Vesihomeverkostotyön ylläpito ja kehittäminen 2025 – Loppuraportti

Vuonna 2025 vesihomeverkosto -hankkeen tavoitteena oli jatkaa ja jatkokehittää vuonna 2023 perustetun vesihomeverkoston toimintaa. Vesihomeverkostossa vesihomeeseen perehtyneet asiantuntijat ja toimijat jakavat tietoa vesihometilanteesta ja -tutkimuksesta verkostolle ja tavoite on kohdentaa tutkimusta ratkaisukeskeisiin vaihtoehtoihin.

Vesihomeverkoston yhteinen toiminta vuonna 2025 sisälsi yhden seminaari-iltapäivän Kalapäivien yhteydessä ja kaksi Teams-tapaamista. Kaikissa tapahtumissa on ollut aktiivista tiedonvaihtoa ja hyvää keskustelua. Useita vesihometutkimuksia on käynnissä ja verkoston kautta tieto tutkimusten vaiheista saavuttaa eri tahot.

Vesihomeverkoston alusta löytyy Maaseutuverkoston ja Kalatalousverkoston alta osoitteessa https://maaseutuverkosto.fi/kalatalousverkosto/muut-verkostot/vesihomeverkosto/. Alustan aktivoinnissa ei olla toistaiseksi onnistuttu halutulla tasolla. Kuitenkin aktiivista alustaa tiedonvaihtoon ja vuorovaikutteiseen keskusteluun edelleen toivotaan.

Raportissa on luettavissa myös loppuvuodesta tehdyn Vesihomeverkoston jatko -kyselyn tulokset. Tulokset osoittavat, että vesihomeverkostolaiset kokevat vesihomeverkoston olemassaolon ja toiminnan jatkumisen tarpeelliseksi.

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.

Elintarviketilojen suunnittelu ja paikallinen neuvonta (Mikaela Sauvala)

Tilojen suunnittelussa kala-alalla on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta, ja siihen voi kuulua myös kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden hallinta. Elintarvikehuoneistojen suunnittelun tulee mahdollistaa helppo puhtaanapito, mikä sisältää asianmukaiset LVI-ratkaisut ja pintamateriaalit. Kylmäsäilytystilat ja työskentelyhygienia, kuten käsienpesupisteet, ovat elintärkeitä toiminnan sujuvuuden ja hygienian kannalta.

Tilojen koon ja rakenteen osalta on huomioitava, mitä toimintaa tiloissa suoritetaan, olipa kyseessä pelkkä perkuutyö tai jalostus. Elintarvikehuoneiston tulee olla rekisteröity tai hyväksytty, ja puhtaanapito on tärkeää kummassakin tapauksessa. Rakennusvalvonta voi olla hyödyllinen, kun mietitään rakennuksen käyttötarkoitusta ja mahdollisia muutoksia.

Lisäksi tilojen täytyvät tukee toimijoiden omavalvontajärjestelmää, mikä on keskeinen osa elintarviketoimintaa. Ajantasaisen lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä ja siihen voi tutustua Finlexissä ja EU-lainsäädännössä. Ruokavirasto tarjoaa ohjeita kala-alan toimintojen aloittamiseen, mikä on hyvä resurssi uusille yrittäjille. Hyvin suunnitellut tilat helpottavat toimintaa ja parantavat elintarvikehygieniaa.

Setälä Jari: Loppuraportti – Saaristomeren särkikalat massan kautta tuotteiksi

Hankkeessa selvitettiin Varsinais-Suomen merialueen luonnonkalaa hyödyntävän arvoketjun mahdollisuudet tuottaa särkikalaa, särkikalamassaa ja särkikalasta valmistettuja tuotteita taloudellisesti kannattavalla tavalla. Hankkeen aikana oltiin yhteydessä noin 50 kala-alan yritykseen ja asiantuntijaan. Työ toteutettiin 13.1. – 31.5.2025.

Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – digiratkaisujen käytön lisääminen

Matti Ryhäsen opinnäytetyö: ”Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset, Digiratkaisujen käytön lisääminen”, keskittyy digitaalisten ratkaisujen käyttöön kaupallisessa sisävesikalastuksessa ja nykyisten saalisilmoitusten parantamiseen. Työssä korostuu saalisilmoitusten lakisääteisyys, ja kalastajat käyttävät edelleen paperilomakkeita, mikä hidastaa prosessia ja lisää viranomaisten työtaakkaa. Opinne tehtiin tapaustutkimuksena, jossa kerättiin tietoa sähköisten kyselyjen avulla viranomaisilta ja sisävesikalastajilta. Kyselyiden perusteella kalastajien ikä ja digitaitojen puute vaikeuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Opinnäytetyössä esitettiin useita kehitysehdotuksia, kuten käyttäjäkoulutusten järjestäminen ja digitaalisten tukimuotojen, kuten ohjevideoden ja sähköpostituen, parantaminen. Havainnot korostavat erilaisten koulutustarpeiden tunnistamisen tärkeyttä eri käyttäjäryhmille. Työn myötä peräänkuulutetaan välitöntä koulutustoimintaa kalastajille digitalisoitumisen tukemiseksi sekä yhteistyön lisäämistä viranomaisten ja kalastajien välillä. Yhteistyö ja koulutus ovat avainasemassa, jotta digitaalisen tiedon käyttö saadaan vakiinnutettua sisävesikalastuksessa.

Tietopaketti kaupallisesta kalastuksesta vesienomistajille

Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen julkaisemassa esitteessä käsitellään kaupallisen kalastuksen merkitystä ja käytäntöjä vesienomistajille. Kalastus on ollut keskeinen osa suomalaista elinkeinotoimintaa jo 10 000 vuoden ajan, ja sen vaikutus näkyy vahvasti kulttuurissa ja identiteetissä.

Tietopaketti korostaa, että kaupallinen kalastus voi kestää ja vastata ympäristöhaasteisiin, erityisesti sisävesillä, joissa kalakantojen hyödyntämätön potentiaali on merkittävä. Kalastus ravinteiden poistajana auttaa vesistöjen ekosysteemiä, erityisesti särkikalojen kohdalla. Kaupallisilta kalastajilta vaaditaan ilmoittautumista ELY-keskuksen rekisteriin sekä hygieniapassin hankkimista. Kalastajien on ylläpidettävä päiväkirjaa saaliistaan ja noudatettava säädettyjä saaliskiintiöitä. Kalastus perustuu tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastoihin, joiden avulla varmistetaan kalakantojen elinvoimaisuus ja kestävä käyttö.

Tietopaketti tarjoaa käytännön neuvoja kaupallisiin kalastussopimuksiin, samalla kun se puolustaa kalatalouden kehittämistä ja neuvontaa alueilla. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus pyrkii edistämään kalatalouden edellytyksiä ja tietoutta eri sidosryhmille. Ajantasaiset tiedot ja ohjeet löytyvät heidän verkkosivuiltaan.

Mathantverks PODDEN

Välkommen till en podcastserie där Anita Storm tar oss med i mathantverkets värld! Här utforskar vi traditionella hantverkstekniker och hur dessa kan bevaras i dagens samhälle, med fokus på lokalproducerat, säsongsbaserat och kvalitet. Anita träffar gäster som delar med sig av sina erfarenheter inom mathantverkets olika områden.

Podcasten produceras som en del av Matriket Öppet-projektets FM-sparring för mathantverkare. Aktion Österbottens projekt Matriket öppet – Ruokamaa avoinna är ett Leader-projekt som har fått finansiering från EJFLU.

Mathantverks PODDEN – Spotify
  1. Anita Storm med Eija Lamsijärvi
  2. Anita Storm med Margot Wikström
  3. Anita Storm med Sabina Ekholm
  4. Anita Storm med Titti Edfelt
  5. Anita Storm med Diana Kinos
  6. Anita Storm med Heidi Barman-Geust
Mathantverks PODDEN – SoundCloud
  1. Anita Storm med Eija Lamsijärvi
  2. Anita Storm med Margot Wikström
  3. Anita Storm med Sabina Ekholm
  4. Anita Storm med Titti Edfelt
  5. Anita Storm med Diana Kinos
  6. Anita Storm med Heidi Barman-Geust

Tiivistelmä loppuraportista Vesihomeverkosto – Vesihomeen torjuntaan ratkaisuja verkostoitumalla 26.1.2024

Tiivistelmä on nopea katsaus vuonna 2023 toteutettuun Vesihomeverkosto -hankkeeseen.

Vesihomeverkosto tarjoaa ainutlaatuisen alustan vesihomeen torjuntaan liittyvälle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle Suomessa. Verkoston avulla voidaan yhdistää eri toimijoiden osaaminen ja edistää konkreettisten ratkaisujen löytämistä vesihomeongelman hallitsemiseksi.

Tässä tietokortissa lyhyesti hankeen tausta, toteutus, tulokset ja havainnot, esiin tulleet haasteet ja toimenpide-ehdotukset.

Rannikko- ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja Pro Kala ry:n aloitteesta on laadittu rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotantoon käyttöön hyvät käytännön ohjeet, eli kalastajille yhteiset hyvän käytännön kriteerit. Ohje koskee pääasiassa elintarvikelainsäädännön mukaisia velvoitteita sekä joiltain osin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP-jäljitettävyys) sekä kansallisen kalastuksenvalvontaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita mm. rekisteröitymisvelvoitteiden sekä saalisilmoitusten ja – seurannan osalta.

Hyvän käytännön ohjeet perustuvat EU-lainsäädäntöön ja kansallisen elintarvikelakiin. Elintarvikelain 15 § edellyttää, että kaikilla elintarvikealan toimijoilla on järjestelmä, jonka avulla ne tunnistavat ja hallitsevat toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistavat, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Tämän ohjeen on tarkoitus tukea tämän täyttämistä kalastuksen alkutuotannossa. (Elintarvikelaki 297/2021)

Nämä hyvän käytännön ohjeet koskevat vain rannikko- ja sisävesikalastuksen alkutuotanto-osaa. Ohjeista on rajattu pois volyymikalastus (troolikalastus, silakan rysäkalastus, muu volyymikalastus) niiden muusta ammattikalastuksesta poikkeavan luonteen vuoksi.

Kalan laatutyö lähtee alkutuottajasta eli kalastajasta. Kun työ tehdään jo alussa oikein, on myytävä tuote myös laadukasta. Kuluttajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tuotelaadun ohella koko tuotantoketjusta. Kalastajan rooli vastuullisena ja ympäristöä kunnioittavana elintarviketuottajana sekä sitoutuminen laatutyöhön toimii myös positiivisena signaalina koko ketjulle.

Hyvän käytännön ohje on keino ratkaista ongelmia, joita kalastajilla voi tulla eteen lainsäädännön vaatimusten noudattamisen ja vaatimusten täyttämisen yhteydessä. Hyvän käytännön ohje auttaa kalastajia myös, kun tehdään päätöksiä tietyn vaatimuksen välttämättömyydestä, tarpeellisuudesta, asianmukaisuudesta tai riittävyydestä.

Sitoutumalla noudattamaan näitä hyvän käytännön ohjeita, voi kalastaja käyttää tätä ohjetta kirjallisena omavalvontasuunnitelmana, eikä erillistä omavalvontasuunnitelmaa toimintaa varten tarvitse välttämättä tehdä.

Ohje on laadittu Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja ProKala ry:n aloitteesta, Net-Foodlab Oy:n toimesta.

Ohjeet ovat Ruokaviraston arvioimat 20.4.2023.