Uusia käytännön työkaluja hevostallien vastuullisuuden kehittämiseen

Hevosalalla vastuullisuus näkyy arjessa monin tavoin: hevosten ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisena, ympäristövastuullisina valintoina, sujuvana talliarkena sekä vastuullisena ja kannattavana toimintana. Vuosina 2024–2026 toteutetussa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit –hankkeessa koottiin yhteen alan hyviä käytänteitä, kehitettiin uusia työkaluja tallien käyttöön ja vahvistettiin hevosalan toimijoiden välistä yhteistyötä. 

Käytännön työkaluja tallien arkeen 

Vastuullisuuden teemat tulivat tutuiksi sadoille hevosalan toimijoille työpajoissa ja webinaareissa. Erityisesti webinaarit tavoittivat laajan yleisön ympäri Suomen, ja niiden tallenteita katsottiin ja kuunneltiin aktiivisesti myös tilaisuuksien jälkeen. Tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa hevosten hyvinvointia, vastuullisuusviestintää, yrityksen kannattavuutta, ympäristöasioita ja alan tulevaisuutta, samalla kun osallistujat pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan. Lisäksi aiheita käsiteltiin artikkeleissa, videoissa, podcasteissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisen median kanavissa. Kokonaisuus huipentui Hevoset-messuille 2026, jossa järjestettiin luentosarja ”Ajankohtaista asiaa hevosalalta” ja esiteltiin hankkeessa syntyneitä materiaaleja. 

Hankkeen järjestämät työpajat keräsivät osallistujia paikan päälle. Kuva: Marika Kuutti

 

Vastuullisuuden kehittämisen tueksi tuotettiin Vastuullinen hevosenpito-tietopankki, Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja, sekä tallinpitäjien kokemuksiin perustuva Hyvät käytänteet -vinkkivihko. Työkalut tarjoavat talleille konkreettisia keinoja arvioida ja kehittää toimintaansa sekä tehdä vastuullisuustyötä näkyväksi omille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. 

Kehittämistyökirja auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sosiaalisen, ympäristö- ja taloudellisen vastuullisuuden näkökulmista. Kansainvälisesti tunnettu ESG-viitekehys on muokattu vastaamaan hevosalan käytännön tarpeita, jotta vastuullisuustyö olisi mahdollisimman helposti lähestyttävää osana tallien jokapäiväistä toimintaa. 

Vastuullisuustyö jatkuu verkoston voimin 

Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä lähes sadan eri tahon kanssa, aina hevosalan järjestöistä ja oppilaitoksista tutkimusorganisaatioihin sekä tallienpitäjiin. Yksi kokonaisuuden pysyvistä tuloksista onkin Vastuullisen hevosenpidon verkosto, joka jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Verkosto kokoaa yhteen hevosalan toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista vastuullisuusteemoista, jakamaan kokemuksia ja kehittämään alaa. 

Tavoitteena on vahvistaa tiedonvaihtoa ja varmistaa, että vastuullisuuden kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Lisäksi erillinen kehittämisryhmä jatkaa Vastuullinen hevosenpito -tietopankin sisällön päivittämistä, jotta materiaalit pysyvät ajan tasalla ja palvelevat alan toimijoita myös tulevina vuosina. 

Hankkeen tulokset saavat kiitosta 

Pohjanmaan elinvoimakeskuksen Sirkku Wacklin arvioi kokonaisuuden onnistuneen erinomaisesti ja saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. “Hankkeen tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin monilta osin. Hankkeen toimialueen (Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uusimaan ELY-keskusten alueet) toimijoiden välinen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja avannut uusia näkökulmia alan kehittämiseen. Hankkeen kautta on luotu uusia, aluerajat ylittäviä verkostoja, esimerkkinä vastuullisen hevosenpidon verkosto”, kertoo Sirkku Wacklin. 

Wacklinin mukaan tuotetut materiaalit tarjoavat konkreettisia työkaluja alan toimijoille. “Hankkeessa luodut materiaalit vastuullisen hevosenpidon kehittämisen työkaluiksi ovat selkeitä ja konkreettisia. Hankkeen viestintä on ollut aktiivista, saavuttanut laajasti hankkeen kohderyhmää ja ollut näkyvää myös toimialan ulkopuolelle.” 

Tuire Kaimion vetämä työpaja Kaustisella. Kuva: Marjo Kaivolahti-Koukkari

 

Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminta- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Peltonen pitää työn merkittävimpinä saavutuksina käytännön työkalujen kehittämistä ja alan yhteistyön vahvistumista. “Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – hanke on hevosalalle merkittävä kehityshanke. Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus ovat hevosalankin keskeisiä toimintaedellytyksiä niin lyhyellä, kuin pitkälläkin tähtäimellä. Vastuullisuuteen liittyvät hyvät käytänteet ja työkalut auttavat hevosalan yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja sitä kautta hevosalaa kokonaisuutena kehittymään toimintaympäristön jatkuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Hankkeessa toteutettu vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja on houkutteleva, selkeä ja helposti lähestyttävä, konkreettinen työkalu kaikille talleille toiminnan luonteesta riippumatta”kommentoi Minna Peltonen. 

Peltonen nostaa esiin myös syntyneiden verkostojen ja yhteistyön pitkäaikaisen merkityksen hevosalan kehittämiselle. “Hankkeen lopputulemista erityisesti on lisäksi mainittava hankkeen aikana tehty verkostoituminen ja yhteyksien rakentaminen eri toimijoiden välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, jotta innovaatiota ja kaikkia hyödyttäviä uusia ajatuksia pääsee syntymään. Nämä tuotoksen jatkavat matkaa hankkeen päättymisenkin jälkeen, parempaa lopputulosta on vaikea toivoa.” 

Vaikutukset näkyvät myös tulevaisuudessa 

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hankkeen ohjausryhmä piti erityisinä vahvuuksina hankkeen ajankohtaisuutta, käytännönläheisyyttä sekä kykyä vastata hevosalan todellisiin kehittämistarpeisiin. Kehitettyjen materiaalien, toimintamallien ja yhteistyöverkostojen arvioidaan tukevan hevosenpidon vastuullisuuden kehittämistä myös tulevaisuudessa, sillä ne jäävät alan toimijoiden käyttöön Vastuullinen hevosenpito –tietopankkiin. 

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta. Hanke toimi Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan Elinvoimakeskusten alueilla 2024-2026. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu, TTS Työtehoseura ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Luonnonvarakeskus LUKE ja Hippolis ry. 

Kirjoittaja: Marika Kuutti 

Turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelu

Kun turvetuotanto päättyy, maanomistajalla herää usein monia kysymyksiä: mitä alueelle kannattaa tehdä, millaiset vaihtoehdot ovat realistisia ja mistä löytyy luotettavaa tietoa päätösten tueksi?

Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen ja tuhansia hehtaareja suonpohjaa vapautuu jälkikäyttöön tulevina vuosina. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta. Tähän tietokorttiin on koottu käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Esimerkkeinä turvetuotantoalueiden alustavia jatkokäyttösuunnitelmia: 

Ennakkosuunnitelma Tausnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

Ennakkosuunnitelma Isonkivennevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

Ennakkosuunnitelma Ähtärissä sijaitsevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

 

Esimerkkinä kosteikon rakentamisen suunnitelma: 

Kosteikon toteuttamissuunnitelma entiselle turvetuotantoalueelle Ähtärissä 

 

Asiantuntijatietoa helposti katsottavassa ja kuunneltavassa videomuodossa:

Video: Turve-Arvi-työkalun käyttö 

Video: Ennallistamisasiantuntija Matias Virran (Tapio Oy) haastattelu 

Video: Kosteikkosuunnitteluasiantuntijan Juha Siekkisen (Kosteikkomaailma) haastattelu 

Video: Ari Kosken ja Riku Palon (elinvoimakeskus) haastattelu ennallistamisen rahoituksesta 

Video: Ennallistamisyrittäjä Brian Gormanin haastattelu 

Video: Ennallistaminen elinkeinona; Brian Gorman ja Artful Parks-projekti 

 

Ajankohtaisia artikkeleita käytännön työn tueksi: 

Artikkeli: Rahoitusmahdollisuudet turvemaiden ennallistamisessa   

Artikkeli: Digitaaliset työkalut apuna turvemaiden ennallistamisessa  

Artikkeli: Turvemaiden ennallistaminen sijoituskohteena  

Artikkeli:  Kuusi helposti katseltavaa ja kuunneltavaa videota turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä

 

Materiaalit ovat syntyneet Euroopan unionin osarahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi hankkeessa (SuoPaikka) 1.10.2023-30.6.2026 välisenä aikana. Lisätietoa ja kaikki hankkeen aikana tuotetut julkaisut löytyvät SuoPaikka- hankkeen verkkosivuilta. 

Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa? -webinaarin tallenne

”Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa?” -webinaari on Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu – webinaarisarjan 1. osa. Webinaarissa käsiteltiin ja havainnollistettiin, miten valikoidun tilakohtaisen tiedon jakaminen voi tehostaa tilojen välistä yhteistyötä niin, että voidaan saavuttaa suurempia, tasalaatuisia ja markkinoilla kilpailukykyisiä viljaeriä. Lisäksi webinaarissa avattiin lyhyesti eurooppalaisten yhteistyöverkostojen tulevaisuuden suunnitelmia.

Puhujina DataSpace Europe Oy:n toimitusjohtaja Jaana Sinipuro ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Elina Järveläinen.

Webinaari järjestettiin 26.3.3026 osana Datapellon uudisraivaajat -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.

KeKeMa-podcast: Farming and Agricultural research in Germany, and similarities and differences comparing to Finland

Conversation with Fredrik Regler, who is a researcher of agriculture in the Technical University of Munich. Fredrik visited Jamk University of Applied Sciences Institute of Bioeconomy in September 2025.

Keskustelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa vierailleen Münichin teknisen yliopiston tutkijan Fredrik Reglerin kanssa. Keskustelun aiheena saksalaisen ja suomalaisen maatalouden erot ja tuoreimpien tutkimusten ajankohtaiset asiat.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Fredrik Regler (Technical University of Munich) ja Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 20.11.2025  Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kustantaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanke on saanut rahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskukselta Euroopan maaseuturahastosta.

Tilaaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International

Matka maaseudulle: Kuluttajatutkimus maaseutumatkailun nykytilasta ja kehittämistarpeista 2024-2025 (raportti)

Valtakunnallinen Rural Finland Tourism Hub -hanke toteutti laajan kyselypohjaisen replikaatiotutkimuksen vuosina 2024 ja 2025. Tutkimus kohdistui maaseutumatkailun kuluttajiin ja sen tarkoitus oli selvittää maaseutukontekstissa tapahtuvan vapaa-aikamatkailun koronapandemian jälkeisen tilan sekä kuluttajien näkemykset kehittämistarpeista. Vaikka suunnittelussa huomioitiin kansainvälisetkin näkökulmat, toteutus kohdisti tulokset vahvasti kotimaiseen maaseutumatkailuun.

Maaseutumatkailun vetovoima perustuu luontoon, rauhaan ja omatoimisuuteen. Kuluttajakysely 2024–2025 osoittaa, että kiinnostus on vakaata ja asiakastyytyväisyys erittäin korkea, mutta kasvua rajoittavat saavutettavuus ja palvelujen löydettävyys. Tulevaisuudessa kehittämisen painopisteet ovat digitaalisuudessa, ympärivuotisuudessa ja vastuullisessa laadussa.

Muodostunut maaseutumatkailijan profiili painottuu keski-ikäisiin ja ikääntyviin kotimaanmatkailijoihin, jotka arvostavat luontoa, rauhallisuutta ja omatoimista liikkumista. He matkustavat usein puolison kanssa, hyödyntävät tuttua tai vuokrattua mökkiä ja etsivät selkeitä, helposti löydettäviä palveluja ilman massaturismin piirteitä.

Kuortin avantopaikan aurinkovoimakokeilu

Kuortin avantopilotin kokeilu, joka toteutettiin aurinkovoimalla, aloitettiin kevät-talvella 2026. Kokeilun taustalla oli avannon pitämisen haaste sähköttömässä paikassa, sillä monet avantopaikat sijaitsevat syrjäisissä luonnonolosuhteissa ilman sähköliittymiä. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoima tarjota riittävän energian avannon sulanapitoon talvikuukausina. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja sisälsi aurinkopaneelin, akun ja pumpun.

Kokeilu alkoi helmikuun lopussa ja avannon käyttö käynnistyi nopeasti käyttäjien suurta kiinnostusta osoittaen. Aurinkosähkön tuotanto vaihteli sääolosuhteiden mukaan, mutta järjestelmä toimitti riittävästi energiaa avannon sulana pitämiseen kevätkaudella. Erityisesti maaliskuussa tuotanto oli hyvällä tasolla. Kokeilu vahvisti, että aurinkovoima voi toimia tehokkaasti kevättalvella, vaikka se ei yksin riitä koko talven tarpeisiin.

Käyttäjäpalautteen perusteella avantopaikan toimivuus koettiin hyvänä, ja pukutila mahdollisti kätevän käytön. Kokeilun aikana saatiin arvokasta tietoa järjestelmän toiminnasta, energiankulutuksesta ja akkun kapasiteetista, erityisesti heikommissa sääolosuhteissa. Jatkokehitysmahdollisuuksia arvioitiin, kuten toimivien energiaratkaisujen mukauttamista eri kausille ja käyttötarkoituksille.

Kokonaisuudessaan Kuortin kokeilu tarjosi uusia näkökulmia aurinkovoiman hyödyntämiseen avantouinnissa, ja aktivoitui kiinnostusta vastaavien ratkaisujen toteuttamiseen muissa samanlaisissa ympäristöissä. Se myös korosti yhteistyön tärkeyttä ja yhteisön sitoutumista projektin onnistumiseen.

Kokeilu oli osa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus (nykyisin Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus) Euroopan maaseuturahastosta. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoimaan perustuva ratkaisu tuoda uusia palveluita myös sähköttömiin kohteisiin.

Visit Finland STF HUB Train the Trainer verkoston virtuaalisten aamukahvien materiaali

Verkoston aamukahvit ovat suunnattu matkailun opetushenkilöstölle ja kouluttajille. Aamukahveilla läpikäydään STF kuulumiset ja siellä on mahdollista esittää kysymyksiä esim. STF-ohjelmasta, materiaaleista ja STF-demosta. Lisäksi ohjelmassa on muita ajankohtaisia aiheita

Verkoston tavoitteena on vahvistaa Suomen kestävän matkailun verkostoa koulutuspuolella ja kannustaa toinen toisiaan. Verkostoa ylläpitää Visit Finland yhteistyössä Rural Finland Tourism Hub-hankkeen kanssa.

Tässä tietkortissa on tiistaina 5.5.2026 klo 9–10 verkoston aamukahvien materiaali:

-STF-ohjelman ajankohtaiset, Hanna Muoniovaara, Visit Finland

-Vihreän matkailun verkko opetusmateriaaleja, Teija Nuurma, GreenTEA-hanke

-Luontopositiivinen matkailu, Esko Sorakunnas, Visit Finland Akatemia valmentaja

Voit tutustua GreenTEA-hankkeen tuottamiin opetusmateriaaleihin rekisteröitymällä osoitteessa https://greenteaproject.eu/

Verkostolla on LinkedIn:ssä keskustelu ryhmä; liittykää mukaan sinne tästä linkistä (26) Train the Trainer -verkosto / Sustainable Travel Finland | Groups | LinkedIn

Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys –webinaari kokosi yhteen asiantuntijoita eri toimialoilta tarkastelemaan, miten yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä resilienssiä voidaan vahvistaa arjessa sekä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Webinaarissa käsiteltiin henkisen kriisinkestävyyden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta, järjestöjen ja yhteisöjen roolia sekä käytännön keinoja vahvistaa varautumista paikallistasolla.

Tilaisuus sisälsi suomen- ja ruotsinkielisiä asiantuntijapuheenvuoroja, joissa tarkasteltiin mm. psykososiaalista tukea, yhteisöllisyyttä, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä toiminnan jatkuvuutta kriisitilanteissa. Materiaalit tarjoavat näkökulmia ja työkaluja henkisen kriisinkestävyyden kehittämiseen niin yksilöille, yhteisöille kuin organisaatioille.

Webbinariet om mental kristålighet samlade experter från olika sektorer för att granska hur individers och gemenskapers psykiska resiliens kan stärkas i vardagen samt vid störningar och krissituationer. Under webbinariet behandlades betydelsen av mental kristålighet som en del av den övergripande säkerheten, organisationers och gemenskapers roll samt praktiska sätt att stärka beredskapen på lokal nivå.

Evenemanget innehöll expertanföranden på både finska och svenska, där man bland annat lyfte fram psykosocialt stöd, gemenskapens betydelse, församlingars och organisationers roll samt verksamhetens kontinuitet i krissituationer. Materialet erbjuder perspektiv och verktyg för att utveckla den mentala kriståligheten hos individer, gemenskaper och organisationer.

Suomenkieliset puheenvuorot
• Projektikoordinaattori Henna Nyrhinen, Vaasan kaupunki
• Hanketyöntekijä Elina Lehto, Pro gradu -tutkielma resilienssistä ja
henkisestä kriisinkestävyydestä
• Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen, SPR:n
psykologien valmiusryhmän koordinaattori
• Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa, Kehittämisyhdistys Liiveri ry

Ruotsinkieliset puheenvuorot:
• Korsnäs församling Rose-Maj Friman, kyrkoherde
• Psykosociala Förbundet Camilla Roslund-Nordling, rådgivare i
livshantering
• Marthaförbundet Marika Danielsson, utvecklare och sakkunnig i
beredskap
• Sakkunnig inomlandsbygdsutveckling Roger Norrgård,
Svenskfinlands Byar

Webinaari toteutettiin 7.5. yhteistyössä SBÄR – Viisas kylä varautuu– ja Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeiden kanssa. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta.
Webbinariet genomfördes den 7 maj i samarbete med projekten SBÄR – Smarta byn är redo och Kyläturvallisuus Kyrönmaalla. Båda projekten har fått delfinansiering från Europeiska unionen.

Off season osaamisryhmän tapaamisen materiaalit #ruralfinlandtourismhub

Ensimmäisen tapaamisen sisältönä 24.4.2026 oli:

Orientaatio – mitä off season tarkoittaa markkinana ja kehittämisen näkökulmasta? 

Off season nähdään usein hiljaisena aikana – mutta mitä jos kyse onkin erilaisesta kysynnästä, uusista kohderyhmistä ja matkailun rytmeistä, jotka eivät noudata kotimaisia sesonkeja?

Ketkä matkustavat sesongin ulkopuolella ja miksi? Millaisia mahdollisuuksia tämä avaa maaseutumatkailun kehittämiselle – ja miten kehittäjänä voi tunnistaa niistä realistisia suuntia omalle alueelle?

Tilaisuudessa tarkasteltiin matkailun trendejä, erilaisia kohderyhmiä sekä off season -kehittämisen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

Valmentajana toimi Greta Tanskanen, Nordic Marketing Finland Oy

 

Toinen tapaaminen oli 13.5.2026:

Tapaamisen sisältönä on:
Tuotekehitys – miten ideasta syntyy ostettava matkailutuote?
Hyvä idea ei vielä tee tuotteesta myytävää – mutta milloin matkailupalvelu on oikeasti ostettavissa oleva tuote?
Miten tuotteita kehitetään niin, että ne vastaavat valittujen kohderyhmien tarpeisiin? Entä miten sama tuote voi näyttäytyä eri tavoin eri asiakkaille – tai eri myyntikanavissa?
Tässä verkkotilaisuudessa tarkastellaan tuotekehitystä käytännönläheisesti kehittäjän näkökulmasta. Tilaisuudessa keskitytään siihen, miten ideoista edetään kohti selkeitä, kohdennettuja ja myytäviä tuotteita.
Tilaisuudessa käsitellään tiiviisti:
-miten tuotteita ideoidaan kohderyhmälähtöisesti
-milloin tuote on ostettavissa kuluttajalle
-miten sama tuote muotoutuu eri kohderyhmille eri tavoin
-mitä eroa on kuluttajamyynnillä ja B2B-myyntiin soveltuvalla tuotteella
Valmentajana toimi Suvi Ahola, Nordic Marketing Finland Oy
Osaamisryhmä on osa Rural Finland Tourism Hub-hanketta ja sitä rahoittaa  Euroopan maaseuturahasto.