Smart4Welfare – Älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen lypsykarjan hyvinvoinnin ja kestävän maidontuotannon edistämiseksi

Kajaanin Yliopistokeskuksen uutiskirjeet:

Smart4Welfare -hankkeen aloituskokous Slovakian Nitrassa | Oulun yliopisto

Uusia nautahankkeita Mittaustekniikan yksikölle | Oulun yliopisto

Muut uutiset:

Kajaanissa alkoi kansainvälinen tutkimushanke lypsykarjan terveyden seurannasta | Kainuun Sanomat

Viron Meijeriklusterin uutiset (englanniksi):

» Project Smart4welfare starts

Smart4Welfare -hankkeen aloituskokouus järjestettiin Slovakian Nitrassa 12. ja 13. helmikuuta 2026. Kokouspäivien aikana tutustuttiin Slovakian maidontuotantosektorin rakenteeseen ja toimintatapoihin lehmien hyvinvoinnin tukemiseksi projektin aloituksen ja toimenpiteiden suunnittelun ohella.

Ensimmäinen kokouspäivä käynnistyi slovakialaisen maidontuotantosektorin sidosryhmäedustajien esittelyillä maan tämänhetkisistä trendeistä maidontuotannon, nautojen hyvinvoinnin ja teknologiaratkaisujen hyödyntämisen osalta. Puheenvuoroja kuultiin Slovakian Simmental ja Holstein – yhdistyksiltä, maatalousteknologioiden jälleenmyyjiltä, paikalliselta maataloustuottajalta sekä hankepartneri NPPC tutkimuslaitoksen tutkijoilta. Lisäksi saksalaiset, suomalaiset ja virolaiset hanketoteuttajat esittelivät kukin oman maansa maidontuotantosektorin rakennetta, teknologioiden hyödyntämistä lypsylehmien terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa sekä maissa toteutettavia karjan terveydenhuolto-ohjelmia.

Maidontuotanto on Slovakiassa merkittävä maatalouden muoto ja maassa onkin noin 400 000 lypsylehmää (vuosi 2024), lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa. Suomen karjoihin verrattuna slovakialaiset lypsykarjat ovat suuria karjan keskilehmäluvun ollessa 291 lehmää per karja. Suomessa vastaava luku oli vuonna 2024 tuotosseurantakarjoissa noin 63 lehmää. Slovakian lypsylehmistä noin neljäsosa on holstein-rotuisia, joiden lisäksi simmental-rotuisia lehmiä käytetään paljon myös maidontuotannossa. Lehmien keskituotos Slovakiassa oli vuonna 2024 9332 kg ja simmentaleilla noin 7000 kg.  Holsteineihin (10403 kg vuonna 2024 Slovakiassa) verrattuna maitotuotos on tietysti simmentaleilla alempi, mutta rodun kestävyys ja kaksoiskäyttö lihakarjana tekee siitä suositun myös maidontuottajien keskuudessa. Teknologiaratkaisuja hyödynnetään laajasti slovakialaisissa lypsykarjoissa niin lehmien hoitotyön automatisoinniksi kuin niiden terveydentilan tarkkailemiseksikin. Muun muassa lehmien aktiivisuusanturit, automatisoidut navetan viilennysjärjestelmät ja jatkuvatoimiset lehmien painonmittausvaa’at ovat yleisiä Slovakiassa käytettäviä navettateknologioita. Suu- ja sorkkataudin levitessä viime vuonna slovakialaisessa nautakarjapopulaatiossa oli osa karjojen tautiturvallisuustoimenpiteistäkin automatisoitu. Paikallinen maidontuottaja esitteli automaattiporttia, jonka kautta kaikki liikenne tilan tuotantoalueelle kävi hänen tai toisen vastuullisen henkilön tarkastaessa kameran kautta jokaisen tulijan ja heidän tulosyynsä tilan alueelle. Maidontuottaja totesi, että tämä ratkaisu yhdessä tuotantoalueen aitaamisen kanssa oli pelastava tekijä, jonka avulla hänen karjansa on säästynyt suu- ja sorkkatautiepidemialta.

Ensimmäinen kokouspäivä päätettiin kevään toimenpiteitä ja hankekokonaisuutta suunnittelemalla. Kevään aikana hankkeessa tehdään taustatutkimusta Suomessa, Virossa, Saksassa ja Slovakiassa käytettävistä teknologiaratkaisuista ja niiden käytöstä lypsylehmien hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, maissa toteutettavien lypsykarjojen terveydenhuolto-ohjelmien rakenteista sekä tiedossa olevista sosioekonomisista tekijöistä edellisten hyödyntämiseksi lypsykarjoissa. Taustatutkimus toteutetaan aiheista tehtävinä kirjallisuusselvityksinä ja asiantuntijahaastatteluina jokaisessa hankemaassa. Taustatutkimuksen löydöksiin perustuen hankkeessa jatketaan aiheiden syvempää tarkastelua ja maataloustuottajien näkemyksien selvittämistä tapaustutkimusten ja tuottajille suunnatun laajan kyselytutkimuksen avulla. Tapaustutkimukset toteutetaan viidellä lypsykarjatilalla jokaisessa hankemaassa loppuvuoden 2026 ja alkuvuoden 2027 aikana. Kyselytutkimus toteutetaan kevään 2027 aikana. Taustatutkimuksesta, tapaustutkimuksista ja kyselytutkimuksen tuloksista saadut johtopäätökset vedetään yhteen sidosryhmätyöpajoissa alkuvuonna 2028.

Perjantain toisena kokouspäivänä hankekonsortio pääsi vierailemaan Slovakian Maatalousministeriössä ja tapasi ministeriön edustajia eläinten hyvinvointiin ja maataloustukiin liittyvistä jaostoista. Osa ministeriön edustajista osallistui myös torstain kokouspäivään kuulemaan esityksiä hankemaista. Slovakiassa maataloustuottajille on tarjolla suoria maataloustukia, investointitukia sekä tukea projektiluontoisiin toimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi lypsykarjassa toteutettavat eläinten hyvinvointia lisäävät toimenpiteet. Tukea voi saada sitoutumiseen lisätä lypsylehmien elintilaa 15 % pihattonavetassa ja tarjoamalla näille juomavettä lämmitetystä juomalaitteesta talvisaikaan. Toinen tukivaihtoehto liittyi vasikoiden juottokäytänteisiin. Tässä vaihtoehdossa maataloustuottaja saa tukea sitoutumalla vuodeksi kerrallaan juottamaan vasikoita ternimaitokauden jälkeen eli 6–42 elinpäivänä raakamaidolla. Maito tulee tarjota vasikalle tuttijuotolla. Kolmantena esimerkkinä maidontuottajat voivat Slovakiassa saada tukea lypsylehmien ja hiehojen laiduntamiseen toukokuun alusta lokakuun loppuun. Tänä aikana jokaisen mainituissa eläinryhmissä olevan eläimen pitää päästä laitumelle erityisiä poikkeustilanteita lukuun ottamatta  (esim. poikiminen, sairastuminen).

Katsaus slovakialaiseen tukijärjestelmään oli mielenkiintoinen ja samankaltaisuuksia Suomessa saataviin maataloustukiin oli havaittavissa. Slovakiassa ei ole kansallista lypsykarjan terveydenhuolto-ohjelmaa ja lypsylehmistä kerättävän terveys- ja hyvinvointidatan kokoaminen on pirstaloitunut usean toimijan toteuttamaksi. Ministeriön edustajat olivatkin erittäin kiinnostuneita toteutettavasta hankkeesta ja kiittivät torstain esityksistä, joista he saivat paljon uusia näkemyksiä lypsylehmien terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi tehtävistä kansallisista ratkaisuista. Uuden CAP-ohjelmakauden valmistelu on meneillään ja Smart4Welfare -hankkeen tulokset eivät ehdi valmistua ennen ohjelmakauden vaihtumista. Slovakian maatalouspolitiikan ja sen rakenteiden ohjaamiseksi ministeriö kuitenkin oli halukas soveltamaan myös tutkimus- ja hanketyön tuloksia. Tämän mahdollistamiseksi keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää hankekonsortion ja Slovakian Maatalousministeriön yhteinen työpaja jo tämän vuoden lopulla hankkeessa tehdyn taustatutkimuksen tietojen hyödyntämiseksi myös sikäläisessä päätöksenteossa. Tässä työpajassa voisivat osallistua myös muiden hankemaiden ministeriöiden edustajat.

Ministeriön vierailun päätteeksi oli aika kokoontua viimeiselle yhteiselle lounaalle, jonka jälkeen hankekonsortion jäsenet suuntasivat kotimatkalle. Päivät Slovakiassa tarjosivat asiapitoisten keskusteluiden lisäksi mahdollisuuden tutustua slaavilaiseen arkkitehtuuriin ja kauniiseen kaupunkimaisemaan. Suomessa vallitsevaan ilmanalaan nähden helmikuun alku Slovakiassa oli jo hyvinkin keväinen, lämpötilan ollessa kymmenen asteen tienoilla. Kokouspaikka Nitra oli noin 80 000 kansalaisen kaupunki Bratislavasta muutaman kymmenen kilometriä itään. Pienessä kaupungissa merkittävimmät nähtävyydet ja illallispaikat olivat mukavasti kävelymatkojen päässä. Ennen lähtöä Wienin lentokentälle, oli meillä pikaisesti aikaa tutustua myös Bratislavan vanhaan kaupunkiin yhdessä virolaisten hankekumppaneiden kanssa. Kaiken kaikkiaan tapaaminen Nitrassa oli tarpeellinen slovakialaisten ollessa uusi hankepartneri muille hanketoteuttajille. Hankekumppaneiden tapaaminen henkilökohtaisesti ja tutustuminen paikalliseen maatalouteen auttaa hankkeen laadukkaassa toteuttamisessa ja tulosten jalkauttamisessa kuhunkin partnerimaahan. Tapaaminen Nitrassa olikin antoisa niin hankkeen aloittamisen kuin hankekumppaneihin tutustumisen osalta ja tapaamisen pohjalta on hyvä jatkaa yhteistyötä hankkeen toteuttamiseksi.

Kansainvälinen Smart4Welfare-hanke tutkii teknologiaratkaisujen hyödyntämistä lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa sekä lypsykarjojen terveydenhuolto-ohjelmien rakenteita Suomessa, Saksassa, Slovakiassa ja Virossa. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan sosioekonomisia tekijöitä teknologioiden käytön ja terveydenhuolto-ohjelmiin osallistumisen taustalla. Hanke on osa European Partnership on Animal Health and Welfare-ohjelmaa ja sen kotimainen rahoittaja on Maa- ja Metsätalousministeriö. Hanke toteutetaan yhdessä Viron Meijeriklusterin, Münchenin Teknisen Korkeakoulun sekä slovakialaisen Maatalous- ja elintarviketutkimuskeskus NPPC:n kanssa vuosien 2025–2028 aikana.

Kansainvälinen Smart4Welfare-hanke tutkii teknologiaratkaisujen hyödyntämistä lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa sekä lypsykarjojen terveydenhuolto-ohjelmien rakenteita Suomessa, Saksassa, Slovakiassa ja Virossa. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan sosioekonomisia tekijöitä teknologioiden käytön ja terveydenhuolto-ohjelmiin osallistumisen kannalta. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan yhdessä lypsykarjatilojen ja maidontuotannon sidosryhmien kanssa mm. työpajoina, asiantuntijahaastatteluina sekä kattavana kyselytutkimuksena. Smart4Welfare-hanke on osa European Partnership on Animal Health and Welfare-ohjelmaa ja sen kotimainen rahoittaja on Maa- ja Metsätalousministeriö. Hanke toteutetaan yhdessä Viron Meijeriklusterin, Münchenin Teknisen Korkeakoulun sekä slovakialaisen Maatalous- ja elintarviketutkimuskeskus NPPC:n kanssa vuosien 2025–2028 aikana. Smart4Welfare-hanke jatkaa Mittaustekniikan yksikön pitkäaikaista yhteistyötä Viron Meijeriklusterin ja Münchenin Teknisen Korkeakoulun kanssa ja luo uutta yhteistyötä Slovakiaan.