyntää. Optimitilanteessa varmistettaisiin, että kotimaan jalostusyritykset saavat tarpeeksi raaka-ainetta ja loput saaliista vietäisiin. Tällöin vienti vakauttaa kysyntää.

Nyt moni kalastajista voi hyödyntää vain elintarvikekokoisen osan saaliistaan.

Tulevaisuuden odotuksena on, että lemmikkiruokateollisuus kehittäisi särkikaloista uuden ekologisen kotimaisen tuotteen ja näin koko saalis sekä myös elintarviketuotannossa syntyvät sivuvirrat saataisiin kaupaksi.

Särkikalahankkeiden vaikuttavuutta pitäisi parantaa. Hankkeiden koordinaatioon olisi hyvä nimetä valtakunnallinen yhdyshenkilö, joka tuntee aikaisempien hankkeiden tulokset, avustaa uusien hankkeiden suunnittelussa ja varmistaa kehityspanoksien tuloksellisen kohdistamisen.

Jari Setälä

elinkeinokalatalouden tutkija

Suomen Kalatalouskehitys

.

9.9.2025

Kehittämishankkeet, joissa särkikalat tai vajaasti hyödynnetyt kalat ovat ainakin jossain määrin mukana 2020-2027

Viime viikolla lupasimme julkaista tällä sivulla listan kaikista EMKVR-ohjelmakauden julkisista kehittämishankkeista, joihin särkikalat liittyvät. Ennakkotiedosta poiketen hankkeita löytyi vain 12. Suurimmassa osassa näistäkin hankkeista särkikalat tai vajaasti hyödynnetyt lajit on mainittu vain sivuosassa.

Hankelinkit hankerekisteriin, hankkeiden julkiset kuvaukset sekä valmistuneet loppuraportit:

Suvannon hoitokalastus

Julkinen hankekuvaus

Hankkeella pyritään poistamaan haitallisia kalalajeja kuten haukea ja erilaisia särkikaloja. Tehtyjen taimenten ja harjusten poikasistutusten suurimpana uhkana epäonnistua on niiden joutuminen haukien ravinnoksi heti istutusten jälkeen. Samalla pyritään pitämään koski ja suvanto puhtaana koskikalastuksen näkökulmasta haitallisista kalalajeista.

Sisävesikalastuksen sekasaaliiden mekaanisen kokolajittelijan prototyypin valmistus Lahden kalanlajitteluaseman käyttöön

Julkinen hankekuvaus

Kalansaaliit nuotta- ja rysäpyynnistä ovat usein sekasaaliita, joiden lajittelu ilman mekaanisia välineitä on työlästä. Merikalalle on maailmalla ja Suomessakin soveltuvia ratkaisuja, mutta ne ovat aivan liian suuria, suurille volyymeille suunniteltuja ja kalliita toimiakseen sisävesikalastuksen tarpeita palvellen kalan alkukäsittelyn pienissä tiloissa. Särkikalapainotteiset hoitokalastussaaliit ovat erittäin työläitä lajitella, kun niissä on useita kalalajeja ja kokoluokkia sekä paljon pientä kalaa. Se estää usein niiden vastaanottamisen elintarvikekäyttöön kokonaan, vaikka hyödyntämiskelpoinen osuus olisi merkittävä, koska lajittelu on kallista ja sen vaatima aika on myös pois perkuuaikaan käytettävästä työajasta. Tässä hankkeessa rahoitetaan kalanlajitteluun soveltuva pieneen tilaan optimoitu hoitokalastusasemalle mahtuva pystytasossa toimiva lajittelulaite, joka on mekaaninen. Lisäksi lajittelulaitteesta tehdään konepiirustukset. Laitteen on tarkoitus vähentää käsin tehtävää käsittelytyötä ja tehdä siitä ergonomisempaa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Kalastuksen kehittäminen-ohjelman kanssa (Kake -hanke), josta rahoitetaan kyseisen mekaanisen lajittelijan varsinainen kehitys ja testaustyö

Uudistettuja elinkeinomahdollisuuksia vajaasti hyödynnetyistä järvikaloista (VAJAKALA)

Julkinen hankekuvaus

Hankkeen tavoitteena on laajentaa järvikalojen käytön mahdollisuuksia nostamalla nykyisin vajaasti hyödynnettyjä järvikaloja osaksi kannattavaa elinkeinokalataloutta sekä etsimällä väyliä varsinaisten kohdelajien pyynnin ohessa saatavan sivusaaliin taloudellisesti kestävään jatkohyödyntämiseen. Hanke keskittyy erilaisiin lisäarvotuotteisiin ja rakentuu Suomessa elintarvikekäytön osalta hieman tuntemattomampiin, mutta potentiaalisiin saalislajeihin uusia innovaatiopolkuja avaten. Hanke tähtää ensisijaisesti järvikalan käyttömahdollisuuksien kasvattamiseen sekä uusien kalatuotteiden käytännön tuotteistamiseen. Hankkeessa selvitetään myös valikoitujen kalalajien osalta biologisia ja ympäristöllisiä lähtökohtia tuotteistuksen käyttöön. Lisäksi kartoitetaan soveltuvia valmistus- ja jalostusmenetelmiä sekä selvitetään kattavasti laadullisia haasteita ja näiden ratkaisumahdollisuuksia. Hankkeessa toteutetaan erilaisia pilotointeja yhdessä elinkeinotoimijoiden kanssa.

Saaristomeren särkikalat massan kautta tuotteiksi

Jari Setälän selvitys

Koko hankkeen loppuraportti tulossa lokakuussa

Julkinen hankekuvaus

Hankkeessa selvitetään Varsinais-Suomen merialueen luonnonkalaa hyödyntävän arvoketjun mahdollisuudet tuottaa särkikalaa, särkikalamassaa ja särkikalasta valmistettuja tuotteita taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Pasuria pöytään

Julkinen hankekuvaus

Hankkeen tavoitteena selvittää pasurin tie sivusaaliista ruoaksi. Tukea paikallista elinkeinokalataloutta ja kokeilla pasuria lähiruokapainotuksella kotikeittiöön ja ammattikeittiöihin. Toimenpiteiden mukaisesti Toimintapaketti 1 Mitä on pasuri. Toimintapaketti 2 Miten hyödyntää pasuria? Toimintapaketti 3 Pasuri koe/ tuotevalmistus Toimintapaketti 4 Raportoidaan pasurin reitti merestä pöytään jatkotoimenpiteitä

Kalavoima Ruokakulttuurissa

Julkinen hankekuvaus

Hankkeessa keskitytään Itämeren kalan ja merestä saatavan ravinnon kulutuksen lisäämiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen vajaasti hyödynnetyistä kalasta, esimerkiksi silakasta. Tässä hankkeessa keskitytään merestä saatavan ravinnon tunnetuksi tekemiseen ja brändäamiseen mm. tosi-tv kilpailun ja median avulla. Brändämisellä tuodaan esille meriruoan hyvyyttä ravinnonlähteenä. Samalla vahvistetaan kalajalostuksen tuotantoketjun tärkeyttä ja elinvoimaisuutta merestä ruoaksi pöytään. Kotimaisin kaloihin pyritään löytämään uusia makuja muista kulttuureista. Kehittämishankkeessa on tarkoituksena kasvattaa kalan markkinapotentiaalia ja uusien tuotteiden tulemista markkinoille, kaupan hyllylle ja lopulta kuluttajalle. Samalla vajaasti hyödynnetylle kalalle tulee uusia ideoita ruokapöytiin ja samalla ympäristön hoidollinen parannus meren tilaan.

Lähikalaa lautaselle

Julkinen hankekuvaus

Hankkeen tarkoituksena on lisätä lähikalan, lähikalatuotteiden, kalantuotannon ja –tuottajien tunnettuutta kuluttajien keskuudessa tuoden samalla esiin kala-alan toimijoita lähiruoan tuottajina. Kala-alasta luodaan positiivista kuvaa ja houkuttelevaa alaa koulutuksen ja työllisyyden kannalta. Kalastus on merkittävä osa suomalaista kulttuuria ja tärkeä osa kotimaista ruokaturvaa. Kotimaisen kalan ekologisuus, terveellisyys ja positiiviset vaikutukset ympäristöön ovat myös hyvin ajankohtaisia teemoja, joita hankkeessa tuodaan esiin samoin kuin kalankäsittelytaitojakin. Lisäksi hanke edistää lähikalan käyttöä julkisissa ja yksityisissä ammattikeittiöissä sekä valmisruokateollisuudessa. Uuden ilmastoruokaohjelman mukaan kasviproteiinien ja kalan käyttöä proteiinin lähteenä tulisi lisätä ja samalla kotimaisen kalan edistämisohjelma kannustaa ammattikeittiöitä lisäämään kotimaisen kalan käyttöä. Hankkeessa selvitetään lähikalan käyttöä Perämeren rannikon kalatalousalueella selvittäen lähikalan kysyntää ja tarjontaa sekä hankintakanavia. Kalastajien, jalostajien ja ammattikeittiöiden yhteistyötä aktivoidaan ja toimijoita kannustetaan löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Ammattilaisille suunnattujen toimenpiteiden tavoitteina on 1) Tehdä markkinaselvitystä lähikalan kysynnästä ja tarjonnasta Perämeren kalatalousalueella. 2) Edistää lähikalan ja erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalalajien käyttöä ammattikeittiöissä ja valmisruokateollisuudessa. 3) Kalastajien, kala-alan jalostajien, ammattikeittiöiden ja elintarvikeyritysten yhteistyön kehittäminen ja uusien kalatuotteiden tuotekehityksen aktivoiminen. Kuluttajille ja nuorille suunnattujen toimenpiteiden tavoitteena on 1) Lisätä lähikalan näkyvyyttä ja tuoda esiin kalastajia ja kala-alantoimijoita lähiruoan tuottajina. 2) Lisätä nuorten tietoisuutta lähikalasta ja kala-alan koulutusmahdollisuuksista. 3) Nimisuojan hakeminen karisiialle markkinoinnin tueksi.

Vedestä lautaselle

Julkinen hankekuvaus

Hankkeen tavoitteena on kehittää kalatuotteiden arvoketjua, kehittää uusia innovatiivisia kalatuotteita yhdessä kalastajien, kalajalostajien ja ammattikeittiöiden kanssa sekä kehittää tuotteita vähempiarvoisista kalalajeista tarjottavaksi ammattikeittiöihin. Tehtävät toimet hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista. Hankkeessa kehitetään erilaisia innovatiivisia tapoja vähemmän hyödynnettyjen kalalajien ja jalostuksen sivutuotteiden käyttämiseksi ammattikeittiöissä. Ammattikeittiöiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta he voivat tarjota hankkeessa kehitettyjä kalatuotteita asiakkailleen. Hankkeen avulla edistetään ja parannetaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saatavuutta ja menekkiä elintarvikkeena. Tavoitteena on edistää kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajille. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta erilaisista sertifikaateista ja saada niitä käyttöön sekä parantaa laatua ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Hankkeen toimet edistävät toimialaa koskevaa vuoropuhelua sekä lisäävät alan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kansainvälisyyttä tuomalla uusia tuotteita ammattikeittiöiden kautta kansainvälisten matkailijoiden saataville. Hankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, ammattikeittiöt sekä kalatalousalan toimijat alueella. Hankkeen toimenpiteet suunnataan pääasiassa Koillismaan alueelle Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Posiolle sekä Kainuuseen, mutta viestinnän avulla pyritään tavoittamaan kala-alasta kiinnostuneita laajemminkin koko Suomen alueelta. Hankkeen toteutusaika on 31.3.2025-28.2.2027.

Kalasta viisaasti fermentoimalla

Julkinen hankekuvaus

Kotimaisen kalan edistämisohjelman (MMM 2022) tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla. Visiona on, että kotimaisen kalan kulutus kaksinkertaistuu ja kalatuotteiden viennin arvo moninkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Yhtenä strategisena tavoitteena on kalatalouden yritystoiminnan uudistuminen, jossa painotetaan kiertotalouden ja kestävien ratkaisujen kehitystä ja käyttöönottoa sekä vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen, erityisesti silakan, kilohailin, kuoreen, särkikalojen ja muikun, elintarvikekäytön lisäämistä. Kalan käytön Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen liittyvistä myönteisistä vaikutuksista huolimatta varsinkin kotimaisen vajaasti hyödynnetyn kalan kulutus on vähäistä. Yhtenä syynä tähän on, että markkinoilla olevien kalatuotteiden valikoima tai laatu eivät miellytä kuluttajaa. Erilaiset kalan perkuu- ja fileointijäännökset päätyvät Suomessa tällä hetkellä enimmäkseen rehuksi. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kalaraaka-aineet tulisi käyttää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja hyödyntää ensisijaisesti elintarvikkeeksi. Tässä hankkeessa päätavoitteena on lisätä kotimaisten, myös vajaasti hyödynnettyjen, kalalajien elintarvikekäyttöä, luoda uusia käyttömahdollisuuksia kalojen perkuun sivuvirroille, ja tuoda tietoa uusista kestävistä teknologisista ratkaisuista kalatalouden yrityksille. Tämä toteutetaan kehittämällä vajaasti hyödynnetyistä kaloista sekä kalasivuvirroista bioprosessointiteknologialla kestävästi tuotettuja uudenlaisia ruokatuotteita sekä ainesosia käytettäväksi elintarvikkeissa tai ravintolisissä. Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja Aktion Österbotten r.y.:n yhteistyönä.

Östersjöfisk åt alla

Slutrapport: Östersjöfisk åt alla

Projektets offentliga beskrivning

Bakgrund: Kunskap och erfarenhet från tidigare projekt med Östersjöns outnyttjade fiskarter i fokus ligger som bas för det nya projektet ”Östersjöfisk åt alla!”. Som outnyttjade fiskarter definieras all fisk som för tillfället inte utnyttjas till fullo, exempelvis id, braxen, mört, björkna, sutare, gädda samt strömming. Genom projektet vill vi öka andelen outnyttjade fiskarter i den allmänna måltiden i Nyland. Trots att det finns en uttalad efterfrågan på dessa fiskarter – ett intresse hos allmänheten att tillreda och äta dem, finns de tyvärr sällan till salu i fiskdisken eller hos fiskaren. Vi ser ett stort behov av dialog kring temat outnyttjade fiskarter a) fiskare emellan, men också längst hela kedjan mellan: b) yrkesfiskare, fisksäljare och konsument. Att äta outnyttjade fiskarter är klimatsmart, en proteinkälla med ett minimalt ekologiskt fotavtryck. Fisket av vilt fångade inhemska mörtfiskar är också ett utmärkt sätt att få bort näringsämnen ur havet som bidrar till övergödning. Övergödningen är det största och mest synliga miljöproblemet i Östersjön. Övergödningen leder till algblomningar, grumligt vatten, slemmiga stränder och syrebrist nära havsbotten. Till följd av övergödningen finns det idag allt mer mörtfisk i Östersjön. Målsättning: Målsättningen med projektet ”Östersjöfisk åt alla!” är att öka allmänhetens intresse för och kunskap om Östersjöns outnyttjade fiskarter. För att öka andelen outnyttjade fiskarter som fiskas är det viktigt att i samarbete med fiskare diskutera utmaningarna med fisket av dessa, samt hitta nya möjligheter och lösningar. När vi väljer närfångad fisk stöder vi det lokala fisket. Genom projektet ger vi också allmänheten verktyg för att hantera och tillreda dessa fiskar. Via projektet vill vi svänga trenden med den nedåtgående konsumtionen av inhemsk fisk och specifikt påvisa att outnyttjade fiskarter är nyttiga matfiskar. Dessa fiskar är närproducerad, klimatsmart och lokal mat.

Smartfisk från hav till tallrik

Projektets offentliga beskrivning

Målsättningen med projektet ”Smartfisk från hav till tallrik” är att öka konsumtionen av inhemsk fisk i Österbotten och bidra till ett ökat intresse för Östersjöns outnyttjade fiskarter, dvs smartfisk. Som smartfisk definieras all fisk som för tillfället inte utnyttjas till fullo, exempelvis id, braxen, mört, björkna, nors och gädda, men också strömming, lake och siklöja, vars konsumtion minskat markant de senaste åren. Vi genomför projektet för att öka medvetenheten om fisk som en nyttig och ekologiskt hållbar proteinkälla. Vi vill stödja yrkesfiskare och livsmedelsföretag inom fiskerisektorn genom att lyfta den lokala fisken och höja värdet på underutnyttjade fiskarter. Vi vill förebygga övergödning av Östersjön och främja en hållbar relation mellan det Österbottniska samhället, havet och dess resurser. Målgrupper är professionella (yrkesfiskare, fiskhandlare, övriga aktörer inom fiskerisektorn) samt allmänheten (ungdomar, vuxna, marthor). Efter avslutat projekt vill vi se: – en ökad tillgängligheten av smartfisk i butiker och på restauranger och en ökad livsmedelsanvändning av strömming i Österbotten – nya innovationer med smartfisk som huvudråvara, endera i form av recept, nya måltider på restauranger eller som färdig produkt – att smartfisken fiskas upp ur havet i större utsträckning än nu – en ökad kunskap kring fiskhantering Projektet gynnar yrkesfiskare och fiskhandlare och ger dem möjlighet att utöka sina inkomster genom att höja värdet på alternativa fiskarter. Konsumenten gynnas av projektet genom ökad kunskap kring smartfisk och fiskhantering. Därtill underlättar projektet för konsumenten att få i sig varierade fiskarter, som de nya näringsrekommendationerna som publiceras senare i höst också uppmuntrar till. Projektet får en större spridning i hela Österbotten via en del av Marthaförbundets medlemmar som kommer att utbildas djupare i temat inhemsk fisk med fokus på smartfisk.

Sydkustens smartfisk – från hav till tallrik

Projektets offentliga beskrivning

Vi fokuserar på att öka efterfrågan på underutnyttjad fisk via konsument och detaljhandeln, genom att bland annat utveckla nya recept, erbjuda kurser, sprida information och öka dialogen fiskaktörer emellan. Vi kommer även finnas där som stöd för yrkesfiskare och fungera som en bro mellan yrkesfiskaren och konsumenten vid behov. Vi genomför projektet för att: 1. Öka medvetenheten om fisk som en nyttig och ekologiskt hållbar proteinkälla 2. Stödja professionella inom fiskerisektorn genom att lyfta den lokala fisken och höja värdet på underutnyttjade fiskarter 3. Förebygga övergödning av Östersjön och främja en hållbar relation mellan det Nyländska lokalsamhället, havet och dess resurser. Efter avslutat projekt hoppas vi se: – En ökad kunskap kring inhemsk fisk och fiskhantering – en ökad tillgängligheten av smartfisk i butiker och på restauranger/storkök och en ökad livsmedelsanvändning av strömming i Nyland – nya innovationer med smartfisk som huvudråvara. Endera i form av recept, nya måltider på restauranger eller som färdig produkt – att smartfisken fiskas upp ur havet i större utsträckning Projektet kommer att gynna yrkesfiskare samt fiskhandlare och ge dem möjlighet att utöka sina inkomster genom att höja värdet på alternativa fiskarter. Konsumenten kommer att gynnas av projektet genom ökad kunskap kring smartfisk och fiskhantering. Dessutom kommer projektet underlätta för konsumenten att få i sig varierade fiskarter, som de nya näringsrekommendationerna som publiceras senare i höst också uppmuntrar. Projektet får en större spridning i hela Nyland via en del av Marthaförbundets medlemmar som kommer att utbildas djupare i temat inhemsk fisk med fokus på smartfisk. Målgrupper: – Professionella (detaljhandeln, övriga aktörer inom fiskerisektorn, yrkesfiskare) – Allmänheten (ungdomar, vuxna, marthor)

.

4.9.2025

Tervetuloa mukaan särkikalaverkostoon!

Kansallinen kalatalousverkosto järjesti yhteistyössä Leader I samma båtin särkikalahankkeen kanssa 20.8.2025 Kalaparlamentin, jonka teemana oli ”Mikä neuvoksi, kun särkikalamarkkinat sakkaavat”. Särkikalaparlamentti keräsi linjoille lähes 50 osallistujaa, mikä kertoo vahvasta kiinnostuksesta särkikalojen hyödyntämiseen liittyviä teemoja kohtaan.

Esitelmien pohjalta voitiin todeta, että särkikalamarkkinoilla on suuria paineita mutta myös potentiaalia. Uusia mahdollisuuksia saattaa löytyä lemmikkieläinruokateollisuudesta, kalajauhosta ja viennin uusista kohdemarkkinoista.

Yksi tilaisuuden loppukeskustelun keskeisiä viestejä oli, että tarvitaan laajempaa ja koordinoitua särkikalojen markkinointia sekä pitkäjänteistä yhteistyötä arvoketjujen toimijoiden kesken. Kalatalousverkosto lupasi ottaa tästä kopin, ja tämä verkoston portaalin yhteyteen luotu sivu on ensimmäinen askel eteenpäin. Ensi viikolla kokoamme tänne listan kaikista tämän ohjelmakauden kehittämishankkeista, joihin särkikalat liittyvät. Ennakkotiedon mukaan niitä olisi vähintään muutama kymmen!