Hae PREMIERE Seed-Funding rahoitusta
Monet kunnat ovat edelläkävijöitä tavoitellessaan hiilineutraaliutta, jolloin kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Tämä opas tukee kunnan toimia tavoitteiden kannalta tärkeällä maankäyttösektorilla, eli maankäytön, maankäytön muu-tosten ja metsätalouden (Land Use, Land Use Change and Forestry, LULUCF) alalla. Maankäyttösektori kattaa laajan kirjon erilaisia toimia metsä- ja viljelysmailla, ruohikkoalueilla, kosteikoilla ja rakennetuilla alueilla. Laajuutensa vuoksi maankäyttösektori on tärkeä myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitämi-sen kannalta. Oppaan lähtökohtana on, että maankäyttösektorin toimet ovat osa kunnan ilmasto- ja monimuotoisuustyötä. Opas korostaa kunnan maankäyttösektorin nykytilan ja sen todennäköisen pe-rusuran selvittämistä sekä ilmastotoimien suunnitelmallista toteuttamista. Kunnan laatima ilmasto-suunnitelma luo pohjan yhteistyömahdollisuuksille eri tahojen kanssa realististen ja vaikuttavien il-masto- ja luontotoimien toteuttamiseksi.
Eri toimien vaikutukset nielukehitykseen tai maankäytön päästöihin vaihtelevat huomattavasti. Opas korostaa, että vaikuttavimpien toimien tunnistamiseksi tulee tarkastella paikallisia olosuhteita ja to-teuttamismahdollisuuksia. Vaikuttavimmat toimet maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi ovat ne, jotka rajoittavat metsäpeitteisten alueiden muuttumista muuhun käyttöön tai turvemaiden pääs-töjä. Nieluja voidaan vahvistaa muun muassa muuttamalla metsien hoitoa ja rajoittamalla hakkuita, ke-hittämällä hiiliviljelyä, perustamalla suojelualueita tai ennallistamalla soita.
Oppaassa esitetään toimille neljä yleistä periaatetta, jotka varmistavat, että kunnan ilmastotavoitteiden asettamisessa, toteuttamisessa ja seurannassa noudatetaan samoja yleisiä menettelyjä ja sääntöjä, joita Suomi noudattaa EU:ssa ja kansainvälisesti. Tavoitteidensa saavuttamiseksi kunta voi toteuttaa lisäisiä toimia rajojensa ulkopuolella ja sopia sijaintikunnan ja toteuttavan tahon kanssa saavutettujen hil-lintätulosten eli päästövähennysten tai nielulisäysten jakamisesta osallistuvien kuntien kesken. Myös yritykset voivat vapaaehtoisesti edistää kunnan ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista tukemalla kunnassa yhdessä sovittuja ja käynnistettyjä toimia. Lisäksi ilmastotoimien ja luonnonsuojelulain mukai-sen ekologisen kompensaation yhdistäminen on mahdollista. Opas korostaa, että toimien tuottamien tulosten sisällyttäminen kasvihuonekaasutaseeseen ja hyödyntäminen luonnonsuojelulain mukaisessa ekologisen kompensaation menettelyssä on otettava huomioon jo toimien suunnittelussa.
Sisällyttämällä ilmastotoimia talousarvioihinsa ja seuraamalla niissä maankäyttösektorin hiilinielujen kehitystä kunta luo vahvan perustan ilmastotyölleen omassa organisaatiossaan. Tarkastelemalla eri toi-mien kustannusvaikuttavuutta kunta voi varmistaa, että vaikuttavimmat toimet priorisoidaan ilmasto-suunnitelmassa ja sen toimeenpanossa.
Wood2Biogas-konseptissa integroidaan puun kaasutusprosessi ja perinteinen anaerobinen mädätysprosessi
niin, että kaasutuksesta saatavaa synteesikaasua käytetään biokaasun biometanointiin. Näin
biokaasun hiilidioksidi reagoi metaaniksi ja saadaan biokaasun metaanipitoisuutta nostettua merkittävästi.
Konseptista kiinnostuneet yritykset Xylo Gas Oy ja Doranova Oy, yhteistyössä sikalietteestä biokaasua
tuottavan Biopir Oy:n, Hämeen ammattikorkeakoulun ja ProAgria SLF:n kanssa suunnittelivat ja toteuttivat
tämän konseptin ympärille samannimisen (Wood2Biogas) innovaatiohankkeen.
Hankkeen tavoitteena oli konkreettisesti pilotoitavien laitteistojen avulla osoittaa teknologioiden toimivuus ja
prosessien saannot, haasteet ja hyödyt, joiden pohjalta voidaan arvioida sekä Wood2Biogas –
kokonaiskonseptin että yhdistetyn biohiilen ja synteesikaasun tuotannon toteutettavuutta ja kaupallista
potentiaalia.
Raportissa keskitytään kokeellisen työn toteutukseen ja päätuloksiin johtopäätöksineen.
Maaseudun brändikirja tarjoaa työkalut suomalaisen maaseudun brändäämiseen kiteyttämällä sen eeppisen ytimen. Se sisältää kaikki keskeiset määreet, joita voit hyödyntää viestinnässäsi rakentaaksesi yhtenäisen mielikuvan ja tunteen maaseudusta.
Kaikki tässä esitetyt ideat, esimerkit, tarinat ja viestikärjet ovat vapaasti käytettävissä maaseudun kehittämiseen liittyvissä yhteyksissä. Kukaan ei omista tekijänoikeuksia tähän materiaaliin, joten se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi alueellisiin hankkeisiin, projekteihin ja maaseutu yrittäjyyteen.
Olemme nähneet uusien maaseudun kehityshankkeiden aloittavan oman brändin rakentamisen aina alusta.
Mitä jos ottaisit tästä valmiiksi tehdyn pohjatyön omaksesi? Samalla rakennat yhteistä brändiämme.
Sinulla on käsissäsi ja vapaasti käytettävissäsi markkinoinnin kultakimpale – ole hyvä.
Tämä dokumentti on tehty yhteistyönä liki 40 maaseudun kehittäjän ja aktiivisen toimijan toimesta. Se sai lähtölaukauksen Maaseutuleirillä 10.10.2024.
Maaseutuleiriä olivat toteuttamassa
Maaseutuleirin toteuttamista tukivat:
Food without Fields project focuses on development of disruptive food production technologies that have substantial potential to contribute to reach the Finnish carbon neutrality goals. “Food without Fields” stands for disruptive food production solutions that are not heavily dependent on agricultural lands. The solutions include 1) cellular agriculture technologies, i.e. harnessing microbes and plant cells to produce feed and food, 2) controlled environment agriculture for plant production, i.e. novel plant factory and greenhouse solutions to grow vegetables and protein plants, and 3) greenhouses with LED lighting to provide optimized growth environment for protein rich crops.
Regards to reaching the Finnish 2035 carbon neutrality goals, when compared to existing food production systems, these new solutions are expected to enable substantial reductions in GHG (up to 90%) and freeing land to other than agricultural use. The substantial reduction in land use (up to 95%) can enable returning the land back to natural state and reforestation with expected increase in biodiversity and carbon sequestration.
Project applies both systemic and technical level research to 1) evaluate the impact pathways of the new food production solutions, including value chain analysis and sustainability assessment with focus on greenhouse gas emissions (GHG) and land use; 2) develop the disruptive technologies of cellular agriculture, vertical farming and greenhouse solutions and pilot their potential via four Case studies; 3) evaluate the regional possibilities and barriers of the technologies in the three selected regions in Finland (Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa); 4) engage the stakeholders to the new food production solutions to facilitate their implementation. To reach the goals the project will combine the cross-disciplinary expertise (agri-, bio- and food technologies, sustainability assessment, scenario building, co-creation and ecosystem work) of VTT and Luke and the expertise of regional stakeholders and industry partners (eniferBio, Fazer, SolarFoods, Valio).
Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvän tiedon hajanaisuus ja synteesien puute vaikeuttavat tutkimustulosten kokonaisvaltaista hyödyntämistä maankäyttösektorilla. Maaperän ja puuston hiilinielujen vahvistaminen on tärkeää, mutta myös vesistöt toimivat sekä hiilen varastona että kasvihuonekaasujen lähteinä prosessoiden maa-alueilta huuhtoutunutta hiiltä ja ravinteita.
SysteemiHiili-hankkeen päätavoitteena on parantaa menetelmällisiä valmiuksia ja ymmärrystä maankäytön muutosten vaikutusketjuista ja kokonaisvaikutuksista sekä tukea ilmastoviisaiden, kestävien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa kansallisella, alueellisella, valuma-alue- ja paikallisella tasolla. Hankkeen läpileikkaavina teemoina ovat valuma-aluenäkökulma, systeemisyys, kokonaisvaltaisuus ja yhteiskehittäminen. Hanke tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivia ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmastokestävämmäksi.