Maaseutuverkoston toimintakertomus 2024

Täyttä vauhtia eteenpäin – uudistuminen ja ajan hermolla pysyminen edellyttää uskallusta kokeilla uutta

Vuonna 2024 maaseutuverkoston toiminta paineli täyttä vauhtia eteenpäin. CAPin kaikki toimenpiteet olivat haettavina ja kysyntää verkoston osallistumiseen monella foorumilla ja monella tavoin riitti. Ja kuten jo perinteiseen kuuluu, vuoden aikana mukana oli perinteisiä, hyväksi koettuja toimintatapoja mutta myös aina jotain uutta energiaa tuovaa. Uudistuminen ja ajan hermolla pysyminen edellyttää uskallusta kokeilla uusia juttuja. Hyvässä verkostossa ja hyvässä yhteishengessä siihen on mahdollisuus. Tämä kokonaisuus jälleen kerran vuoden 2024 aikana tuotti todella hyviä tuloksia.

Tällä kaudella viestinnän rooli on korostunut entisestään. Siihen satsasimme nyt alusta lähtien todella paljon ja vuoden 2024 aikana 15 alueellisen maaseutuviestinnän koordinaattorin työt ja tehtäväkenttä vakiintuivat. Nyt meillä on aivan erinomainen, aikaisempaa laajempi viestintäverkosto kertomassa sisällöstä ja mahdollisuuksista. Jo nyt näkyy selvästi, että se oli hyvä ja tarpeellinen panostus.

Tämäkään verkosto ei toimi yksinään vaan yhteistyössä on laaja toimijoiden joukko muun muassa ministeriöiden, Ruokaviraston, ELY-keskusten, Leader-ryhmien sekä kuntien ja muiden ohjelman parissa toimivaa väkeä. Maaseutuverkosto tukee valittuja teemoja tarjoamalla toimijoille niihin liittyviä työkaluja, verkostoyhteistyön mahdollisuuksia ja käytännön esimerkkejä maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Välillä tätä tehdään virtuaalisesti, välillä erilaisissa tilaisuuksissa ja joskus jopa laivaristeilyinä, kuten maaseutuhallinnon vuoden suurin tapahtuma tammikuussa.

Tänäkin vuonna maaseutuverkoston toimintaa kehitettiin maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Digitalisaatio on tuonut oman lisämausteensa lähes kaikkeen toimintaan. Maaseutuverkosto ei ole siitä poikkeus. Uutena toimintamuotona edistettiin jo käyttöön otettua verkostoalustaa (maaseutuverkosto.fi). Alusta toimii koko Suomen kansallisen maaseutuverkoston näyteikkunana. Seuraava askel on sitten tietenkin tekoälyn kautta varsinkin tiedonhaun apuna. Sitä vuorovaikutusta, joka verkostotoiminnassa on ihan ydintekemistä, tekoäly ei tietenkään voi korvata. Mutta tiedonhaussa siitä voisi tulla oiva apulainen.

Katse vuoteen 2024

Verkostotoiminnan tavoitteet pohjautuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden tavoitteisiin ja painopisteisiin. Jokaiselle vuodelle valitaan erityiset painopisteet. Vuonna 2024 näitä olivat uuden rahoituskauden käynnistämiseen liittyvien toimenpiteiden tukeminen, ohjelmakauden 2014–2022 tulosten esiin nostaminen, ympäristö ja ilmasto, innovaatioyhteistyö, huoltovarmuus ja teemoittaiset vaikuttavuuspolut. Mielestäni nämä painopisteet kuvaavat hyvin vuoden 2024 asioita ja tarpeita.

Vuonna 2024 Maaseutuverkostossa panostettiin lisäksi ilmasto- ja ympäristötoimiin sekä ruotsinkieliseen verkostotoimintaan. Verkostotoiminnan suunnittelun tueksi perustettiin fokusryhmät, joista toinen keskittyi ilmasto- ja ympäristöasioihin ja toinen ruotsinkieliseen yhteistyöhön. Fokusryhmien tavoitteena oli edistää näiden teemojen parissa tehtävää verkostotyötä.

Kaiken kaikkiaan vuosi 2024 oli varsin tapahtumarikas. Kuvauksia eri tapahtumista löytyy tarkemmin toimintakertomuksen sivuilta. Tässä teen vain aivan muutaman noston runsaasta valikoimasta.

Koska vuosi oli Ilmasto- ja ympäristöasioiden teemavuosi, maaseutuverkoston kantoi kortensa kekoon monilla ympäristöön liittyvillä tapahtumilla. Näitä olivat muun muassa osallistuminen Farmari-näyttelyyn heinäkuussa ja ison 200 hengen tapahtuman, Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivien järjestäminen Turussa.  Ympäristöteemaan liittyi myös maaseutuverkoston, maa- ja metsätalousministeriön ja Greenpeace Suomen kanssa yhteistyössä tehty työpajan nuorten ympäristöhuippukokouksessa. Työpajassa kuultiin noin sadan nuoren näkemyksiä tulevaisuuden kestävästä ja kannattavasta ruokajärjestelmästä. Ilmasto- ja ympäristöteema näkyi myös viestinnässä laajasti.

Den svenskspråkiga nätverkskoordinatorn har också varit mycket aktiv. Under året arrangerat nätverksträffar, utbildning, delat bästa praxis mm på svenska samt deltagit i finskspråkiga arrangemang med ett svenskspråkigt inslag eller varit delgenomförare. Samarbete med Nordregio har också varit viktigt under året.

Nuoret ja Leader olivat vahvasti esillä toiminnassa. Uutena avauksena oli ensimmäinen EU-laajuinen nuoriin ja Leader-toimintaan keskittyvä Young LEADER Forum Vierumäellä. Se kokosikin heti yli 200 Leader-aktiivia 33 eri maasta. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Euroopan maaseutuverkostoyksikön ja EU:n komission kanssa.

Leader-kentässä toteutui muutenkin paljon koulutuksia ja tapahtumia. Erityisen maininnan ansaitsee panostaminen työhyvinvointiin. Teemasta on toivottu koulutuksia jo pidempään. Nyt toiveisiin vastattiin ja Työhyvinvoinnin avaimet –koulutuskokonaisuus toteutettiin. Viestinnän saralla yksi onnistuneista kampajoista oli ehdottomasti EU-päättäjä lähelläsi -kampanja Eurooppa-päivänä ja eurovaalien aikaan. Se avasi monen silmät katsomaan EU:ta lähietäisyydeltä.  Kuntoporraskisakin järjestettiin. Yhteensä kilpailun aikana kuntoportaita kuljettiin noin 430 000 kertaa. Aikamoinen teko terveyden edistämiseksi.

Lähiruokapäivä taas on vuosi vuodelta kerännyt enemmän ja enemmän kävijöitä. Se on kasvanut isoksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi, joka kerää yhteen paikalliset tuottajat ja muut maaseudun toimijat sekä innokkaat vierailijat.

Eikä vuotta ilman hankevoittoa. Suomalaisten hankkeiden arvostus EU-kilpailussa jatkui tänäkin vuonna. Keskisuomalainen Maatilojen muovit kiertoon -hanke palkittiin kansainvälisessä Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) -kilpailussa oman kilpailusarjansa parhaana. Suomea edusti finaalissa myös kaksi muutakin hanketta.

Kehittämishankkeiden ideointiin ja hankkeiden tulosten jatkojalostusta edistettiin mm. Katse Horisontiin! -ideavirtaamossa ja toimivaksi osoittautunut innovaatiotori järjestettiin tänä vuonna neljännen kerran. Lisäksi vielä toteutettiin alkutuotannon vaikuttavuuskiihdyttämö, jonka tavoitteena oli tukea maaseuturahoitteisten hankkeiden tulosten levittämistä ja skaalaamista sekä jatkotoimenpiteiden suunnittelua.

Ja sokerina pohjalla vuoden 2024 syyskuussa oli yksi vuoden kohokohtia eli iso Maaseutuparlamentti-tapahtuma, joka kokosi tuhatpäisen yleisön Nurmekseen. Maaseutuverkosto oli yksi tapahtuman järjestäjistä.

Iso ja lämmin Kiitos kaikille

Omalta osaltani nyt kuitenkin varsin haikein mielin totean, että tämä puheenjohtajan katsaus on minun osaltani viimeinen. Jään vuoden 2025 lopulla eläkkeelle ja seurailen jatkossa aikaansaannoksianne ja tuloksia sieltä maaseudulla kulkijan näkövinkkelistä. Yli vuosikymmen on vierähtänyt tämän verkoston toiminnan parissa. Se on ollut erittäin antoisa ja innostava kokemus. Ja yhtään liikaa kehumatta voin todeta, että vuosi vuodelta meno on vaan parantunut. Toiminta on hyvällä uralla ja hyvässä mallissa.

Iso ja lämmin kiitos teille kaikille näistä vuosista! Jatkakaa täyttä vauhtia eteenpäin!

Taina Vesanto

Maaseutuverkoston ohjausryhmän puheenjohtaja

Mitä on maaseutuverkostoiminta?

Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet

Maaseutuverkosto on manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämistä edistävä verkosto, joka mahdollistaa laajan tiedon-, kokemuksen- ja menetelmien vaihdon sekä lisää vuoropuhelua paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkoston tehtävänä on toimintansa kautta edistää EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden toimia erityisesti lisäämällä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston toimijoiden kesken. Keskeistä on, että potentiaaliset tuensaajat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkostotoiminta edesauttaa myös hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä toimijoiden keskuudessa. Toiminnan koordinoijana ja mahdollistajana toimii Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö.

Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet pohjautuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden tavoitteisiin ja painopisteisiin, joiden puitteissa:

• Varmistetaan älykäs, kestävä ja monipuolinen maatalousala, jolla parannetaan elintarviketurvaa.
• Tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään yhteisiä ympäristö- ja ilmastotavoitteita.
• Lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.
• Läpileikkaavana toimintana uudenaikaistetaan aloja edistämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla.

Maaseutuverkoston EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden 2023–2027 toimintasuunnitelmassa tärkeimmiksi tavoitteiksi on määritelty:

• Lisätä asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista CAP-strategiasuunnitelman toimeenpanoon ja tarvittaessa myös suunnitteluun.
• Parantaa CAP-suunnitelmien toimeenpanon laatua ja suoritusperusteisen toimeenpanomallin toteuttamista.
• Lisätä yleisön ja tuensaajien tiedonsaamista CAP-suunnitelmasta ja rahoitusmahdollisuuksista.
• Edistää maatalouden ja maaseudun kehittämisen innovaatioita ja tukea kaikkien sidosryhmien osallistumista, osaamista ja tiedonsaamista sekä sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja vertaisoppimista.
• Edistää seuranta- ja arviointivalmiuksia sekä CAP-suunnitelmien tulosten levittämistä.

Toiminnan teemat – ketterästi kehityksen kärjessä

Teemoja toteutetaan maaseutuverkostotoiminnassa yhteistyönä muun muassa ministeriöiden, Ruokaviraston, ELY-keskusten, Leader-ryhmien sekä kuntien ja muiden ohjelman parissa toimivien tahojen kanssa. Maaseutuverkosto tukee valittuja teemoja tarjoamalla toimijoille niihin liittyviä työkaluja, verkostoyhteistyön mahdollisuuksia ja käytännön esimerkkejä maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Valittuja teemoja ja toiminnan painopisteitä voidaan toteuttaa teemaryhmätoiminnan kautta, verkostokoordinaattorin vetämänä tai ostopalveluna. Mahdollisuuksia on hyvin monimuotoiseen temaattiseen toimintaan. Temaattista toimintaa on mahdollista toteuttaa myös kansallisen ja kansainvälisen fokusryhmätoiminnan muodossa. Maaseutuverkostoyksikkö tukee myös kansainväliseen teemaryhmätoimintaan liittyvää maaseutuverkoston jäsenten osallistumista kansainvälisen (kv)-palvelupakettitoiminnan kautta.

Oleellisen äärellä – toiminnan painopisteet 2023–2027

Maaseutuverkostotoiminnan kaksi tärkeää painopistettä ovat viestintä ja maaseutuverkostossa tapahtuvan alueellisen ja temaattisen verkostotoiminnan kehittäminen.  Viestinnän rooli edelliseen ohjelmakauteen verrattuna korostuu entisestään.

Maaseutuverkoston toimintaa kehitettiin maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Toiminnassa panostetaan jo olemassa olevien alueellisten verkostojen tukemiseen, mukaan lukien viestintäverkosto ja uusien perustamiseen sinne, missä niillä on tarvetta ja mahdollisuutta syntyä. Kansallisen maaseutuverkoston rakenteita tuetaan toimintaa palvelevilla työkaluilla ja tapahtumilla. Kansallisen maaseutuverkoston toimintaan haettiin vahvuutta myös temaattisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla naapurimaiden sekä EIP AGRI Euroopan verkostoyksikön kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä EIP (European Innovation Partnership) toiminnan puitteissa toteutettu Innovaatiotori syksyn maatalouskonemessuilla Helsingissä.

Uutena toimintamuotona edistetään jo käyttöön otettua verkostoalustaa (maaseutuverkosto.fi), jonka kautta maaseutuverkoston toimijat voivat luoda kontakteja keskenään, etsiä kehittämistoimintaan asiantuntijoita ja esitellä laajemmin omaa hanketoimintaansa sekä tuoda koko verkoston tietoisuuteen omat koulutuksensa ja muut tilaisuudet. Alusta toimii koko Suomen kansallisen maaseutuverkoston näyteikkunana. Seuraavana tavoitteena on kehittää tekoälytoimintojen hyödyntämistä etenkin tiedonhaun puitteissa. Varsinainen verkostoalusta valmistui vuoden 2022 alkupuoliskolla yhdessä AgriHubi-alustan kanssa. AgriHubi-alusta rahoitetaan kansallisista varoista, mutta alustojen toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Kansallisesti maaseutuverkostoyksikössä koordinoitavia teemoja rahoituskauden 2023–2027 aikana ovat:

• Ahvenanmaan verkostotoiminnan ja ruotsinkielisten sidosryhmät
• Ilmasto- ja ympäristöteema
• Innovaatioiden edistäminen ja EIP-aktivointi sekä muu innovaatioyhteistyö + AKIS-kokonaisuus, ml. AgriHubi-yhteistyö
• Leader-kokonaisuus
• Lähiruokapäivä sekä siihen liittyvät koulutus- ja kehittämistoimet
• Maaseudun nuoret
• Maatalousteema: älykäs, kestävä ja kannattava maatalousala
• Maaseudun yritysrahoitus ja kehittämishanketoimet
• Saamenkielisten verkostotoiminta
• Älykäs kylä, maaseudun digitalisaatio

Suurimmassa osassa koko rahoituskauden kattavista teemoista on jo ollut verkostotoimintaa vuonna 2024.

Yhdessä kohti tavoitteita – ohjausryhmä verkoston ytimessä

Maaseutuverkoston toimintaa ohjaa ja linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023–2027 ohjausryhmään kuuluu 11 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenensä, viisi pysyvää asiantuntijaa sekä esittelijä ja sihteeri. Ohjausryhmän toiminnassa painottuu vuosittaisen maaseutuverkoston toimintasuunnitelman sisällön linjaus ja konkreettisten tavoitteiden asetanta. Ohjausryhmä hyväksyy vuotuisen toimintasuunnitelman ja seuraa toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden maaseutuverkoston ohjausryhmä valittiin ja nimitettiin maa- ja metsätalousministeriön toimesta alkuvuodesta 2023 ja se aloitti toiminnan järjestäytymiskokouksen myötä maaliskuussa 2023. Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2024 aika neljä kertaa; helmikuun, huhtikuun, syyskuun sekä joulukuun kokouksiin. Näistä joulukuun kokous järjestettiin läsnäkokouksena Helsingissä, muut Teams kokousalustaa hyödyntäen virtuaalisesti.

Maaseutuverkoston painopisteet 2024

Maaseutuverkoston toimintaa ohjasivat erityisesti vuodelle 2024 valitut painopisteet:

• Uuden rahoituskauden käynnistämiseen liittyvien toimenpiteiden tukeminen
• Ohjelmakauden 2014–2022 tulosten esiin nostaminen
• Ympäristö ja ilmasto
• Innovaatioyhteistyö
• Huoltovarmuus
• Teemoittaiset vaikuttavuuspolut.

Viestinnän painopisteitä vuonna 2024 olivat:

• ympäristö ja ilmasto
• vaikutukset ja vaikuttavuus, tulosviestintää ja vaikuttavuusviestintää Leader- ja ELY-vaikuttavuustyöstöjen luvuista
• selkeä kieli, mm. tukiviestinnän termit.

Vuonna 2024 maaseutuverkostotoiminnassa järjestettiin tai oltiin mukana järjestämässä 111 tapahtumaa. Maaseutuverkoston osalliset järjestivät myös 5 palvelupakettitapahtumaa. Osallistujia näissä tapahtumissa oli yhteensä 10 670 henkilöä. Vuonna 2024 tapahtumat järjestettiin läsnä- tai virtuaalitapahtumina. Tapahtumiin liittyen Maaseutuverkostoyksikkö organisoi 20 toistuvaa sidosryhmätapahtumaa, joista esimerkkinä voidaan mainita virtuaaliset Nordic-Baltic kokoontumiset, verkostoaamut, neuvojien aamukahvit sekä EIP-virtuaalikahvit. Euroopan maaseutu- ja innovaatioverkoston tapahtumien puitteissa maaseutuverkostosta oli edustus 25 eri tapahtumassa, kokouksessa tai työpajassa

Vierailijoita Lähiruokapäivänä eri kohteissa oli yli 100 000. Lähiruokapäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä tapahtumana, mikä nosti vierailijoiden määrää yli 30 % edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi teemaan liittyi Joulukampanja, jossa oli mukana 89 vierailukohdetta. Tiloja tapahtumassa oli mukana 318, joka oli kaikkien aikojen ennätys. Lähiruokapäivän avajaistapahtumaa vietettiin Kurikan Jalasjärvellä keskikylän maamiesseuralla. Avajaistapahtumaan osallistui yli 2 200 kävijää. Farmari-maatalousnäyttelyssä heinäkuussa osastolla vieraili noin 2 000 henkilöä ja koko messujen kävijämäärä oli noin 91 000 kävijää. Helsingin maatalouskonemessuilla lokakuussa maaseutuverkoston järjestämällä Innovaatiotorilla vieraili arviolta noin 2500 vierasta, koko messujen kävijämäärä oli 18 768 vierailijaa. Innovaatiotorilla järjestettyyn verkostoitumistilaisuuteen ensimmäisen messupäivän iltana osallistui reilu 40 osallistujaa.

Yhteensä maaseutuverkostotoimintaan liittyvissä virtuaali- ja läsnätapahtumissa, mukaan lukien messut ja lähiruokatapahtuma, oli mukana noin 115 000 osallistujaa. Osasta virtuaalitilaisuuksista tehtiin myös tallenteet, jotka ovat olleet katsottavissa maaseutuverkoston YouTube-kanavalla. Kanavalle vuonna 2024 ladattuja videoita on katsottu yhteensä noin 14 078 kertaa.

Vuoden 2024 aikana 15 alueellisen maaseutuviestinnän koordinaattorin työ- ja tehtäväkenttä vakiintuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Yksi vuoden 2024 viestinnän tavoitteista olikin vakiinnuttaa alueellisten maaseutuviestinnän koordinaattoreiden toiminta ja luoda uusia yhteistyön paikkoja. Valtakunnalliset ja alueelliset viestijät jatkoivat tiivistä yhteistyötä. Maaseutuviestinnän koordinaattoreiden vaihtuva edustaja oli myös mukana valtakunnallisissa kampanjatiimeissä sekä Leader-toiminnan että ruotsinkielisen viestintäverkoston ryhmissä. Vuoden aikana maaseutuviestinnän koordinaattoreiden verkostojohtamisen valmiuksia vahvistettiin Timo Järvensivun työpajakokonaisuuksilla. Lisäksi alueiden toimiva yhteistyö oli aiheena huhtikuussa ELY-keskusten ja Leader-ryhmien yhteistyöwebinaarissa. Maaseutuviestinnän koordinaattoreille teetetyn kyselyn perusteella alueellinen yhteistyö sujuvoitui vuoden 2024 aikana, lisäksi kaikilla alueilla kontaktoitiin uusia sidosryhmiä. Viestinnän alueellinen verkostotyö eteni positiiviseen suuntaan, mutta toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja viestinnän roolin kirkastamisen eri toimijoille koettiin vaativan edelleen panostusta. Kevätkaudella viestintäverkosto kutsuttiin koolle kasvokkaintapaamiseen Leader-päivien yhteyteen, joskin tiukka taloudellinen tilanne karsi osallistumismahdollisuuksia, eikä vuoden aikana voitu järjestää muita lähitapaamisia.

Laajempi, kaikki sidosryhmät kokoava maaseutuviestijät-verkosto kokoontui kolme kertaa vuoden aikana Teamsin välityksellä. Aiheena kokoontumisissa oli vuoden suunnitelmat. Viestintä kiinnostaa; linjoilla on ollut useita kymmeniä osallistujia. Maaseutuviestijöiden kesken keräännyttiin myös Maaseutuparlamentissa eräänlaiseen Leijonan luolaan, jossa tuomareina toimivat Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Peltomäki sekä viestintäkonsultti Essi Orama. Työpajassa pureuduttiin median maailmaan kysymyksellä: maaseutu ei kiinnosta mediaa.

För att planera och förbättra den svenskspråkiga kommunikationen tillsattes den 1.1.2023, vid sidan av det finska kommunikationsnätverket, ett svenskspråkigt kommunikationsnätverk som gemensamt leds från Landsbygdsnätverket och JSM. I nätverket ingår de viktigaste samarbetsparterna. Nätverket fortsatte sin verksamhet år 2024 och höll fyra digitala möten (15.2, 30.4, 5.9 och 28.11). Därtill arrangerade nätverket ett webinarium under hållbarhetsveckan i september (24.9) med temat “Hållbarhetskommunikationens ABC”. Landsbygdens Folk uppmärksammade webinariet med en artikel (27.9) Hållbarhetskommunikation: ”Ingen orkar läsa endast domedagsartiklar” .

Ett speciellt fokus under året var samarbetet med svenskspråkiga influensers på Fastlandsfinland och på Åland. I början av året samarbetade kommunikationsnätverket med Mörby gård från Raseborg kring temat ägarbyten. I samband med Ålands landsbygdsgala (2.3), besökte Meri Kiikkala och Ann-Sofi Backgren även matentreprenören Michael Björklund i Smakbyn på Åland (1.3) och diskuterade ett 1-årigt samarbete. Under året verkställdes sex reels. En speciell satsning gjordes även tillsammans med Michael “Micke” Björklund på FARMARI-mässan i Seinäjoki (4–5.7) juli där Micke deltog i presentationen av den kommande Närmatsdagen i september samt erbjöd smakprov på lokalt producerade produkter. Mässdeltagarna och andra intresserade kunde även ta del av ett speciellt framtaget recept inför Närmatsdagen.

Landsbygdens Folk uppmärksammade i en artikel att Landsbygdsnätverket inleder fokusgruppsverksamhet under år 2024 (Landsbygdsnätverket rekryterar externa experter till två nya fokusgrupper, 24.1.2024). Den svenskspråkiga fokusgruppen arbetade fram 7 övergripande teman som ansågs viktiga i den fortsatta svenskspråkiga verksamheten för Landsbygdsnätverket. Ett av dessa teman var klimat&miljöfrågor vilket möjliggjorde ett aktivare samarbete redan under år 2024 med fokusgruppen för klimat&miljö. Detta samarbete kommer även att fortsätta under år 2025. Några exempel på övriga teman som lyftes fram var; unga på landsbygden ur en svenskspråkig synvinkel, utvärderingskunskap på svenska samt innovations – och samarbetsnätverk på svenska med därtillhörande gemensamma projektinsatser.

Den svenskspråkiga nätverkskoordinatorn har under året arrangerat nätverksträffar, utbildning, delat bästa praxis mm på svenska samt deltagit i finskspråkiga arrangemang med ett svenskspråkigt inslag eller varit delgenomförare. Några exempel på aktiviteter från år 2024:

Landsbygdsnätverket besökte Åland (1.3) och hade samarbetsdiskussion och genomgång med representanter från Ålands landskapsregering samt Lokalkraft LEADER Åland. Därtill arrangerades en nätverksträff på Ålands landsbygdscentrum. Landsbygdsnätverket samverkade också delvis finansiellt kring Landsbygdsgalan på Åland (2.3) där även Meri Kiikkala och Ann-Sofi Backgren deltog.

I samband med den stora kryssningen för kommunala landsbygdsnäringsmyndigheter i januari, arrangerades en workshop även på svenska där ett 40-tal tjänsteinnehavare deltog från olika delar av Svenskfinland (25.1). Ett svenskspråkigt utbildnings- och nätverkstillfälle arrangerades för samma målgrupp i oktober (28-29.10) i Åbo där olika aktuella teman belystes. Deltagarna gjorde även ett studiebesök till Egentliga Finlands NTM-central och fick en presentation av deras verksamhet inom landsbygds- och lantbruksförvaltningen.

I samband med Landsbygdsparlamentet i Nurmes arrangerades en svenskspråkig workshop med temat “Hur civilsamhället kan bidra till beredskapsfrågor” (27.9). Samarbetsparterna Svenskfinlands byar och Finlands Svenska Marthaförbund har sammanfattat workshopsresultatet i varsin artikel här och här. Landsbygdsnätverket fungerade som facilitator och workshopsledare. Landsbygdens Folk uppmärksammade även Landsbygdsparlamentet och det svenska inslaget i en artikel (13.09.)  Landsbygdsparlamentet kommer till Nurmes

I oktober (23-24.10.) arrangerades den finlandssvenska landsbygdsriksdagen i Korsholm där huvudarrangörerna var Aktion Österbotten och Svenskfinlands byar i samarbete med Landsbygdsnätverket. Den svenskspråkiga nätverkskoordinatorn deltog även i en panel med temat “framtidens smarta och välkomnande landsbygd”.  Den svenskspråkiga nätverkskoordinatorn deltog även i ett Landsbygdsforum i Lycksele, Sverige (15.10) för att berätta om arbetet inom Finlands Landsbygdsnätverk och dela bästa praxis från Finland. Under året arrangerades Sveriges landsbygdsriksdag i maj (24-26.5.) i Nyköping där representanter från Landsbygdsnätverket och några LEADER-grupper deltog för att bygga kontakter och nätverk samt för att få ny kunskap och kompetens från det mångsidiga programutbudet.

Samarbete med Nordregio har också varit viktigt under året och bland annat har en nordisk landsbygdskarta utarbetats.

I samband med de nationella LEADER-dagarna i maj, arrangerades en svenskspråkig workshop (14.5) om UNGDOMS-LEADER på svenska. Detta tema kräver någon form av fortsättning under år 2025 eftersom alla svensk-och tvåspråkiga LEADER-grupper inte tillämpar Ungdoms-LEADER som verksamhetsmetod.

Under året arrangerades en svenskspråkig nätverksmorgon (21.2) med temat “obemannade bybutiker” med föreläsare Magnus Berglund från Sverige och med exemplet Gårds Smak från Finland.  Landsbygdens Folk uppmärksammade detta tillfälle med en artikel (1.3). Obemannade butiker ett potentiellt servicealternativ på landsbygden Höstens nätverksmorgon (30.10) arrangerades på engelska med temat “Hansalim- Sydkoreas hållbara livsmedelssystem baserat på solidaritet”. Föreläsare var forskare Jonathan Dolley, bosatt i Syd-Korea och REKO:s grundare Thomas Snellman gav kommentarer ur en finländsk synvinkel. Jonathan Dolley skrev en bloggtext på engelska till Maaseutuverkosto.fi med en kort sammanfattning på finska och svenska.

Itämeren maiden maaseutuverkostojen välillä yhteistyö on monipuolista ja säännöllistä. Esimerkiksi kerran kuussa järjestämme virtuaalikahvihetken, jossa jaamme arjen kuulumisia. Toinen säännöllinen yhteistyön muoto on Network to innovate –seminaarisarja. Network to innovate -webinaarisarja nosti esiin Latvia, Puolan, Suomen ja Viron hankkeita ja toimintaa yhteensä seitsemän eri teemawebinaarin kautta. Lisäksi kansainvälisen EIP-yhteistyön lisäämiseksi on tuettu ja fasilitoitu Latvian, Suomen ja Viron hallinnon välisiä keskusteluja ja kokoontumisia sekä järjestetty yksi virtuaalinen brokerage-tilaisuus uusien kumppanuuksien edistämiseen. Itämeren alueen yhteistyötä on edistetty myös yhteisellä fasilitointikoulutuksella, joka järjestettiin elokuussa Latviassa i2Connect-hankkeen miniprojektirahoituksella.

Euroopan maaseutuverkoston (CAP Network) muodostaa verkostotoiminnan yhteistoiminnan rakenteen EU:ssa.  Euroopan maaseutuverkoston yleiskokous (Assembly) kokoontuu kerran ja ohjausryhmä kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2024 Assembly kokous järjestettiin joulukuun alussa ARIA-gaalan yhteydessä Brysselissä. ARIA-gaalaan ja Assembly-kokoukseen liittyvä blogikirjoitus löytyy täältä.

Kansallisten maaseutuverkostojen yhteistapaamisia on myös kaksi kertaa vuodessa. Ne ovat luonteeltaan työkokouksia, jossa pureudutaan verkostotoiminnan arkeen. Lisäksi rakenteeseen kuuluu kolme alatyöryhmää: Leader and Territorial Development, Innovation and Knowledge exchange ja CAP strategy planning. Kaikissa näissä ryhmissä suomalaiset ovat aktiivisesti kehittämässä Euroopan maaseutuverkostoa. Suomen maaseutuverkoston edustajat työryhmissä löytyvät tämän linkin kautta.

Tärkeä Euroopan maaseutuverkoston työkalu ovat temaattiset työryhmät. Työryhmien formaattina on kerätä tarkkaan rajattuun teemaan liittyen asiantuntijoita ympäri EU:ta keskustelemaan kahteen kokoukseen. Työryhmien päätavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä. Työryhmäkokouksia järjestetään Euroopan CAP verkoston alaisuudessa (CAP implementation, EIP- Agri sekä Evaluation Help Desk koordinaatioyksiköiden ja EU Komission yhteistyönä).

Maaseutuverkoston tavoitteena on edesauttaa omalla toiminnallaan myös EU:n pitkän tähtäimen vision toteutumista. Vision toteutumiseksi organisaatioita ja yksilöitä halutaan sitouttaa toimintaan maaseutusopimusten kautta (Rural Pact). EU:n maaseutuvisio on linjaamassa EU:n tulevaa maaseutupolitiikkaa ja –rahoitusta. Tämän vuoksi suomalaisten näkökulmien esiin nostaminen on tärkeää Rural Vision/Rural Pact-kontekstissa. Suomen näkökulmista ja toimista EU:n pitkän tähtäimen vision toteuttamiseen on koostettu erillinen englanninkielinen osio.

ELY-keskusten eri asiantuntijaryhmät kokoontuivat totutusti yhteen vertaisoppimisen ja tiedonvaihdon äärelle kasvokkain järjestettyihin tilaisuuksiin. Maaseutuverkostoyksikkö järjesti yhteistyössä Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa kaksi eri tilaisuutta: ELY-keskusten hanke- ja yritystukia käsittelevien asiantuntijoiden ja kehittämisvastaavien tapaamisen sekä ELY-keskusten hanke-, yritys- ja rakennetukien maksajien tapaamisen.

Leader-työn osalta koulutuksia ja tapaamisia järjestettiin totuttuun tapaan koko Leader-ketjulle ministeriön asiantuntijoista Leader-ryhmien hallitusten jäseniin. Koulutusvuosi alkoi perinteisesti Leader-ryhmien hallitusten koulutusilloilla. Suomenkielisten koulutusten lisäksi järjestettiin myös yksi ruotsinkielinen koulutus. Vuoden suurin Leader-tapaaminen oli valtakunnalliset Leader-päivät toukokuussa, jotka järjestettiin yhdessä Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Saadun palautteen perusteella tarvitaan ainakin yksi iso kasvokkain tapaaminen vuosittain. Leader-päivien tärkeä elementti on opintomatkat, joka on oivallinen ikkuna Leader-työn tuloksiin. Suuret kiitokset Keski-Suomen Leader-ryhmille erinomaisesta yhteistyöstä!

Vuoden aikana pureuduttiin myös työhyvinvointiin. Teemasta on toivottu koulutuksia jo pidempään. Työhyvinvoinnin avaimet –koulutuskokonaisuus toteutettiin monimuotokoulutuksena. Koulutuskokonaisuudet oli räätälöity erikseen Leader-ryhmien toiminnanjohtajille, työntekijöille ja hallitusten puheenjohtajille. Lisäksi yksi koulutusmoduuli oli tarkoitettu maaseuturahaston hallinnon henkilöstölle (ELY-keskukset YT-alueet, Ruokavirasto ja MMM). Kaiken kaikkiaan työhyvinvointikoululuksiin osallistui yli 100 henkilöä. Koulutukset toteutti Työterveyslaitos.

Vuoden suurin maaseutuhallinnon tapahtuma järjestettiin 24.-26.1.2024 Helsinki-Tukholma -risteilynä. Paikalla edustettuna oli koko hallinnon toimeenpanoketju: maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, ELY-keskukset ja kuntien maaseutuviranomaiset. Missiomme oli yhteinen: yhteistyön parantaminen, vertaisoppiminen ja toisiimme tutustuminen. Risteilyn ohjelmassa oli seminaaripäivä yhteiseen tiedonkaatoon ja orientoitumiseen sekä työpajapäivä keskusteluille ja kehitysideoille.

Seminaaripäivänä kuulimme mm. maatalouden tulevaisuudennäkymiä, viljelijäkentän terveiset ensimmäisen CAP-vuoden toimivista ja ei-niin-toimivista asioista sekä paneelikeskustelun huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Seminaarin avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Työpajapäivä valkeni Tukholman satamassa, mutta aikaa maihinnousuun ei ollut. Tarjottimella oli 16 eri aiheesta työpajoja ja keskusteluita, neljässä työpajakierroksessa. Ideointia ja uuden oppimista tehtiin mm. viljelijätukiviestinnän, selvityspyyntöjen käsittelyn, työhyvinvoinnin ja Tukisovelluksen kehittämisen parissa. Työpajojen välissä saimme puhujavieraaksi Peter Krausen Ruotsin Jordbruksverketistä, joka kertoi kuulumisia Ruotsin ensimmäisestä CAP-vuodesta.

Ohjelma laadittiin koko toimeenpanoketjun yhteistyönä, ja syötteet siihen tulivat jo viime keväänä suoraan pääosallistujajoukolta, ELY-keskusten ja kuntien yhteistoiminta-alueiden (YTA) maaseutuviranomaisilta. Kymmenpäinen ydinsuunnitteluryhmä laittoi palaset paikoilleen syksyn aikana ja rekrytoi tarvittavat apukädet keskusteluita vetämään.

Sekä ennakko-odotuksissa että palautteissa korostui kollegoiden kanssa keskustelemisen tärkeys. Kun 386 viranomaista on samoissa tiloissa pari päivää, vaihtuu valtava määrä osaamista ja tietoa.

ELY-keskusten ja Leader-ryhmien kanssa aloitettu työ rahoituksen vaikuttavuuden parissa jatkui vuonna 2024 maaseutuverkostoyksikön koordinoimana. Työn tavoitteena on ollut lisätä hallinnonalan ymmärrystä EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen ja sitä ohjaavan CAP-suunnitelman interventiologiikasta ja vaikuttavuusketjuista: minkälaisia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksia maaseutualueille ohjatuilla panoksilla (rahoitus ja henkilötyövuodet) saadaan ja kuinka näistä tuloksista voidaan viestiä kiinnostavasti.

ELY-keskusten kehittämisvastaavat työstivät eri vaikuttavuusteemoja eteenpäin maaliskuussa järjestetyssä työpajassa, ja maaseudun uudistuva yrittäjyys -teeman osalta työ konkretisoitui erilaisiksi viestintätoimiksi ja opintoretkeksi Kymenlaaksoon loppuvuodesta 2024. Erityisesti valtakunnallisille ja alueellisille medioille sekä sidosryhmille suunnatut viestintätoimet jatkuvat vuoden 2025 aikana.

Edellisenä vuonna rakennettua Leader-työn vaikuttavuusmallia alettiin toteuttamaan vuonna 2024. Sen osana toteutettiin mm. EU-päättäjä lähelläsi -viestintäkampanja ja kuntoporraskisa. Osana vaikuttavuusmallia tehtiin syksyllä valtakunnallinen Leader-hallitusten itsearviointi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun samansisältöinen kysely toteutettiin valtakunnallisesti. Tulosten perusteella Leader-ryhmissä on hyvin motivoituneita hallitusjäseniä.

Maaseutuverkosto tukee innovaatioiden ja uudistushakuisuuden lisääntymistä maaseutuelinkeinoissa sekä Suomen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa kuvatun maatalouden ja maaseudun kehittämisen innovaatioverkoston (ARKIS) toimintaa ja jatkokehittämistä. Alkuvuonna edistettiin eri rahoituslähteiden yhteistyön lisäämistä järjestämällä AgriHubin ja Agronomiliiton kanssa maatalouden säätiöiden tapaaminen Maataloustieteen päivillä Viikissä. Lisäksi AgriHubin koordinoiman AKIS-ryhmän aloitteesta maaliskuussa järjestettiin innovaatioleiri teemalla Tehostusta ja työnjakoa maatalouden ja ruokasektorin TKI-rahoitukseen. Leirin oivalluksia syvennettiin virtuaalisilla leirijatkoilla kesäkuussa. Tutustu leirin sisältöön ja leiriraporttiin.

Maaseutuverkosto toteutti yhteistyössä AgriHubin kanssa opintomatkan Itävallan Tiroliin Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen innovaatioverkoston (ARKIS) ja yhteisöllisen paikallisen kehittämisen (YPK) toimijoille lokakuussa. Matkalle osallistui yhteensä 25 maatalouden, maaseudun tai paikallisyhteisön kehittämisen toimijaa – hallintoa, tutkijoita sekä neuvonnan, oppilaitosten ja maatalouden edunvalvontaorganisaatioiden edustajia. Matkaohjelma oli osittain yhteinen, mutta molemmille ryhmille oli myös räätälöityä ohjelmaa. Lue AKIS-matkaraportti ja blogiteksti YPK-matkasta. Yhteisölähtöisen kehittämisen näkökulmasta Tirolin alue on hyvin mielenkiintoinen. Siellä hyödynnetään eri EU- ja kansallisia rahoituksia paikallisessa kehittämisessä monipuolisesti ja vaikuttavasti. Esimerkiksi Interreg-rahoitus on käytössä; paikallista kehittämistä tehdään yhdessä Pohjois-Italian alueiden kanssa.

Vuoden 2024 alussa järjestettiin Katse Horisonttiin! -ideavirtaamo AgriHubin, maaseutuverkoston ja ProAgrian yhteistyönä. Maatalouden kehittämisessä on huomioitava useita näkökulmia, joten monenlaiselle osaamiselle on tarvetta. On tärkeää saada viljelijät, maaseudun kehittäjät ja kehityshankkeiden rahoittajat saman pöydän ääreen jo hankkeiden ideointivaiheessa. Katse horisonttiin! -ideavirtaamo vastasi tähän haasteeseen, tavoitteenaan edistää monialaisten kumppanuuksien syntymistä ja kätilöidä innovatiivisia hankeideoita.

Ideavirtaamoon haettiin avoimella haulla eritaustaisia osallistujia, jotka työskentelivät pienryhmässä tietyn kehitysaihion äärellä. Kehitysaihioiksi oli kerätty tarpeita alkutuotannosta ja ne liittyivät pohjoismaisten maatilojen vertaisoppimisen edistämiseen nurmentuotannossa, tilakohtaisen maidontuotannon maksimoimiseen asiantuntemusalat ylittävällä yhteistyöllä, ravinteiden kierrätyksen kannattavuuteen sekä maatilayrityksen yhteistyöverkoston keinoihin maatalousyrittäjien hyvinvoinnin edistämisessä. Ainakin yksi hankeaihio on jo jatkanut elämää EIP-hankkeen muodossa. Lue lisää ravinnekeskustelun annista.

Innovaatiotori järjestettiin tänä vuonna neljännen kerran kooten toimijoita yhteen Suomesta, Virosta ja kansainvälisistä Horisontti-hankkeista. Helsingin Maatalouskonemessuille järjestetty kokonaisuus sisälsi yli 20 innovaatiohanketta sekä joukon innovaatioiden parissa työskenteleviä tahoja. Toimijoiden välistä verkostoitumista edistettiin ensimmäisen messupäivän iltana Location Innovation Hubin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa järjestetyssä verkostoitumistilaisuudessa, johon osallistui myös laaja joukko alan yritystoimijoita ja sidosryhmiä.

Innovaatiotorin lavalla kuultiin päivittäin innovaatio-ohjelmaa. Avajaispuheen piti D.1 Rural areas and networks -yksikön varajohtaja Hugo Almeida Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta. Yhteisosastolla vieraili messujen aikana mm. Metsa Man YouTube-vaikuttaja, europarlamentaarikko Elsi Katainen sekä edustajia Ukrainan maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimijakentältä. Muutama Innovaatiotorin näytteilleasettaja pääsi Metsa Manin haastateltavaksi.

Maaseutuverkoston ilmasto- ja ympäristöteemavuosi näkyi myös Innovaatiotorilla, jolla oli mukana useita ilmasto- ja ympäristöteemaisia hankkeita. Hankkeet järjestivät yhteisen käpyäänestyksen, jossa kysyttiin säätösalaojakaivojen, maatalouden sivuvirtojen, peltojen kasvipeitteisyyden ja ilmastokestävien viljelykäytänteiden yleisyydestä. Lisäksi äänestyksellä heräteltiin maaseuturahoituksen mahdollisuuksiin.  Hankkeiden tuloksia nostettiin esille myös Innovaatiotorin Maatalouden ilmasto-oivalluksia lavaohjelmassa sekä LinkedInissä julkaistuissa haastatteluissa.

Maaseutuverkosto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva toteuttivat alkutuotannon vaikuttavuuskiihdyttämön, jonka tavoitteena oli tukea maaseuturahoitteisten hankkeiden tulosten levittämistä ja skaalaamista sekä jatkotoimenpiteiden suunnittelua. Haku vaikuttavuuskiihdyttämöön avattiin valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja EIP-hankkeiden lähitapaamisessa kesäkuussa 2024 ja syyskuussa mukaan valittiin 7 hanketiimiä. Mukaan valituissa hankkeissa on kehitetty ratkaisuja koskien esimerkiksi eläinten hyvinvointia ja terveyttä, maitosektorilla työskentelevien ja opiskelevien kouluttamista sekä alkutuotannossa syntyvän datan hyödyntämistä.

Alkutuotannon innovaatioita kehittäneet tiimit saivat vaikuttavuuskiihdyttämössä apuja ratkaisujensa hyötyjen kiteyttämiseen, kumppaniyritysten kartoittamiseen sekä rahoittajien lähestymiseen. Hankkeet saivat myös tietoa erilaisista jatkorahoitusmahdollisuuksista sekä kiihdyttämön päätöstilaisuudessa esittämistään myyntipuheistaan eli pitcheistään palautetta asiantuntijaraadilta. Lue lisää kiihdyttämön päätöstilaisuudesta.

Neuvojien osaamista tuettiin vuoden aikana eri virtuaalikoulutuksin. Koulutuksen teemoja olivat mm. vesienhallinta, viljelijöiden jaksaminen ja vieraslajit.

Maaseutuhallinnolle järjestettiin koulutuksia osaamisen tueksi. Erityistä kiitosta sai koulutus, jossa käsiteltiin maanäytteiden, maaperäskannauksien ja satelliittikuvien antamaa tietoa pellosta. Koulutusta järjestettiin myös esimerkiksi tukiviestinnän hyvästä kielestä, tuottajaorganisaatioista ja ruokaviennistä sekä tietoturva-asioista. Varautumisen ja huoltovarmuuden tehtävissä toimiville maaseutuviranomaisille järjestettiin tiedonvaihto- ja koulutuspäivä Seinäjoella 24.9. teemalla “Maaseutuhallinnon rooli huoltovarmuudessa ja hyviä käytäntöjä VAP-viljelijöiden koulutukseen”.

Harvinaisempana kohderyhmänä maaseutuverkoston koulutuksissa oli maatalouskone- ja aurinkosähköjärjestelmien myyjät, joille järjestettiin Investointituki-info 29.2.2024. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä tietoisuutta maaseuturahoituksen investointitukimahdollisuuksista ja sujuvoittaa tukiprosessia sekä myyjien että asiakkaiden näkökulmasta. Tilaisuudessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat Janita Leppänen ja Janne Gröndahl esittelivät investointitukien keskeiset ehdot ja hakuprosessin sekä antoivat käytännön ohjeita tukikelpoisista hankinnoista, kuten täsmäviljelyteknologiasta, energiainvestoinneista ja eläinten hyvinvointia edistävistä ratkaisuista. Myyjien näkökulmasta korostettiin erityisesti tukihakemusten kannalta olennaisten asiakirjojen, kuten tarjousten ja kuittien, oikeaoppista laatimista. Tilaisuus herätti runsaasti keskustelua ja tarjosi osallistujille arvokasta tietoa tukiprosessin sujuvoittamiseksi. Info tallennettiin ja on katsottavissa osoitteessa

Aiheita ja toiveita koulutuksiin nousi paljon alueilta. Esimerkiksi kasvintuhoajien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovelluksien esittelyyn oli alun perin Varsinais-Suomessa suunniteltu webinaaria, mutta se päätettiinkin järjestää valtakunnallisena ja yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tilaisuuteen olivat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Ilmoittautuneita oli 1440 ja tallennetta katsottiin yli 2000 kertaa.