Voit hakea keskusteluryhmiä täältä ja rekisteröityneitä jäseniä täältä
Maaseutuverkoston vuosi 2025 sisälsi monenlaisia tapahtumia ja tempauksia, joiden kautta tuettiin maatalouden ja maaseudun kehittämistä. Tervetuloa lukemaan, mitä vuonna 2025 saatiin aikaiseksi!
Vuosi 2025 osoitti jälleen kerran, että verkostomainen toimintatapa, kumppanuus, avoin tiedonvaihto ja yhteistyö ovat keskeisiä maaseudun elinvoiman ja uudistumiskyvyn vahvistamisessa.
Näin kirjoittaa Sanna Sihvola maaseutuverkoston ohjausryhmän puheenjohtajan katsauksessaan.
Tutustu vuoden 2025 toimintakertomukseen tällä sivulla.
1 Maaseutuverkoston vuosi 2025 pähkinänkuoressa 2 Sidosryhmien sparrausta ja verkostotoiminnan vahvistamista 3 Lisää laatua ja vaikuttavuutta toimeenpanoon 4 Innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä 5 Viestinnällisiä onnistumisia Rahoitussuunnitelma ja toteuma
Maaseutuverkoston vuosi 2025 oli aktiivinen ja vaikuttava. Viime vuoden painopisteitä olivat maaseudun kehittäjien osaamisen vahvistaminen, ympäristö- ja ilmastoteemat, maaseudun kriittinen infrastruktuuri sekä tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu. Verkostotyö tuki EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen vaikuttavaa toimeenpanoa ja kokosi yhteen laajan joukon toimijoita paikalliselta, alueelliselta, kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta. Aitoa kumppanuustyötä siis parhaimmillaan.
Viestinnällä oli keskeinen rooli koko vuoden ajan. Maatalous- ja maaseuturahoituksen merkitystä tehtiin näkyväksi erityisesti huoltovarmuuden, turvallisuuden, yritystoiminnan ja kulttuurin edistäjänä monikanavaisilla kampanjoilla, koulutuksilla ja sidosryhmäyhteistyöllä. Verkkosivujen ja sosiaalisen median ennätykselliset kävijä- ja tavoittavuusluvut osoittavat, että rahoitusmahdollisuuksia ja onnistumisia koskeva tieto tavoitti yleisönsä vielä aiempaakin laajemmin. Samalla panostettiin selkeään ja ymmärrettävään kieleen sekä viestinnän osaamisen vahvistamiseen koko verkostossa. Ett speciellt fokusområde var Åland och dess kommunikation.
Vuoden 2025 fokusryhmien teemoina olivat ilmasto- ja ympäristö sekä ruotsinkielinen verkostotoiminta. Ilmasto- ja ympäristötyössä korostuivat hyvien käytäntöjen levittäminen, rahoitusmahdollisuuksien esiin tuominen ja monialaisen yhteistyön edistäminen. Fasilitointivalmennukset, ideavirtaamot ja asiantuntijaverkostot lisäsivät osaamista, välittivät tietoa ja loivat konkreettisia edellytyksiä uusien hankkeiden syntymiselle.
Innovaatioita on edistetty EIP-toiminnalla sekä monenlaisilla maatalouden ja maaseudun kehittäjien kansallisilla ja kansainvälisillä kohtaamisilla. Innovaatiotori KoneAgria-messuilla, Suomen ensimmäinen ilmastoAKIS-tapaaminen ja kansainväliset verkostot toivat yhteen kehittäjiä, viljelijöitä, tutkijoita ja viranomaisia. Oivallinen keino oli Open burger -kampanja, jossa kerrottiin suomalaisen maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimista, kestävistä ja turvallisista raaka-aineita sekä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkityksestä.
Den svenskspråkiga verksamheten bedrivs aktivt med flera aktuella teman, bland annat smarta byar, Leader, ungdomar och samarbete med Åland.
Nuorten osallisuutta ja Leader-toimintaa vahvistettiin valtakunnallisilla muun muassa nuoriso-Leader -päivillä Kuusamossa, perinteisillä Leader-päivillä Ikaalisissa ja laajalla koulutus- ja sparraustoiminnalla.
Maaseudun huoltovarmuutta ja kriittistä infrastruktuuria vahvistettiin viestinnän, koulutusten ja hallinnon yhteistyöllä, erityisesti alkutuotannon, vesihuollon, tietoliikenneyhteyksien ja kylien varautumisen näkökulmista. Huoltovarmuudesta mm. koottiin maaseutu.fi -sivustolle teemasivusto. Maaseudun yritysrahoitus ja menestyksen salaisuus -kampanja lisäsi tietoa potentiaalisille rahoituksen hakijoille.
Lähiruokapäivä kasvoi vuonna 2025 ennätykselliseksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi ja vahvisti upeasti maaseudun näkyvyyttä koko kansan juhlapäivänä. Erityisesti haluan nostaa tässäkin esille hienon onnistumisen: Lähiruokapäivä oli esille MTV3:n Huomenta Suomessa, Seitsemän ja Kymmenen uutisissa sekä Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Viime vuoden Kuntamarkkinoille maaseutuverkostoyksikkö rakensi kuntakoonnin, joka oli todellinen hitti! Palvelu esittelee muun muassa, kuinka paljon EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta kunnassa asuvat viljelijät ja yrittäjät ovat saaneet, millaisia kehittämishankkeita kunnassa on toteutettu ja millaista maataloutta kunnassa löytyy.
Kaiken kaikkiaan maaseutuverkoston toiminta tavoitti vuoden aikana satojatuhansia ihmisiä ja kymmeniä tuhansia osallistujia tapahtumissa, verkossa ja kampanjoissa. EU:n uuden rahoituskauden valmistelun käynnistyessä on ollut ja on edelleen erityisen tärkeää välittää tietoa eri toimijoille maatalous- ja maaseuturahoituksen merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Maaseudun ja maatalouden kehittäminen on elintärkeää maamme kestävälle kasvulle ja huoltovarmuudelle.
Suuri kiitos kaikille maaseutuverkoston toimijoille erinomaisesta ja tuloksekkaasta vuodesta 2025! Meillä on yksi EU:n parhaimmista, ellei jopa paras maaseutuverkosto. Maaseutuverkosto on meidän yhteinen voimavaramme. Tässä on vahva pohja tuleville vuosille ja seuraavan rahoituskauden valmisteluun!
Maaseutuverkosto on manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämistä edistävä verkosto, joka mahdollistaa laajan tiedon-, kokemuksen- ja menetelmien vaihdon sekä lisää vuoropuhelua paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkoston tehtävänä on toimintansa kautta edistää EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden toimia erityisesti lisäämällä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston toimijoiden kesken. Keskeistä on, että potentiaaliset tuensaajat ja suuri yleisö ovat tietoisia rahoituksen mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkostotoiminta edesauttaa myös hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä toimijoiden keskuudessa. Toiminnan koordinoijana ja mahdollistajana toimii Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö.
Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet pohjautuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden tavoitteisiin ja painopisteisiin, joiden puitteissa:
Maaseutuverkoston EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden 2023–2027 toimintasuunnitelmassa tärkeimmiksi tavoitteiksi on määritelty:
Teemoja toteutetaan maaseutuverkostotoiminnassa yhteistyönä muun muassa ministeriöiden, Ruokaviraston, ELY-keskusten, Leader-ryhmien sekä kuntien ja muiden EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen parissa toimivien tahojen kanssa. Maaseutuverkosto tukee valittuja teemoja tarjoamalla toimijoille niihin liittyviä työkaluja, verkostoyhteistyön mahdollisuuksia ja käytännön esimerkkejä rahoituksen mahdollisuuksista.
Valittuja teemoja ja toiminnan painopisteitä voidaan toteuttaa teemaryhmätoiminnan kautta, verkostokoordinaattorin vetämänä tai ostopalveluna. Mahdollisuuksia on hyvin monimuotoiseen temaattiseen toimintaan. Temaattista toimintaa on mahdollista toteuttaa myös kansallisen ja kansainvälisen fokusryhmätoiminnan muodossa. Maaseutuverkostoyksikkö tukee myös kansainväliseen teemaryhmätoimintaan liittyvää maaseutuverkoston jäsenten osallistumista kansainvälisen (kv)-palvelupakettitoiminnan kautta.
Maaseutuverkostotoiminnan kaksi tärkeää painopistettä ovat viestintä ja maaseutuverkostossa tapahtuvan alueellisen ja temaattisen verkostotoiminnan kehittäminen. Viestinnän rooli edelliseen ohjelmakauteen verrattuna korostuu entisestään.
Maaseutuverkoston toimintaa kehitetään maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Toiminnassa panostetaan jo olemassa olevien alueellisten verkostojen tukemiseen, mukaan lukien viestintäverkosto, sekä uusien perustamiseen sinne, missä niillä on tarvetta ja mahdollisuutta syntyä. Kansallisen maaseutuverkoston rakenteita tuetaan toimintaa palvelevilla työkaluilla ja tapahtumilla. Kansallisen maaseutuverkoston toimintaan haetaan vahvuutta myös temaattisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla naapurimaiden sekä Euroopan verkostoyksikön kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä EIP (European Innovation Partnership) toiminnan puitteissa toteutettu Innovaatiotori syksyn maatalouskonemessuilla Helsingissä.
Uutena toimintamuotona edistetään jo käyttöön otettua verkostoalustaa (maaseutuverkosto.fi), jonka kautta maaseutuverkoston toimijat voivat luoda kontakteja keskenään, etsiä kehittämistoimintaan asiantuntijoita ja esitellä laajemmin omaa hanketoimintaansa sekä tuoda koko verkoston tietoisuuteen omat koulutuksensa ja muut tilaisuudet. Alusta toimii koko Suomen kansallisen maaseutuverkoston näyteikkunana. Seuraavana tavoitteena on kehittää tekoälytoimintojen hyödyntämistä etenkin tiedonhaun apuna. Varsinainen verkostoalusta valmistui vuoden 2022 alkupuoliskolla yhdessä AgriHubi-alustan kanssa. AgriHubi-alusta rahoitetaan kansallisista varoista, mutta alustojen toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä.
Kansallisesti maaseutuverkostoyksikössä koordinoitavia teemoja rahoituskauden 2023–2027 aikana ovat:
Maaseutuverkoston toimintaa ohjaa ja linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023–2027 ohjausryhmään kuuluu 11 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenensä, viisi pysyvää asiantuntijaa sekä esittelijä ja sihteeri. Ohjausryhmän toiminnassa painottuu vuosittaisen maaseutuverkoston toimintasuunnitelman sisällön linjaus ja konkreettisten tavoitteiden asetanta. Ohjausryhmä hyväksyy vuotuisen toimintasuunnitelman ja seuraa toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista.
EU:n maatalouspolitiikan rahoituskauden maaseutuverkoston ohjausryhmä valittiin ja nimitettiin maa- ja metsätalousministeriön toimesta alkuvuodesta 2023 ja se aloitti toiminnan järjestäytymiskokouksen myötä maaliskuussa 2023. Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2025 aika neljä kertaa: helmikuun, huhtikuun, syyskuun sekä joulukuun kokouksiin. Näistä joulukuun kokous järjestettiin läsnäkokouksena Helsingissä, muut Teams kokousalustaa hyödyntäen virtuaalisesti.
Maaseutuverkoston toimintaa ohjasivat erityisesti vuodelle 2025 valitut painopisteet:
Viestinnän painopisteitä vuonna 2025 puolestaan olivat:
Ulkoisen viestinnän tavoitteet vuodelle 2025:
Viestinnän verkostotyön tavoitteet vuodelle 2025:
Vuoden aikana järjestettiin 149 tapahtumaa, joko kasvokkain tai webinaarina. Niihin osallistui yhteensä 28 222 osallistujaa ympäri Suomen. Kaikki tapahtumat löydät tapahtumalistauksesta.
Maaseutuverkostoyksikön lisäksi maaseutuverkostolle tapahtumia järjestää tietysti myös moni muu toimija. Maaseutuverkosto.fi-tapahtumakalenterissa ilmoitettiin viime vuonna ennätykselliset 1 550 tapahtumaa, joita oli järjestämässä 252 eri järjestäjää. Suosituimmat teemat olivat maatalous, koulutus sekä ympäristö ja ilmasto.
Vuonna 2025 maaseutuverkostotoiminnassa järjestettiin tai oltiin mukana järjestämässä 159 tapahtumaa mukaan lukien palvelupaketit. Maaseutuverkoston osalliset järjestivät palvelupakettitapahtuman tai hyödynsivät kv-palvelupakettia 10 kertaa. Osallistujia näissä tapahtumissa oli yhteensä 28 222 henkilöä.
Vuonna 2025 tapahtumat järjestettiin läsnä- tai virtuaalitapahtumina. Tapahtumiin liittyen Maaseutuverkostoyksikkö organisoi 30 toistuvaa sidosryhmätapahtumaa, joista esimerkkinä voidaan mainita virtuaaliset Nordic-Baltic kokoontumiset, verkostoaamut, neuvojien aamukahvit sekä EIP-virtuaalikahvit. Euroopan maaseutu- ja innovaatioverkoston tapahtumien puitteissa maaseutuverkostosta oli edustus 34 eri tapahtumassa, kokouksessa tai työpajassa
Vierailijoita Lähiruokapäivänä eri kohteissa oli yli 148 000 kävijää. Tiloja tapahtumassa oli 335, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Lähiruokapäivän avajaistapahtumaa vietettiin Laitilan Kasitorilla ja avajaistapahtumaan osallistui yli 2 000 kävijää. Lisäksi teemaan liittyi joulukampanja, jossa oli mukana 89 vierailukohdetta ympäri vuoden auki olevien kohteiden lisäksi.
KoneAgriassa lokakuussa maaseutuverkoston järjestämällä Innovaatiotorilla vieraili arviolta noin 1 582 vierasta, koko messujen kävijämäärä oli 15 820 vierailijaa. Yleisesti messujen osaston kävijämääräarviot perustuvat noin 10% kävijämääräarvioon koko messujen kävijämäärästä.
Yhteensä maaseutuverkostotoimintaan liittyvissä virtuaali- ja läsnätapahtumissa, mukaan lukien messut ja lähiruokatapahtuma, oli mukana noin 176 222 osallistujaa. Osasta virtuaalitilaisuuksista tehtiin myös tallenteet, jotka ovat olleet katsottavissa maaseutuverkoston YouTube-kanavalla. Kanavalle vuonna 2025 ladattuja videoita on katsottu yhteensä 20 536 kertaa, mikä on 46 prosenttia enemmän edellisvuoteen nähden. Vuoden aikana julkaistiin yhteensä 45 videota, joista suurin osa 41 kpl oli tilaisuuksien tallenteita.
Viestintäverkostojen toiminta jatkui aktiivisena. Vuoden aikana järjestettiin säännöllisiä tapaamisia, yhteisiä kampanjoita sekä koulutuksia ja työpajoja, jotka vahvistivat viestintäverkostojen yhteistyötä. Kurkkaa alta tarkemmin, mitä viestintäverkostojen vuoteen mahtui!
Viestintäverkosto kokoontui säännöllisesti Teams-kokouksissa kerran tai kaksi viikossa pohtimaan yhteisiä toimia ja vaihtamaan ajankohtaisia kuulumisia. Lisäksi verkosto kokoontui kerran yhteiseen lähitapaamiseen Helsinkiin. Viestintäverkoston sisällä tapahtui paljon tiedon- ja osaamisen jakamista, ja valtakunnallisten yhteiskampanjoiden lisäksi alueellisten maaseutuviestinnän koordinaattoreiden yhteistyönä toteutettiin viestintäkampanjoita, joissa nostettiin esimerkiksi talviuintikohteita. Viestintäverkosto toteutti yhteistyössä myös Opi ja innostu -koulutuksia.
Maaseutuviestinnän koordinaattoreille teetetyssä kyselyssä (vastaajia 15/15) yhteydenpito ja yhteistyö valtakunnallisten ja alueellisten viestijöiden kesken sai arvosanan 4,4/5 ja maaseutuviestinnän koordinaattoreiden välinen yhteydenpito ja yhteistyö arvosanan 4,6/5.
Vuonna 2025 koottiin ensimmäistä kertaa kuluvalla kaudella yhteen myös kaikki alueiden viestintäverkostot yhteiseen työpajaan, jonka vetäjänä toimi Timo Järvensivu. Tilaisuuden tavoitteena oli vahvistaa maaseutuviestinnän verkoston yhteistyötä käytännössä. Halusimme yhdessä kehittää tapoja, joilla roolit, vastuut ja viestintä tukevat toisiaan entistä paremmin alueellisella tasolla. Työpajan sisällöt ja osallistava toteutustapa saivat osallistujilta kiitosta, ja marraskuinen ajankohta mahdollisti myös elinvoimakeskusuudistukseen liittyvät keskustelut. ”Tilaisuus ylitti odotukset, tempaisi intensiivisesti mukaan.”
Maaseutuviestijät-verkosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa Teams-kokouksissa. Laajasti sidosryhmien edustajat kokoavassa verkossa kerrottiin EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestinnän ajankohtaisia asioita ja järjestettiin mm. ymmärrettävän kielen suosituksiin liittyvä koulutus. Verkoston tavoitteena on koota yhteen viestintäasioista kiinnostuneet keskustelemaan, kuulemaan tulevista suunnitelmista ja suunnittelemaan mahdollisia yhteistyönpaikkoja.
Det svenskspråkiga kommunikationsnätverket träffades virtuellt fyra gånger under året där kommunikationsstrategier, kampanjer mm diskuterades. Vi mötet den 23 september deltog även CAP-kommunikatörer från Sveriges Landsbygdsnätverk som delade med sig av sitt arbete med bla beredskapskampanjen “Redo att räknas”. Med Åland har Meri Kiikkala och Ann-Sofi Backgren haft månatliga kommunikationsträffar. Den 12.5 arrangerades en nätverksträff mellan de tvåspråkiga CAP-kommunikatörerna från Nyland, Egentliga Finland och Österbotten. Sara Tarvos, NTM-centralernas översättare från finska-svenska-finska, delade med sig av sin kunskap gällande tvåspråkig kommunikation. Den 10 oktober arrangerade Meri Kiikkala och Ann-Sofi en CAP-kommunikationsworkshop på Åland för representanter från Ålands landskapsregering, Lokalkraft LEADER Åland och SA-områdena på Åland. Ann-Sofi Backgren gjorde också ett besök till Ålands-kontoret i Helsingfors den 16 september för överläggningar om ”Ålandsärenden”.
Ilmasto- ja ympäristöfokusryhmälle järjestettiin syksyllä työpaja, jossa keskusteltiin toimintasuunnitelman 2026 ilmasto- ja ympäristöteemoista ja kommentoitiin toimintasuunnitelman luonnosta. Keskusteluissa esiin nousivat kasvokkain tapahtuvien tilaisuuksien tärkeys, vaikka webinaareillekin on paikkansa. Tärkeinä teemoina pidettiin ennallistamiseen, kestävään kehitykseen sekä vastuullisuuteen liittyvät asiat.
Den svenskspråkiga fokusgruppen samlades till årlig träff den 25.11 där en workshop om verksamhetsidéer arrangerades. Även Mikael Antell från Utrikesministeriet berättade om det geopolitiska läget samt Antonia Husberg från JSM om utkastet till ny landsbygdspolitisk redogörelse.
Maaseutuverkoston ilmasto- ja ympäristötyö keskittyi vuoden aikana yhteistyön vahvistamiseen, uusien ideoiden synnyttämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen eri toimijoiden kesken. Toimintaa toteutettiin monipuolisesti tapahtumien, koulutusten, verkostoitumisen ja käytännön kokeilujen kautta. Samalla tuotiin esiin rahoitusmahdollisuuksia sekä tuettiin uusien hankkeiden käynnistymistä eri puolilla Suomea. Kurkkaa alta tarkemmat esimerkit ja oivallukset!
Maaseutuverkoston ilmasto- ja ympäristötyön keskiössä olivat asiantuntijoiden verkostoitumisen ja sitä kautta hyvien toimintatapojen leviämisen edistäminen. Virtuaalisten hanketreffien lisäksi Okra-messuille 2.–5.7.2025 rakennettiin Monimuotoinen maaseutu –osasto ja hanketreffit yhteistyössä Priodiversity LIFE -hankkeen kanssa. Osasto kokosi luonnon monimuotoisuuteen, maatalouteen ja luonnonhoitoon liittyviä aiheita niittokoneista uhanalaisen pohjolan tumman mehiläisen kautta lähiruokapäivään. Esillä oli myös maaseuturahoitteisia hankkeita. Osastolla oli mahdollista keskustella asiantuntijoiden kanssa tai kuunnella MMM:n organisoimia maitolaiturikeskusteluja.
Leader-hankkeilta kerättiin hyviä kestävyystyön käytänteitä Kestävyystyön tueksi -webinaarissa ja Leader-päivien etkoilla yhteistyössä Maaseutupolitiikan KERÄ-verkoston kanssa. Tulokset julkaistiin blogikirjoituksessa suomeksi ja ruotsiksi.
Ilmasto- ja ympäristörahoituksen mahdollisuuksia tuotiin esille useammassa tilaisuudessa. Ei-tuotannollisten investointien mahdollisuuksia tuotiin esille Ilmastokosteikon suunnittelun ja perustamisen haasteet ja hyvät käytännöt sekä Miten perustan kosteikon -webinaareissa. Lisäksi ei-tuotannollisten investointien syntymistä edistettiin osallistumalla Tulevaisuuden turvemaat -kiertueen (Parkano ja Siikalatva, Suomussalmi ja Tornio) sekä siihen liittyvän verkostoaamun suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi järjestimme yhdessä ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa Katsaus kehittyvän metsäalan hankerahoitukseen -webinaarin.
Ilmasto- ja ympäristörahoitusta edistettiin kaksikielisessä Hankkeita liikkeelle -kokonaisuudessa, johon kuului fasilitointivalmennus maaseudun kehittäjille. Koulutuksesta valmistui yli 30 alueellista fasilitaattoria, jotka voivat järjestää ideavirtaamoja alueellaan ja sitä kautta edistää monialaisten ilmasto- ja ympäristöhankkeiden syntymistä. Valmennukseen osallistuneet fasilitaattorit voivat hakea taloudellista tukea ideavirtaamon järjestelyihin Maaseutuverkoston palvelupaketin kautta. Valmennuksen koontimateriaali on tutustuttavissa tietokorteissa.
Osana valmennusta osallistujat järjestivät ideavirtaamot suomeksi ja ruotsiksi. Ideavirtaamojen tavoitteena on edistää monialaisten ilmasto- ja ympäristöhankkeiden syntymistä. Tammikuussa 2026 tehdyn seurantakyselyn mukaan ainakin yksi hankeaihio on edistynyt. Alueelliset fasilitaattorit puolestaan suunnittelevat seitsemän alueellisen ideavirtaamon järjestämistä.
Lisäksi toimintakauden aikana on järjestetty mm. ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä webinaareja, pilotoitu kuntapäättäjille suunnattua luontopöytäkeskustelua, jonka tavoitteena on edistää luontotyötä, koostettu maatalousluonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa Lähiruokapäivän materiaaleihin sekä järjestetty luonnonarvokauppaan liittyvä puheenvuoro AgriVenture 27.–28.5.2025 -tapahtumassa Saarijärvellä. Lisäksi olimme mukana tiettävästi Suomen ensimmäisen ilmastoAKIS-tapaamisen järjestelyissä. Toimintakertomuksen teksteissä on nostettu esiin esimerkkejä ilmasto- ja ympäristötapahtumista. Kaikki ilmasto- ja ympäristöteemaiset tapahtumat löytyvät toimintakertomuksen liitteiden listauksesta.
Vuonna 2025 maaseutuverkoston ja EU:n maatalous- ja maaseuturahaston viestinnässä tehtiin näkyväksi maaseudun kriittisen infrastruktuurin merkitystä ja rahoituksen roolia sen turvaamisessa tukemalla maaseutuhallinnon varautumista, kehittämällä valtakunnallista yhteistyötä ja lisäämällä rahoituksen vaikuttavuusviestintää. Alkutuotannon varautumista edistettiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa muun muassa työryhmätyön ja kansallisten koulutusten avulla. Huoltovarmuusteemaa tuotiin esiin tapahtumissa, webinaareissa ja aamukahvitilaisuuksissa sekä EU:n maaseuturahaston valtakunnallisten kehittämishankkeiden viestinnässä, erityisesti ruokajärjestelmän, kyberturvallisuuden, kylien varautumisen ja vesihuollon näkökulmista.
Maaseutu.fi-sivustolle koottiin huoltovarmuutta koskeva teemasivu, ja vuoden aikana valmisteltiin vaikuttavuusviestintää, jossa korostettiin EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen merkitystä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaajana. Lisäksi kuntia ja paikallisia toimijoita tavoitettiin kohdennetuilla viestintämateriaaleilla ja valtakunnallisissa tapahtumissa kuten Kuntamarkkinoilla ja seminaareissa.
Den svenskspråkiga verksamheten inom landsbygdsnätverket var aktiv och mångsidig under året, med fokus på aktuella teman, nätverkande och kunskapsutbyte både nationellt och internationellt. Genom olika evenemang, möten och utbildningar – från lokala träffar till nordiskt samarbete – stärktes samarbetet mellan aktörer och nya perspektiv lyftes fram inom bland annat beredskap, landsbygdsutveckling och innovation. Verksamheten skapade goda möjligheter till dialog, inspiration och gemensam utveckling – ta del av fler exempel och innehåll nedan.
Den svenskspråkiga verksamheten fungerar ”läpileikkaava” med olika aktuella teman. Den 14.2 var representanter från Landsbygdsnätverket på besök på Åland för överläggningar med Landskapsregeringen och Lokalkraft LEADER Åland. Även inledande diskussioner med Visit Åland fördes gällande LINC 2027 på Åland (Leader-lobbaren Alexandra håvade in storträff… | Landsbygdens Folk).
Den 18.2 arrangerades information om ”smarta byar” som ett hybrid-event i Vörå.
Den 12.3 arrangerades nätverksmorgon på svenska med temat ”NATO-medlemskap och den nya beredskapen- säkerhet på landsbygden och effekter på civilsamhället”. Föreläsare var professor Niklas Eklund från Umeå universitet, Alexander Zilliacus från Försörjningsberedskapscentralen samt Marika Danielsson från Finlandssvenska Marthaförbund (Beredskapsfrågor i den nya NATO-eran ventilerades… | Landsbygdens Folk) .
Den 21.3 arrangerades ”etkot” inför Nordens Dag (23.3) där Thomas Niedomysl, forskningsdirektör från Nordregio, berättade om den nya nordiska regionala utvecklingsprogrammet (2025–2030) där även landsbygdsteman ingår. Leena Anttila från JSM berättade om resultat från den nordiska landsbygdsforskningen 2021–2024.
En finlandssvensk nätverksträff för landsbygdsutveckling arrangerades den 7 maj i Tammerfors. Samma dag deltog Landsbygdsnätverket i Sveriges landsbygdsvecka där Ann-Sofi Backgren och Ilona Ukkonen berättade om ”start-up village” -konceptet med exempel från Finland.
Vid Leader-dagarna i Ikalis arrangerades en tvåspråkig nätverks- och inspirationsträff på temat ”Leader och Ungdomar” med Petri Kivimäki från LEADER Lappland, Sverige som inledare.
I samband med AgriVenture i Saarijärvi arrangerades ett svenskspråkigt event den 28.5 med Karolina Muhrman och Per Frankelius från Agri tech Sweden, Tua Takasu från Finsk-svenska handelskammaren i Stockholm samt Viktoria Forsberg från företaget Berg & Wild (Agtech Sweden medverkade i Agri Venture-programmet | Landsbygdens Folk).
En svenskspråkig faciliteringsutbildning, idéverkstad (3.9) på det övergripandet temat klimat & miljö, med tre underteman, samt ett finansieringswebinarium med Petri Svanbäck (15.9) arrangerades under våren-hösten 2025 parallellt med motsvarande utbildningar på finska (Landsbygdsnätverket börjar utbilda facilitatorer… | Landsbygdens Folk, Landsbygdsnätverket arrangerar idéverkstad den 3… | Landsbygdens Folk).
I samband med hållbarhetsveckan (v39) deltog Landsbygdsnätverket i en nätverksträff den 23.9 mellan Finland och Sverige på hållbarhetskryssningen på Wasaline. Olika bästa praxis, workshops, föreläsningar, utställningar presenterades.
Den 7-8.10 arrangerades en nätverksträff i Tammerfors för de svensk- och tvåspråkiga SA-områdena i Svenskfinland och på Åland. Bla var nästa EU-period, satellituppföljning, AI och juridik på agendan. I samband med nätverksträffen gjordes också ett besök till KoneAgria mässan med ett svenskspråkigt program om precisionsodling.
Den 11.12 arrangerades en virtuell nätverksträff med Sveriges landsbygdsnätverk och den 17.12 en utbildningsdag om utvärderingskunskap med Reija Anckar som fungerar som EU-kommissionens utvärderare av projekt.
Vuoden 2025 valtakunnalliset nuoriso-Leader-päivät järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien kanssa marraskuisessa Kuusamossa. Nuoriso-Leader-päivät on suunnattu kaikille nuoriso-Leader-toiminnassa aktiivisille tai toiminnasta kiinnostuneille nuorille ja nuorille aikuisille sekä nuorten kanssa työskenteleville Leader-ryhmien työntekijöille. Päivien tarkoituksena on tuoda yhteen Leader-toiminnassa aktiivisia nuoria ja nuorten kanssa työskenteleviä Leader-ryhmien työntekijöitä sekä innostaa nuoria oman paikkakuntansa ja nuoriso-Leader-toiminnan kehittämiseen myös jatkossa.
Pohjois-Pohjanmaan Leader-nuoret ja nuoria ohjaavat työntekijät tarttuivat innokkaasti toimeen ja järjestivät yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön kanssa viikonlopun mittaisen nuoriso-Leader-energialla pakatun tapahtumakokonaisuuden. Lisää tilaisuudesta täällä.
Syyskuun 6. ja 7. järjestetty Lähiruokapäivä kasvoi entistä suuremmaksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi keräten yhteen paikalliset tuottajat ja muut maaseudun toimijat sekä innokkaat vierailijat.
Ennätykset laitettiin jälleen uusiksi: Lähiruokapäivänä ovensa avasivat 335 järjestäjää ja vierailijoita kohteissa kävi arviolta 148 000. Kahden viimeisen vuoden aikana saavutettu kasvu on ollut hurjaa, sillä vuonna 2023 vierailijoita oli arviolta 30 000 ja kohteita 314.
Lähiruokapäivä oli ensimmäistä kertaa esillä valtakunnallisisssa televisiolähetyksissä: MTV3:n Huomenta Suomessa, Seitsemän ja Kymmenen uutisissa sekä Viiden jälkeen -ohjelmassa. Lisäksi Lähiruokapäivästä kerrottiin radiossa ja printtimedia niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti tarttui tärkeään aiheeseen.
Kahden vuoden ajan kaksipäiväisenä vietetty Lähiruokapäivä on viime vuosien aikana kasvanut vahvasti kohti koko kansan tuntemaa ja rakastamaa tapahtumaa. Kasvun taustalla on muun muassa entistä suurempi panostus Lähiruokapäivän sidosryhmien kasvattamiseen ja verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä viestinnän kehittämiseen.
Lähiruokapäivän viestinnässä koettiin valtava onnistuminen Lähiruokapäivän ollessa esillä MTV3:n Huomenta Suomessa, Seitsemän ja Kymmenen uutisissa sekä Viiden jälkeen -ohjelmassa. Lisäksi Lähiruokapäivästä kerrottiin radiossa ja printtimedia niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti tarttui tärkeään aiheeseen.
Tapahtuman järjestäjille suunnattuja viestintämateriaaleja päivitettiin ja kehitettiin. Esimerkiksi puuhavihkoon lisättiin tietoa maatalousluonnon monimuotoisuudesta.
Tapahtumajärjestäjät ovat jo usean vuoden ajan voineet tilata Lähiruokapäivän materiaalipaketin tapahtuman järjestämisen tueksi. Vuonna 2025 materiaaleja ja tilaustapaa kehitettiin verkkokauppauudistuksen myötä: järjestäjät pystyivät valitsemaan vain ne tuotteet, joille heillä oli todellinen tarve. Myös materiaalipaketin sisältöä kehitetään kestävämmäksi Lähiruokapäivän teeman mukaisesti.
Vuonna 2025 panostettiin verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Erityiseksi painopisteeksi valittiin Pohjois‑Pohjanmaan ja Lapin paikallisverkostojen vahvistaminen, sillä näillä alueilla Lähiruokapäivän järjestäjiä on ollut muuhun Suomeen verrattuna vähemmän. Maakunnissa tapasimme sidosryhmiä, kuten Leader‑ryhmien ja Maa‑ ja kotitalousnaisten edustajia.
Lähiruokapäivän toteuttamiseen saatiin mukaan aiempaa enemmän aktiivisia toimijoita. Mukaan saatiin lisää Lähiruokapäivän suojelijoita, jotka edistävät tapahtuman tunnettuutta omilla alueillaan. Lähiruokapäivä herätti vuoden aikana selvästi kasvavaa kiinnostusta: useat toimijat ottivat oma‑aloitteisesti yhteyttä yhteistyöehdotusten merkeissä. Myös meidän yhteydenottoihimme suhtauduttiin innostuneesti ja kanssamme lähdetään mielellään yhteistyöhön.
Lähiruokapäivän avajaiset järjestettiin Laitilan KasiTorilla 6.9.2025. Avajaistapahtuma keräsi 2 000 ihmistä nauttimaan varsinaissuomalaisista ruokatuotteista ja monipuolisesta ohjelmasta. Useampi taho on ilmaissut kiinnostuksensa olla mukana Lähiruokapäivän avajaistapahtuman järjestämisessä. Lähiruokapäivällä oli oma osastonsa lisäksi Lähiruokapäivän kanssa samaan aikaan järjestettävällä Kauhajoen Ruokamessuilla. Messuilla kerrottiin samaan aikaan järjestettävistä Lähiruokapäivän tapahtumista ja kannustettiin juhlistamaan suomalaista ruoantuotantoa ja maaseutua.
Lähiruokapäivä osallistui ensimmäistä kertaa keväällä järjestettyihin Kevätmessujen Lähiruoka & Luomu -messuille. Mukana osastolla oli kaksi Lähiruokapäivän järjestäjää myymässä ja maistattamassa tuotteitaan sekä kertomassa Lähiruokapäivästä. Lähiruokapäivä järjesti myös messuilla lavaohjelmanumeron, lähiruokavisan. Lähiruokapäivä oli mukana myös Oripäässä järjestetyillä Okra-messuilla 2.–5.7.2025.
Lähiruokapäivän joulu ja ympäri vuoden auki olevat kohteet vahvistavat tapahtuman ympärivuotisuutta. Toisen kerran järjestetty Lähiruokapäivän joulu vahvisti Lähiruokapäivän ympärivuotisuutta 89 joulukohteen myötä. Lähiruokapäivän joulu sai oman joululogonsa ja viestintämateriaalia, myös verkkosivuille luotiin omat sivunsa Lähiruokapäivän joulusta. Lähiruokapäivän ympäri vuoden auki olevien kohteiden määrä kasvoi 150 kappaleeseen.
Kasvua tapahtui myös sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Verkkosivuja kehitettiin palvelemaan paremmin Lähiruokapäivän vierailijoita ja tapahtumajärjestäjiä. Verkkosivuille lisättiin ajankohtaista-osio, jonne tuotettiin pitkin vuotta sisältöä.
Lähiruokapäivän verkkosivuilla oli 41 678 käyntiä ja kasvua edellisvuoteen oli noin 10 prosentin verran. Verkkosivustolla oli 102 987 sivukatselua (+ 8.1 %). Suurin osa sivuille saapuneista tuli hakukoneiden kautta (53 %). Valtakunnallisten televisiolähetysten ansiosta verkkosivuilla kävi Lähiruokapäivän alla valtava kuhina. Suuren liikennemäärän johdosta verkkosivut kaatuivat, eikä kaikki vierailut kerääntyneet analytiikkaan. Sivut saatiin onneksi Lähiruokapäiväksi kuntoon ja vierailijat pääsivät katsomaan Lähiruokapäivän kartalta läheltä löytyvät kohteet.
Lähiruokapäivän Facebook-sisällöt keräsivät yhteensä 2 miljoonaa näyttökertaa. Iso osa näyttökerroista, noin 85 prosenttia saavutettiin maksetulla mainonnalla ja noin 15 prosenttia näyttökerroista saatiin orgaanisesti. Orgaanisesti parhaiten katselumäärän perusteella menestyi uusista suojelijoista kertova julkaisu. Lisäksi yleisesti Lähiruokapäivästä kertovat julkaisut sekä maakuntien kohdenostot ovat vuodesta toiseen suosittuja. Seuraajien määrä kasvoi vuoden aikana 433 kappaletta.
Instagramissa Lähiruokapäivän julkaisut saivat 714 300 näyttökertaa. Maksetun mainonnan osuus näyttökerroista oli noin 71 prosenttia ja orgaanisten näyttökertojen osuus noin 29 prosenttia. Instagramissa suosittuja sisältöjä olivat Satokausikalenterin kanssa toteutetut yhteisjulkaisut ja vaikuttajayhteistöiden reels-videot.
Satokausikalenteri on Lähiruokapäivälle tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa yhteistyötä on tehty onnistuneesti jo neljän vuoden ajan.
Lisäksi Lähiruokapäivää markkinoitiin ensimmäistä kertaa YouTubessa lyhytvideolla, joka sai 2 700 katselukertaa.
Verkostoaamut herättelevine maaseutuaiheineen jatkuivat tuttuun tapaan. Vuoden aikana järjestettiin kuusi verkostoaamua. Ruotsinkielinen verkostoaamu käsitteli NATO-jäsenyyttä ja sen tuomia vaikutuksia maaseudulle ja kansalaisyhteiskunnalle. Suomenkielisissä verkostoaamuissa vierailtiin esimerkiksi Tulevaisuuden turvemaat -kiertueen takahuoneessa, kuultiin komission ehdotuksesta monivuotiseksi rahoituskehykseksi, pohdittiin ulkomaisen pääoman roolia Suomen maatalouden ja maaseudun tulevaisuudessa sekä sukellettiin maaseuturomantiikkaan ja maalaismaisemiin kirjallisuudessa. Tallenteiden pariin pääset soittolistan kautta.
Maaseutuverkoston vuosikelloon kuuluvat ELY-keskusten eri asiantuntijaryhmien, Leader-ryhmien työntekijöiden ja hallitusten sekä YT-alueiden työntekijöiden tapaamiset ja koulutukset. Tilaisuuksien painopiste on vertaisoppimisessa, toimeenpanon laadun ja yhteistyön parantamisessa sekä osaamisen lisäämisessä. Tilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston kanssa.
Vuonna 2025 maaseutuverkostoyksikkö konseptoi yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa Arvioinnin aamukahvit -nimisen webinaarisarjan. Maaseutuohjelman jälkiarviointeihin ja CAP-suunnitelman arviointeihin keskittyviä aamukahvitilaisuuksia järjestettiin syyskaudella kolme. Webinaarit oli suunnattu ensisijaisesti maatalous- ja maaseutuhallinnolle ja tavoitteena oli tarjota hallinnon yhteinen foorumi kuulla ajankohtaisista arviointien tuloksista ja keskustella arviointien suositusten soveltamisesta omassa työssä.
Vuoden 2025 loppupuolella valmistui useita arviointihankkeiden väliraportteja, jotka tarjoavat arvokasta tietoa Suomen CAP-suunnitelman toteutumisesta. Maaseutuverkostoyksikkö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kutsui Suomen CAP-suunnitelman keskeiset sidosryhmät joulukuiseen Helsinkiin pureutumaan arviointien väliraporttien havaintoihin ja pohtimaan yhdessä Suomen CAP-suunnitelman tulevaisuuden suuntaa.
Leader-työn vuoden runkona oli totuttu vuosikello. Keväällä järjestettiin mm. Leader-ryhmien hallitusten virtuaalikoulutukset, keskusteltiin ELY-Leader-yhteistyöstä ja järjestettiin Leader-päivät. Syyskaudella ohjelmassa olivat laatutyön sparrauspäivä, virtuaalinen Leader-päivä ja puheenjohtajien sekä toiminnanjohtajien tapaaminen vuoden lopulla.
Vuoden suurin Leader-tapahtuma, Leader-päivät, järjestettiin tällä kertaa Ikaalisissa. Päivien ohjelmasta vastasi Pirkanmaan Leader-ryhmät yhdessä maaseutuverkostoyksikön kanssa. Saimme mukaan myös ensimmäistä kertaa ministeri Essayahin. Leader-päivillä katsottiin sekä taaksepäin että eteenpäin. Leader-strategiakauden puoliväliriihessä todettiin, että rahoituskausi oli edennyt hyvin. Keskustelussa olivat myös tulevan rahoituskauden suunnittelun ensimmäiset tunnelmat. Leader-päivien tunnelmista voi lukea Leader Pohjois-Satakunnan blogista.
Euroopan komissio antoi heinäkuussa ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin budjetista sekä rahoituksen suuntaamisesta. Esitetyt muutokset rahoituksen rakenteeseen ja kohdentumisesta keskusteluttivat myös Leader-työn näkökulmasta niin erilaisissa EU-kokouksissa ja kansallisissa tapaamisissa. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmän puitteissa tehtiin ministeriökierros, jossa keskustelussa olivat paikallisen kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet eri politiikkalohkoilla.
Maaseutuhallinnolle järjestettiin vuoden aikana yhteensä 10 webinaaria, joiden tavoitteena oli lisätä osaamista ja tietoa ajankohtaisista ja toivotuista aiheista. Aiheet käsittelivät mm. rakennetukien ajankohtaisia, vieraslajien tunnistamista (yhteistyössä ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa), biokaasua ja uuden kauden valmistelun ajankohtaisia. Osallistujia näihin oli yhteensä yli tuhat. Huomattavan määrän osallistujia, yli 600, keräsi myös sosiaalisen ehdollisuuden koulutustilaisuus 20.3. Aloite järjestää valtakunnallisena koulutusta aiheesta tuli YT-alueilta, jotta jokaisella ELY-alueella ei omaa tarvitse järjestää.
Maaseutuhallinnon tilaisuuksia ei voitu järjestää lähitapaamisina ELY-keskuksille niiden taloudellisen tilanteen vuoksi. Poikkeuksena oli ELY-keskusten rakennetukiasiantuntijoille ja YT-alueiden maaseutuviranomaisille täsmäviljely-laitteisiin keskittyneet kävelykierrokseet KoneAgria-messuilla (ks. luku 2.4.3) sekä Alkutuotannon varautumisen työryhmän kanssa yhteistyössä järjestetty koulutuspäivä. Varautumisen koulutuspäivässä harjoiteltiin alkutuotannon toimintaedellytyksien turvaamista poikkeusoloissa. Tilaisuuteen osallistui 45 teeman vastuuhenkilöä ELY-keskuksista ja YT-alueilta.
Maaseutuverkosto järjesti kuntien YT-alueiden johtajille opintomatkan Brysseliin 9.–11.4. Matkan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten EU:n maatalouspolitiikkaa valmistellaan, ja miten ja ketkä siihen vaikuttavat, sekä saada katsaus siitä, mitä EU:ssa on tänä vuonna agendalla maatalouden osalta. Samalla osallistujat saivat arvokkaita kontakteja Brysselissä Suomen etua ajaviin. Vierailukohteisiin kuuluivat parlamentin jäsen Elsi Kataisen tapaamisen ja komissiossa vierailun lisäksi maa- ja metsätalouden keskeisimmät hallinnon ja järjestökentän edustustot. Matkaan lähti 19 YTA-johtajaa, jotka edustivat maantieteellisesti koko Suomea.
Maaseutuverkoston innovaatiotoiminta oli vilkasta ja monipuolista. Vuoden aikana järjestettiin koulutuksia, verkostoitumistilaisuuksia, kilpailuja ja tapahtumia, jotka tukivat innovaatioiden syntyä, kehittämistä ja käyttöönottoa sekä toivat yhteen viljelijöitä, neuvojia, tutkijoita ja muita kehittäjiä. Toiminta lisäsi osaamista, vauhditti uusien hankkeiden käynnistymistä ja nosti esiin konkreettisia ratkaisuja tulevaisuuden maatalouteen. Tutustu tarkemmin esimerkkeihin ja tuloksiin alta!
Maaseutuverkosto tukee innovaatioiden ja uudistushakuisuuden lisääntymistä maaseutuelinkeinoissa sekä Suomen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa kuvatun maatalouden ja maaseudun kehittämisen innovaatioverkoston (ARKIS) toimintaa ja jatkokehittämistä.
Tiedonvaihdon ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi vuonna 2025 on pyritty tuomaan kansainvälisiä Horisontti Eurooppa -hankkeita vahvemmin maaseutuverkostotoimintaan. Esimerkkeinä tästä toiminnasta ovat AgriHubin kanssa yhteistyönä järjestetyt AKIS-teemaisten hankkeiden tapaamiset sekä käytännön yhteistyö eri tilaisuuksissa, kuten ilmastoAKIS-tapaamisessa sekä TECHCOACH-hankkeen innovaatioleirillä.
Marraskuussa 2025 järjestettiin Suomen ensimmäinen ilmastoAKIS-tapaaminen yhteistyössä ClimateSmartAdvisors ja EVECSA -hankkeiden kanssa. Teemakohtainen kokoontuminen yhteen nähtiin tärkeäksi ja toiminnalle on suunniteltu jatkoa. Tapaamisen sisällöstä voi lukea tarkemmin blogikirjoituksesta.
Neuvojille suunnattuja virtuaalisia aamukahvitilaisuuksia järjestettiin uudesta seuraamusjärjestelmästä, maatalouden kokeilutuesta, tuottajaorganisaatioiden tukimahdollisuuksista sekä loppuvuonna yleisistä neuvonnan ajankohtaisista. Huhtikuussa toteutettiin laajempana virtuaalikoulutuksena Maatilojen riskienhallinta -koulutus. Lisäksi syyskaudella toteutettiin Ruokaviraston kanssa yhteistyönä Tutkittua tietoa maatilan arkeen -webinaarisarja.
Maaseudun innovaattorit – älykkäät kylät – kohtasivat jälleen vuosittaisessa Älykkäät kylät -hankkeiden valtakunnallisessa tapaamisessa. Valtakunnallisen maaseutututkijatapaamisen yhteydessä järjestetty tapaaminen tarjosi mahdollisuuden tutustua toisiin Älykkäät kylät -hankkeiden toteuttajiin eri puolilta Suomea, vaihtaa ajatuksia esimerkiksi yritysten ja viranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja laajentaa yhteistyöverkostoja tutkimuspuolelle. Lisäksi jo perinteeksi muodostuneet Älykkäät kyläaamukahvit keräsivät osallistujia oppimaan älykkäiden kylien roolista arjen turvaajina ja fiksumpien maaseudun asumisratkaisujen kehittäjinä.
Vuoden 2025 painopisteen Maaseudun kehittäjien osaamisen tukeminen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin Vaikuttavuutta maatalouden kehittämishankkeisiin -vaikuttavuusvalmennus. Virtuaalisesti toteutetussa valmennuksessa osallistujat työskentelivät hankkeensa vaikuttavuuden ja tulosten käytäntöön viennin parissa sekä verkostoituivat muiden hanketoimijoiden kanssa.
EIP-toiminnan vuosi käynnistyi vilkkaana, kun kansainvälinen EIP-hankkeiden pitchauskilpailu polkaistiin käyntiin. Kilpailu oli suunnattu Itämeren alueen EIP-hankkeille, joiden kehittämä ratkaisu oli riittävän kypsä (vähintään TRL-tasolla 5). Kilpailuun jätettiin 19 hakemusta kuudesta eri maasta (Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Suomi ja Viro), joista kansainvälinen asiantuntijaraati valitsi kahdeksan finalistia jatkoon (uutinen englanniksi). Finalisteille tarjottiin kevään aikana kolme virtuaalista valmennusta, joissa heitä tuettiin ratkaisun kirkastamisessa ja ratkaisun hyötyjen sanoittamisessa kohderyhmälle. Lisäksi harjoiteltiin pitch-esitysten pitämistä.
Pitchauskilpailu huipentui finaaliin, joka järjestettiin AgriVenture Finland 2026 -tapahtuman päälavalla 27. toukokuuta Saarijärvellä. Kilpailun voittajan valitsi kansainvälinen tuomaristo, joka palkitsi puolalaisen Local and functional EIP-hankkeen kehittämän luonnollisen urheilujuoman 2500 euron rahapalkinnolla. Marjatta ja Eino Kollin säätiö lahjoitti rahapalkinnon kilpailuun. Lue englanninkielinen uutinen voittajasta.
EIP-hankkeita ja niiden tuloksia nostettiin esiin erilaisissa tilaisuuksissa pitkin vuotta. Valtakunnallisten kehittämis- ja EIP-hankkeiden tuloswebinaari esitteli laajan kattauksen valtakunnallisia hankkeita ja niiden keskeisiä tuloksia. EIP-toiminnan vuotta ryhdittivät niin ikään valtakunnallisten hakujen virtuaaliset hakuinfot. Syyskaudella korostuivat kansainvälisten EIP-hankkeiden teemahakua tukevat tilaisuudet, joista yksi järjestettiin potentiaalisille tuenhakijoille lähitilaisuutena Tartossa, Virossa. Suomesta tilaisuuteen matkasi kymmenen hengen seurue, joka verkostoitui ja ideoi uusia hankkeita yhdessä latvialaisten ja virolaisten osallistujien kanssa.
Innovaatiotori järjestettiin osana KoneAgria-messuja. Tämän vuoden järjestäjäkumppaneina toimivat AgriHubi ja TTS Työtehoseuran VertaisTekno-hanke. Osastolla esiteltiin yhteensä 23 eri innovaatiohanketta tai innovaatioiden parissa toimivaa tahoa, joista 12 oli EIP-hankkeita. Osaston oma lavaohjelma herätti keskustelua muun muassa tekoälystä, teknologiasta, datasta ja omavaraisuudesta. Kiinnostava näytteilleasettajajoukko ja lavaohjelma houkuttelivat osastolle paljon kiinnostuneita viljelijöitä, neuvojia, kehittäjiä sekä median edustajia. Lue kohtaamisista Innovaatiotorilla (blogi).
Messujen avajaispäivän iltana Innovaatiotori vaihtui verkostoitumisen ja hyvän tuleen areenaksi. TTS Työtehoseuran ja Maaseutuverkostoyksikön järjestämän illanvieton yhteistyössä olivat Sinebrychoff ja Vaasan, joiden puheenvuoroissa kuultiin uudistavasta viljelystä, viljelijäyhteistyöstä sekä Tuottajalle kiitos -kokonaisuudesta tulevaisuuden viljelyn tukena.
Osana Innovaatiotoria järjestettiin ELY-keskusten rakennetukiasiantuntijoille ja YT-alueiden maaseutuviranomaisille täsmäviljely-laitteisiin keskittyneitä kävelykierroksia. Kävelykierrosten tavoiteltiin lisäävän viranomaisten osaamista ja ymmärrystä eri teknologioiden eroista ja sovellettavuudesta liittyen ympäristösitoumuksen täsmäviljelymenetelmät-toimenpiteeseen sekä Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin. Kierroksen vetäjänä toimi neuvoja ja konsultti Olli-Pekka Ruponen. Kierroksille osallistui yhteensä 86 viranomaista. Kävelykierrokset konkretisoivat ratkaisuja ja niiden merkitystä peltoviljelyn kestävyyden edistämisessä. Uusien teknologioiden käyttöönotto tukee myös CAP-suunnitelman tavoitetta edistää digitalisaatiota muiden ympäristö- ja maatilakohtaisten hyötyjen lisäksi.
Itämeren maiden maaseutuverkostojen välillä yhteistyö on monipuolista ja säännöllistä. Esimerkiksi kerran kuussa järjestämme virtuaalikahvihetken, jossa jaamme arjen kuulumisia. Itämeren alueen maaseutuverkostot tapaavat kerran vuodessa myös kasvokkain. Vuoden 2025 tapaaminen järjestettiin lokakuussa Kuldigassa, Latviassa.
Toinen säännöllinen yhteistyön muoto on Network to innovate -webinaarisarja. Vuonna 2025 järjestettiin yhteensä kahdeksan tilaisuutta, joista kaksi kytkeytyi Latvian, Suomen ja Viron synkronoituun kansainvälisten EIP-hankkeiden hakuun. Lisäksi tilaisuuksissa tehtiin yhteistyötä mm. kansainvälisten ATTRACTISS, FOREST4EU ja AF4EU -hankkeiden kanssa, jolloin saimme yhteisillä resursseilla tavoitettua laajemman näkökulman ja yleisön.
Euroopan maaseutuverkosto (EU CAP Network) järjesti yhteistyössä Suomen maaseutuverkoston kanssa kansainvälisen Circular bioeconomy – valorisation of forest by-products -asiantuntijatapaamisen Kouvolassa maaliskuussa. Seminaarissa käsiteltiin metsätalouden sivuvirtojen hyödyntämistä ja EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen roolia työn edistämisessä. Tapahtuma kokosi yhteen noin 100 metsäalan asiantuntijaa EU:n jäsenvaltioista ja Euroopan komissiosta. Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin opintoretket Kouvolan seudulla. Opintoretkillä esiteltiin metsäsektorin innovaatioita ja käytäntöjä, jotka voivat toimia esimerkkeinä myös muille EU-maille.
Toukokuussa Maaseutuverkosto oli tukemassa modernAKIS-hankkeen ja SCAR AKIS strategisen työryhmän kokoontumisissa Helsinkiin. Osallistujille järjestettiin yhteinen opintoretki Västankvarnin tutkimus- ja opetustilalle Inkooseen. SCAR AKIS -työryhmän kokouksessa kerrottiin Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksesta sekä kansainvälisestä EIP-hankkeiden pitchauskilpailusta.
Euroopan maaseutuverkoston (EU CAP Network) muodostaa verkostotoiminnan yhteistoiminnan rakenteen EU:ssa. Euroopan maaseutuverkoston yleiskokous (Assembly) kokoontuu kerran ja ohjausryhmä kaksi kertaa vuodessa. Yleiskokouksessa kaikki jäsenmaat ovat edustettuina. Yhteensä yleiskokouksessa on 200 jäsentä. Suomen maaseutuverkostoyksiköllä on edustus myös EU CAP Networkin ohjausryhmässä.
Myös kansallisten maaseutuverkostojen yhteistapaamisia on kaksi kertaa vuodessa. Ne ovat luonteeltaan työkokouksia, jossa pureudutaan verkostotoiminnan arkeen. Ensimmäinen kokouksista järjestettiin Kreikassa 19.–20.4.2025. Kokouksen yhtenä teemana oli yhteistyön kehittäminen kansallisten verkostojen välillä hyvien käytäntöjen tunnistamisen, keräämisen, analysoinnin ja jakamisen osalta. Lisäksi kokouksen painopisteenä oli myös hyvien käytäntöjen kerääminen Euroopan verkostotoiminnassa ja siihen liittyvän ARIA-kilpailun kehittäminen. Kokouksessa myös esiteltiin ja käytiin läpi kansallisten verkostojen rakenteita ja niiden toimintamalleja eri jäsenmaissa. Kokouksissa käydään perinteisesti läpi myös Euroopan ja kansallisten verkostojen ajankohtaisia tapahtumia. Tapaamisesta voi lukea lisää täällä.
Toinen kokouksista järjestettiin Bulgariassa 1.–2.10.2025. Kokouksen teemana oli luoda katsaus kansallisten verkostojen meneillään olevaan ja suunniteltuun työhön CAP-suunnitelman toimeenpanon tukemiseksi sekä yhteistyön paikkojen löytäminen EU-verkoston ja muiden EU-tason aloitteiden kanssa. Yhtenä käytännön lopputulemana sovittiin, että Suomen maaseutuverkostoyksikkö esittelee prosessin, jossa Suomen aloitteesta toteutettiin EIP-hankkeiden synkronoitu haku usean maan kesken kv-hankeyhteistyön lisäämiseksi. Tapaamisesta voi lukea lisää täältä.
Lisäksi rakenteeseen kuuluu kolme alatyöryhmää: Leader and Territorial Development, Innovation and Knowledge exchange ja CAP strategy planning. Kaikissa näissä ryhmissä suomalaiset ovat aktiivisesti kehittämässä Euroopan maaseutuverkostoa. Suomen maaseutuverkoston edustajat työryhmissä löytyvät täältä.
Temaattiset työryhmät ovat tärkeä Euroopan maaseutuverkoston työkalu. Työryhmien formaattina on kerätä tarkkaan rajattuun teemaan liittyen asiantuntijoita ympäri EU:ta keskustelemaan kahteen kokoukseen. Työryhmien päätavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä. Työryhmäkokouksia järjestetään EU CAP Networkin alaisuudessa (CAP implementation, EIP- Agri sekä Evaluation Help Desk koordinaatioyksiköiden ja EU Komission yhteistyönä). Kaikissa viime vuoden temaattisissa työryhmissä on ollut vähintään yksi suomalainen joko työryhmän jäsenenä tai fasilitaattorina.
Maaseutuverkoston tavoitteena on edesauttaa omalla toiminnallaan myös EU:n pitkän tähtäimen vision toteutumista. Vision toteutumiseksi organisaatioita ja yksilöitä halutaan sitouttaa toimintaan maaseutusopimusten kautta (Rural Pact). EU:n maaseutuvisio on linjaamassa EU:n tulevaa maaseutupolitiikkaa ja -rahoitusta. Tämän vuoksi suomalaisten näkökulmien esiin nostaminen on tärkeää Rural Vision/Rural Pact-kontekstissa. Suomen näkökulmista ja toimista EU:n pitkän tähtäimen vision toteuttamiseen on koostettu erillinen englanninkielinen osio.
Vuoden 2025 aikana järjestettiin useita EU-tason tapaamisia, joissa teemana oli EU:n tuleva rahoituskausi, näistä esimerkkinä Rural Policy Lab ja korkean tason Rulal Pact -konferenssi: visiosta toimintaan. Jälkimmäisessä kokoontumisessa oli esillä Raution kyläkauppa esimerkkinä maaseudun monipalveluksista. Maaseutuverkoston kautta pyrimme varmistamaan, että näissä EU-tason tapaamisissa on myös hyvä edustus suomalaisia oppimassa ja kertomassa meidän kokemuksiamme ja näkökulmiamme muille. Rural Pact -tematiikka oli myös mukana vahvasti syksyllä Euroopan maaseutuparlamentissa. Järjestyksessään kuudes Euroopan maaseutuparlamentti järjestettiin Skotlannissa. Euroopan maaseutuparlamentti kokoaa yhteen maaseudun toimijat – paikalliset, alueelliset ja kansalliset – jakamaan kokemuksia ja sopimaan maaseutupolitiikan linjauksista Lue lisää maaseutuparlamentin sisällöstä ja vetoomuksesta (blogi).
EU-konceptet Start-up Village lanserades av Europeiska kommissionen i november 2021, som en del av EU:s långsiktiga vision för landsbygdsområden. Det görs specifikt genom ett forum kallat European Startup Village Forum, som fungerar som en plattform för att samla aktörer (politiska, forskare, företag och lokala intressenter) för att dela kunskap och främja innovation och entreprenörskap i landsbygdsområden i hela EU. Ett Start-Up Village Forum arrangerades i Bryssel, 29.10 där bla två projekt från Finland presenterades.
Vuosi 2025 oli EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestinnässä aktiivinen ja monipuolinen. Vuoden aikana toteutettiin useampia mainoskampanjoita eri teemoista. Niissä kokeiltiin myös uusia kanavia, kuten display- ja Google-mainontaa. Tuttuun tapaan mainontaa tehtiin myös sosiaalisessa mediassa ja vaikuttajamarkkinoinnin kautta.
Kampanjoiden lisäksi vuoden aikana mm. julkaistiin ymmärrettävän kielen suositukset ja termipankki tukiviestinnän tueksi sekä verkkokauppa, kehitettiin verkkosivustoja ja järjestettiin yhdeksän viestintäaiheista koulutusta yhteistyössä viestintäverkoston kanssa.
Vuoden aikana rahoitusmahdollisuudet vietiin laajasti suomalaisten tietoisuuteen monikanavaisilla kampanjoilla. Samalla kehitettiin uusia työkaluja ja palveluja, jotka tekevät rahoituksen vaikutuksista entistä näkyvämpiä. Lue alta, miten kampanjat onnistuivat!
Vuoden aikana rahoitusmahdollisuuksia nostettiin suomalaisten tietoisuuteen useilla kampanjoilla.
Ilmasto- ja ympäristöinvestointien kampanjan tavoitteena oli lisätä ilmasto- ja ympäristöinvestointien hakijamäärää. Kampanjan kohderyhmänä olivat yhdistys- ja seura-aktiivit sekä erityisesti keski-ikäiset ja sitä vanhemmat henkilöt. Kampanja toteutettiin Facebookissa ja LinkedInissä. Facebookissa saatiin yli 265 000 näyttökertaa ja LinkedInissä reilut 13 500 näyttökertaa. Kampanjasivuun voi tutustua maaseutu.fi-sivustolta.
Maaseudun yritysrahoitus ja menestyksen salaisuus -kampanjassa markkinoitiin maaseudun yritystukia potentiaalisille rahoituksen hakijoille. Kampanja sisälsi muun muassa sosiaalisen median ja Google-markkinointia sekä mainontaa maakuntalehtien verkkosivuilla ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Kampanjalla saatiin yhteensä lähes neljä miljoonaa näyttökertaa. Sosiaalisessa mediassa tavoitettiin lähes 400 000 yksittäistä käyttäjää ja verkkomainonnalla yli 350 000 henkilöä. Verkkosivuille kertyi lähes 20 000 klikkausta suomenkieliselle sivulle ja 1 800 ruotsinkieliselle sivulle. Suomenkielisen kampanjasivun vuoden kävijämäärästä 73 prosenttia tuli kampanjan aikana, ja ruotsinkielisellä sivulla osuus oli jopa 82 prosenttia.
Laajakaistarahoituksen kampanjan tavoitteena oli lisätä rahoituksen näkyvyyttä ja tavoittaa uusia hakijoita. Lisäksi kampanjalla haluttiin nostaa esiin alkuvuodesta toteutetun laajakaistakyselyn tuloksia, joihin voi tutustua maaseutu.fi-sivustolla. Kohderyhmänä olivat harvaan asutulla maaseudulla asuvat ja mökkeilevät henkilöt sekä harvaan asutulla maaseudulla toimivat yrittäjät ja maatalousyrittäjät. Kampanja toteutettiin Facebookissa ja verkkomainontana. Facebookissa saatiin lähes 185 000 näyttökertaa ja verkkomainonnassa lähes 700 000 näyttökertaa. Eniten klikkauksia verkkomainonnassa saatiin Maaseudun Tulevaisuuden ja Taloussanomien sivuilla olleista mainoksista. Maksetun mainonnan lisäksi toteutettiin yliö Maaseudun Tulevaisuudessa (”Vältä digisyrjäytyminen ja vedä valokuitu omaan kylään”) sekä julkaistiin tiedote laajakaistarahoituksen tuloksista.
Nuoriso-Leader-kampanja toteutettiin yhteistyössä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Mukana olivat Maalaisjärki Anna, Jenny Suomela sekä Eemeli Laukkanen. Sisältöä tuotettiin Instagramiin, TikTokiin ja YouTubeen. Sisällöt keräsivät vaikuttajien kanavissa orgaanisesti, eli ilman maksettua mainontaa, yhteensä 132 500. Tulos on erittäin hyvä, sillä mukana oli kaksi pienempää mikrovaikuttajaa. Kampanjan yhteenlaskettu sitoutumisaste oli 7,77 prosenttia, mikä on erittäin hyvällä tasolla. Kampanjan kokonaistavoittavuus orgaanisesti oli 94 100 (ei sisällä YouTubea). Parhaiten toimi Eemeli Laukkasen video TikTokissa, jonka tavoittavuus oli 22 000. Vaikuttajamarkkinoinnin lisäksi hyödynnettiin maksettua mainontaa, jonka myötä saatiin 361 566 näyttökertaa ja tavoitettiin 136 971 yksittäistä henkilöä.
Kuntamarkkinat tarjosi meille erinomaisen mahdollisuuden tuoda rahoitusmahdollisuuksia esiin myös kuntapäättäjille. Osastolla oli kattavasti edustettuna koko rahoitusketju: maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, maaseutupoliittinen neuvosto (MANE), ELY-keskukset, YT-alueet ja Leader-ryhmät. Messuosaston lisäksi järjestimme tapahtumassa tietoiskuja ja paneelikeskustelun. Arvioiden mukaan osastolla vieraili edustajia vähintään 150 eri kunnasta.
Kuntamarkkinoiden ehdoton hitti oli tapahtumaa varten rakennettu kuntakoonti (linkki). Palvelu esittelee muun muassa, kuinka paljon EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta kunnassa asuvat viljelijät ja yrittäjät ovat saaneet, kuinka paljon ja millaisia kehittämishankkeita kunnassa on toteutettu, millaista maataloutta kunnasta löytyy ja moniko asukas asuu tukikelpoisella alueella. Kuntakoonti on käytössä myös jatkossa, ja sen tiedot päivitetään vuosittain.
Syksyllä EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta ja kuntakoontia mainostettiin myös Kuntalehdessä ja Kuntaliiton uutiskirjeessä. Lisäksi kuntien kirjaamoihin lähetettiin erillinen uutiskirje, jossa kunnille kerrottiin rahoitukseen liittyvistä ajankohtaisista ja tärkeistä asioista.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen näkyvyys sai uuden ulottuvuuden helmikuussa julkaistun verkkokaupan myötä. Jokainen Leader-ryhmä, ELY-keskus ja YT-alue sai käyttöönsä saldon, jolla voi tilata EU:n maatalous- ja maaseuturahoitukseen liittyviä tuotteita. Tuotteita on tilattavissa sekä yhteisellä Maaseutu.fi-ilmeellä että toimijakohtaisilla logoilla.
Rahoituksesta ja sen vaikutuksista viestimisen tueksi lanseerattiin vuonna 2025 myös ymmärrettävän kielen suositukset EU-tukien asiakasviestintään. Suositusten käyttöönottoa tuettiin työpajoilla, koulutuksilla ja tietoiskuilla. Asiantuntijat osallistuivat lisäksi sparrauksiin, joissa suositusten oppeja vietiin käytäntöön. Samalla julkaistiin EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen termipankin ensimmäinen versio.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen vaikutuksia tuotiin vuoden aikana esiin monipuolisilla kampanjoilla – vaikuttajayhteistöistä uusiin kokeiluihin ja kohdennettuun mainontaan. Tuloksena satojatuhansia tavoitettuja ihmisiä, vahvaa sitoutumista ja uusia oivalluksia siitä, miten rahoitus näkyy suomalaisten arjessa. Tutustu alla tarkemmin näihin kampanjoihin.
Viestinnän keskeinen tavoite on tuoda esiin myös EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia.
Huhtikuussa tukitietojen julkaisun yhteydessä toteutettiin vaikuttajakampanja yhdessä kuuden vaikuttajan kanssa: Julia Thurén, Hermanni, Inari Fernandéz, Jani Grönlund, Veetu Vuori ja Tuomo Turjansalo. Kampanjassa kerrottiin EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen vaikutuksista Instagramissa, TikTokissa ja YouTubessa. Sisällöt keräsivät orgaanisesti 550 100 näyttökertaa vaikuttajien kanavissa. Mainonnan avulla kampanja sai lisäksi 487 810 näyttökertaa. Kampanjan sitoutumisaste oli 3,21 %.
Yritystukien vaikuttavuuskampanjassa tavoitteena oli lisätä yritystukien vaikutuksien näkyvyyttä erityisesti talouselämän päättäjien ja vaikuttajien keskuudessa. Kampanja toteutettiin display-mainontana ja sosiaalisen median mainontana. Display-mainonnalla saatiin lähes miljoona näyttökertaa ja tavoitettiin 320 000 yksittäistä henkilöä. Klikkauksia kampanjasivulle kertyi 5 110. Facebookissa ja Instagramissa toteutettu markkinointi puolestaan toi 400 000 näyttökertaa ja tavoitti 160 000 käyttäjää.
Open burger -kampanjassa tavoitteena oli kertoa suomalaisen maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimista erityisesti nuorille kaupunkilaisille aikuisille. Kampanjassa viestittiin viljelijöiden tärkeästä roolista kestävien ja turvallisten raaka-aineiden tuottajina sekä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaajina. Samalla nostettiin esiin EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella merkitys suomalaisen ruoantuotannon turvaamisessa ja kestävään ruoantuotantoon ohjaamisessa.
Kampanja toteutettiin kokeilevana yhteistyönä Friends & Brgrsin kanssa: Open Burger -hampurilainen oli tarjolla kaikissa Friends and Brgrs -ravintoloissa kesäkuussa 2025. Kansainvälisen hampurilaispäivän kunniaksi järjestettiin myös lanseeraustilaisuus, jossa oli keskustelemassa suomalaisia maanviljelijöitä ja asiantuntijoita. Kampanjaan sisältyi myös vaikuttajayhteistyö Ella Wehkalammen kanssa Instagramissa ja TikTokissa.
Juurevaa kulttuuria maaseudulla -kampanja lähetti kaikki suomalaiset kulttuurikierrokselle kautta Suomen. Kesän 2025 aikana nostettiin esiin EU:n maaseuturahoitusta saaneita kulttuurikohteita erityisesti sosiaalisessa mediassa. Leader-ryhmät jakoivat kulttuuriaiheisia kohdevinkkejä, joista moni soveltui mainiosti myös kesälomankohteeksi. Kampanjan tavoitteena oli lisätä tietoisuutta EU:n maaseuturahoituksen roolista kulttuurin edistämisessä. Kampanjasivulle koottiin tietoa yleisesti kulttuurin merkityksestä sekä EU:n maaseuturahoituksen roolista kulttuurin edistämisessä. Leader-ryhmät osallistuivat aktiivisesti kampanjan toteuttamiseen.
Aiemman rahoituskauden tuloksia tuotiin esiin loppuvuodesta toteutetulla vaikuttajamarkkinointikampanjalla, jossa olivat mukana Maria Veitola, Karla Könönen, Severi Allonen sekä Hermanni ja mummo. Kampanja toteutettiin monikanavaisesti Instagramissa, TikTokissa, Facebookissa ja YouTubessa. Kampanjalla tavoitettiin yhteensä 396 000 henkilöä, ja julkaisut keräsivät yhteensä 25 300 tykkäystä. Tuloksia nostettiin esiin myös Helsingin Sanomien natiiviartikkelissa ”Digiklinikalla kukaan ei jää yksin – EU:n maaseuturahoitus ehkäisee digisyrjäytymistä”. Artikkelin avulla tavoitimme etenkin vanhempaa ikäryhmiä ja miehiä.
Vuonna 2025 verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa rikottiin ennätyksiä, sillä lähes kaikki luvut kasvoivat viime vuoteen nähden.
Maaseutu.fi-verkkosivun käynnit kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 51,7 prosenttia (273 180 käyntiä vuonna 2025) ja sivukatselut 37,9 prosenttia (504 259 sivukatselua).
Tähän vaikutti varmasti ainakin se, että aluesivut ovat entisestään vakiinnuttaneet paikkansa alueellisen tiedon kotipesänä. Myös onnistuneet markkinointikampanjat sekä hakukonenäkyvyyden parantuminen ovat lisänneet verkkosivujen liikennettä.
Suosituimpia sisältöjä maaseutu.fi-sivustolla olivat:
53 % kävijöistä vieraili sivustolla tietokoneella ja 41 % älypuhelimella. Eniten sivustolle saavuttiin suoraan verkkosivuosoitteella (38 %), hakukoneella (30 %) ja sosiaalisesta mediasta (23 %).
Vuoden 2025 aikana maaseutu.fi-sivustolla tehtiin pieniä parannuksia analytiikan ja saadun palautteen pohjalta: valikkoa selkeytettiin, sisältöjä järjesteltiin uudelleen ja yksittäisen lohkojen toimintoja paranneltiin. Suosituimmat ja etsityimmät sivut käytiin läpi, ja tarvittaessa niitä nostetiin helpommin löydettäväksi. 404-sivuja pyrittiin vähentämään tekemällä uudelleenohjauksia. Myös sivuston mobiilikäyttöliittymä ja ruotsinkielinen puoli käytiin systemaattisesti läpi ja kirjattiin ylös puutteet ja ongelmat. Lisäksi julkaistiin suppeampi englanninkielinen puoli, joka on suunnattu ennen kaikkea kansainväliselle yleisölle.
Vuoden 2025 aikana toteutettiin myös avainsanatutkimus, jonka avulla sivuston hakukonenäkyvyyttä voidaan parantaa entisestään.
Maaseutuverkosto.fi-sivuston luvut olivat vuonna 2025 tasaisessa nousussa: käyntejä sivustolla oli 303 895 (+ 36,5 %) ja sivukatseluita 742 498 (+ 27,5 %). Suosituimpia sisältöjä olivat:
61 % käynneistä tehtiin tietokoneella ja 36 % älypuhelimella. 45 % kävijöistä löysi sivustolle hakukoneen kautta ja 39 % suoraan verkkosivuosoitteella.
Vuonna 2025 maaseutuverkosto.fi -sivuston kehitystyö jatkui ahkerasti yhdessä AgriHubin kanssa. Kymmenien pienien kehitystöiden lisäksi kehityksessä oli myös isompia kokonaisuuksia. Hankerekisteriin Ruokaviraston Hyrrä-järjestelmästä tuleville hankkeille tulee jatkossa näkyviin myös loppuraportit, eli tiedon löytäminen hankkeiden tuloksista kaukana tulevaisuudessakin helpottui merkittävästi.
Uuden tietokokonaisuuden, Neuvojahaun, valmistelu aloitettiin, ja sen on määrä avautua maaliskuussa 2026. Neuvojahaun suunnitteluun osallistettiin laajasti neuvojia. Sen tavoitteena on tuoda kaikki maa-, metsä- ja puutarhatalouden neuvojat ja konsultit verkostoalustalle, jotta asiantuntijoiden löytäminen olisi helpompaa niin viljelijöille kuin kehittäjille.
Kolmas suuri ponnistus oli etusivun uudistaminen mielenkiintoisemmaksi ja informatiivisemmaksi. Uudistuneet etusivut avattiin joulukuussa. Ne tuovat uusimmat sisällöt näppärästi heti etusivunäkymään käyttäjän kiinnostuksen kohteiden perusteella.
Uusia ja vanhoja ominaisuuksia esiteltiin 150 osallistujaa linjoille tuoneessa Opi ja innostu: Maaseutuverkosto.fi:n ja Agrihubi.fi:n uudet päivitykset ja tutut työkalut -webinaarissa.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus ja maaseutuverkostotoiminta näkyivät vuonna 2025 tuttuun tapaan neljässä sosiaalisen median kanavassa: Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä ja YouTubessa.
Maaseutu – Tilaa elämälle -Facebook-kanavan julkaisut saivat yhteensä 4,1 miljoonaa näyttökertaa. Iso osa näyttökerroista (90 prosenttia) saavutettiin maksetulla mainonnalla. 74 prosenttia näyttökerroista tuli muilta kuin kanavan seuraajilta. Tämä osoittaa, että maksettu mainonta on hyvin tärkeä osa sosiaalisen median työtä. Orgaanisesti menestyivät monipuolisesti niin kuva- kuin videojulkaisutkin. Vuoden suurin onnistuminen oli tukien julkaisun yhteydessä tehty kuvapostaus, joka sai 108,3 tuhatta näyttökertaa, 361 tykkäystä ja 196 kommenttia ilman maksettua mainontaa.
Vuorovaikutuksen määrä Facebookissa kasvoi kiitettävästi:
Instagramin Maaseutufi-kanava puolestaan kerrytti 660 400 näyttökertaa. Kattavuus kaksinkertaistui viime vuoteen nähden: tili tavoitti 289 800 yksittäistä henkilöä. Myös muut luvut kasvoivat merkittävästi:
Myös Instagramissa iso osa näyttökerroista saatiin maksetulla mainonnalla (89 %) ja muilta kuin kanavan seuraajilta (92 %).
Maaseutuverkoston LinkedIn-kanavalla kokeiltiin uutta: vuoden aikana toteutettiin ensimmäistä kertaa maksettua LinkedIn-mainontaa. Sen myötä näyttökerrat moninkertaistuvat viime vuoteen nähden: tilin julkaisut saivat yhteensä 199 118 näyttökertaa ja 1 898 reaktiota. Näyttökerroista 70 prosenttia tuli maksetun mainonnan kautta.
Maaseutuverkoston YouTube-kanavan videot saivat vuoden aikana yhteensä 20 536 katselukertaa, mikä on 46 prosenttia enemmän edellisvuoteen nähden. Vuoden aikana julkaistiin yhteensä 45 videota, joista suurin osa (41 kpl) oli tilaisuuksien tallenteita ja loput markkinointivideoita
Maaseutuverkoston kulut jaetaan maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Rakenteisiin (henkilöstömenot) sisältyvät kaikki maaseutuverkostoyksikön henkilöstöön liittyvät kulut (palkkaus- ja sivukulut sekä matkakulut ja henkilöstön koulutukseen liittyvät kulut) sekä Ruokavirastossa sijaitsevan maaseutuverkostoyksikön muut yksikön toimintaan liittyvät kuluerät. Palkkauskulut sisältävät noin kymmenen kokoaikaisen henkilön palkkauskulut sekä mahdollisten määräaikaisten kausityöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkauskulut.
Toimintasuunnitelman kustannuksiin sisältyvät laajan maaseutuverkoston palvelut, esim. viestintään, koulutustilaisuuksiin, hyviin käytäntöihin ja verkostoihin liittyvät kulut.
Viestinnän kustannukset koostuvat Maaseutuverkosto.fi, Maaseutu.fi-, Landsbygd.fi-, Rural.fi, lähiruokapaiva.fi sekä laajakaista.info-sivustojen ja näiden alasivustojen kehitys- ja uudistustyöstä, julkaisujen (esitteet ja oppaat) sekä liitelehtien tuottamisesta, kuvituskuluista, maaseutuohjelmien pr-materiaalin tuottamisesta, kansainvälistymistä edistävän materiaalin tuottamisesta, messukuluista, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien tiedotuskylttien tuottamisen kuluista, viestintäverkoston toimintaan ja koordinointiin liittyvistä kuluista sekä muista mahdollisista viestintäkuluista.
Tutustu menneiden vuosien toimintasuunnitelmiin ja toimintakertomuksiin.
Toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
