Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys –webinaari kokosi yhteen asiantuntijoita eri toimialoilta tarkastelemaan, miten yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä resilienssiä voidaan vahvistaa arjessa sekä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Webinaarissa käsiteltiin henkisen kriisinkestävyyden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta, järjestöjen ja yhteisöjen roolia sekä käytännön keinoja vahvistaa varautumista paikallistasolla.

Tilaisuus sisälsi suomen- ja ruotsinkielisiä asiantuntijapuheenvuoroja, joissa tarkasteltiin mm. psykososiaalista tukea, yhteisöllisyyttä, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä toiminnan jatkuvuutta kriisitilanteissa. Materiaalit tarjoavat näkökulmia ja työkaluja henkisen kriisinkestävyyden kehittämiseen niin yksilöille, yhteisöille kuin organisaatioille.

Webbinariet om mental kristålighet samlade experter från olika sektorer för att granska hur individers och gemenskapers psykiska resiliens kan stärkas i vardagen samt vid störningar och krissituationer. Under webbinariet behandlades betydelsen av mental kristålighet som en del av den övergripande säkerheten, organisationers och gemenskapers roll samt praktiska sätt att stärka beredskapen på lokal nivå.

Evenemanget innehöll expertanföranden på både finska och svenska, där man bland annat lyfte fram psykosocialt stöd, gemenskapens betydelse, församlingars och organisationers roll samt verksamhetens kontinuitet i krissituationer. Materialet erbjuder perspektiv och verktyg för att utveckla den mentala kriståligheten hos individer, gemenskaper och organisationer.

Suomenkieliset puheenvuorot
• Projektikoordinaattori Henna Nyrhinen, Vaasan kaupunki
• Hanketyöntekijä Elina Lehto, Pro gradu -tutkielma resilienssistä ja
henkisestä kriisinkestävyydestä
• Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen, SPR:n
psykologien valmiusryhmän koordinaattori
• Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa, Kehittämisyhdistys Liiveri ry

Ruotsinkieliset puheenvuorot:
• Korsnäs församling Rose-Maj Friman, kyrkoherde
• Psykosociala Förbundet Camilla Roslund-Nordling, rådgivare i
livshantering
• Marthaförbundet Marika Danielsson, utvecklare och sakkunnig i
beredskap
• Sakkunnig inomlandsbygdsutveckling Roger Norrgård,
Svenskfinlands Byar

Webinaari toteutettiin 7.5. yhteistyössä SBÄR – Viisas kylä varautuu– ja Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeiden kanssa. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta.
Webbinariet genomfördes den 7 maj i samarbete med projekten SBÄR – Smarta byn är redo och Kyläturvallisuus Kyrönmaalla. Båda projekten har fått delfinansiering från Europeiska unionen.

Off season osaamisryhmän tapaamisen materiaalit #ruralfinlandtourismhub

Ensimmäisen tapaamisen sisältönä 24.4.2026 oli:

Orientaatio – mitä off season tarkoittaa markkinana ja kehittämisen näkökulmasta? 

Off season nähdään usein hiljaisena aikana – mutta mitä jos kyse onkin erilaisesta kysynnästä, uusista kohderyhmistä ja matkailun rytmeistä, jotka eivät noudata kotimaisia sesonkeja?

Ketkä matkustavat sesongin ulkopuolella ja miksi? Millaisia mahdollisuuksia tämä avaa maaseutumatkailun kehittämiselle – ja miten kehittäjänä voi tunnistaa niistä realistisia suuntia omalle alueelle?

Tilaisuudessa tarkasteltiin matkailun trendejä, erilaisia kohderyhmiä sekä off season -kehittämisen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

Valmentajana toimi Greta Tanskanen, Nordic Marketing Finland Oy

 

Toinen tapaaminen oli 13.5.2026:

Tapaamisen sisältönä on:
Tuotekehitys – miten ideasta syntyy ostettava matkailutuote?
Hyvä idea ei vielä tee tuotteesta myytävää – mutta milloin matkailupalvelu on oikeasti ostettavissa oleva tuote?
Miten tuotteita kehitetään niin, että ne vastaavat valittujen kohderyhmien tarpeisiin? Entä miten sama tuote voi näyttäytyä eri tavoin eri asiakkaille – tai eri myyntikanavissa?
Tässä verkkotilaisuudessa tarkastellaan tuotekehitystä käytännönläheisesti kehittäjän näkökulmasta. Tilaisuudessa keskitytään siihen, miten ideoista edetään kohti selkeitä, kohdennettuja ja myytäviä tuotteita.
Tilaisuudessa käsitellään tiiviisti:
-miten tuotteita ideoidaan kohderyhmälähtöisesti
-milloin tuote on ostettavissa kuluttajalle
-miten sama tuote muotoutuu eri kohderyhmille eri tavoin
-mitä eroa on kuluttajamyynnillä ja B2B-myyntiin soveltuvalla tuotteella
Valmentajana toimi Suvi Ahola, Nordic Marketing Finland Oy
Osaamisryhmä on osa Rural Finland Tourism Hub-hanketta ja sitä rahoittaa  Euroopan maaseuturahasto.

Infograph: QuantiFarm Toolkit – Growth and Visibility for AgTech Stakeholders

The QuantiFarm Toolkit infographic presents a framework and set of tools through which DAT application providers can connect their solutions to a European, research‑based evaluation process. The toolkit supports systematic assessment of application impacts, cost–benefit performance and implementation requirements. Its aim is to enhance visibility, comparability and uptake in advisory services, while supporting market access and building trust at farm level.

Infograafi: QuantiFarm Toolkit – Kasvua ja näkyvyyttä AgTech -toimijoille

QuantiFarm Toolkit -infograafi esittelee viitekehyksen ja työkalukokonaisuuden, jonka kautta DAT‑sovellusten tarjoajat voivat liittää ratkaisunsa osaksi eurooppalaista, tutkittuun tietoon perustuvaa arviointia. Toolkit tukee sovellusten vaikutusten, kustannus–hyötysuhteen ja käyttöönoton edellytysten systemaattista kuvaamista. Tavoitteena on helpottaa sovellusten tunnistamista, vertailua ja suositusten muodostamista neuvonnassa sekä edistää markkinoille pääsyä ja luottamusta maatilatasolla.

Matkailun data hyötykäyttöön – tilastoista kilpailuetua (webinaari).

Miten matkailun tilastodata voi auttaa tekemään parempia päätöksiä, tunnistamaan kehittämistarpeita ja vahvistamaan kilpailukykyä?

Tästä materiaalista saat selkeän kokonaiskuvan tarjolla olevista matkailun datapalveluista sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten niitä voidaan hyödyntää kuntien ja alueiden matkailun kehittämisessä ja yritystoiminnassa.

Sisältö:

  • Visit Finlandin tilastopalvelut ja matkailudatan hyödyntäminen
  • Salmi Platform Oy: tapahtumien ja matkailun analysointia reaaliajassa

Tilaisuuden järjestivät Rural Finland Tourism Hub ja ÄLYÄ matkassa -hankkeet, jotka ovat saaneet osarahoitusta Euroopan maaseuturahastosta.

Asiakkaiden näkemykset kotimaan maaseutumatkailusta – kyselyaineiston tuloksia vuosilta 2024 ja 2025 (artikkeli)

Tämä artikkeli tarkastelee suomalaisten näkemyksiä kotimaan maaseutumatkailusta vuosina 2024 ja 2025 toteutettujen verkkokyselyiden pohjalta. Aineisto tarjoaa ajankohtaisen kuvan siitä, miten usein maaseudulle matkustetaan, millaiset tekijät vaikuttavat kohdevalintoihin, millaisia palveluja käytetään ja miten ne koetaan. Tarkastelun tavoitteena on tuottaa tietoa maaseutumatkailun nykytilasta sekä tunnistaa keskeisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita alan toimijoiden ja sidosryhmien tueksi.

Maaseudun palvelukokemusten osalta kokonaiskuva on erittäin myönteinen: yli 98 % vastaajista arvioi kokemuksensa jokseenkin tai erittäin positiivisiksi. Positiivisuus rakentuu ennen kaikkea ystävällisestä palvelusta, luonnon rauhasta, aitoudesta ja hyvästä ruoasta. Negatiiviset kokemukset puolestaan liittyvät usein hinta–laatusuhteeseen, erityisruokavalioiden huomioimiseen, majoituksen siisteyteen ja palvelulupausten toteutumiseen. Näitä voidaan pitää niin sanottuina perusodotuksina: kun ne täyttyvät, kokemus on vahva; kun ne pettävät, kokonaisuus kärsii.

Laajemmin tarkasteltuna tutkimus osoittaa, että maaseutumatkailun kilpailuetu ei synny massiivisista investoinneista tai suurista elämyspaketeista, vaan luotettavuudesta, rehellisestä viestinnästä, laadukkaista peruspalveluista ja aidosta kohtaamisesta. Samalla aineisto paljastaa jännitteen: asiakkaat kaipaavat autenttisuutta ja paikallisuutta, mutta odottavat myös ammattimaisuutta, sujuvaa digitaalista asiointia ja yhdenvertaista huomioimista. Tutkimuksen rajoitteena on itsevalikoitunut vastaajajoukko, minkä vuoksi tuloksia ei voida yleistää koko väestöön. Silti aineiston laajuus ja kahden vuoden vertailtavuus antavat vahvan suuntaa antavan kuvan kehitystrendeistä.

Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että kotimainen maaseutumatkailu on vahvassa asemassa, mutta sen tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu saavutettavuuden, ympärivuotisuuden, digitaalisen näkyvyyden ja asiakasymmärryksen kehittämiselle. Maaseutu tarjoaa sen, mitä moni nykykuluttaja etsii – rauhaa, luontoa ja merkityksellisyyttä – mutta menestys edellyttää, että nämä arvot yhdistyvät toimiviin palvelurakenteisiin ja ajanmukaiseen viestintään.

Koko artikkeli Centria, SAMK, SEAMK CSS -tutkimusfoorumi 2026

Kotimaisen niittysiemen tuotanto (webinaarin materiaali)

23.4.2026 pidetyssä webinaarissa käsiteltiin niittyjen merkitystä ja suomalaista niittysiementarjontaa, siementen keräämistä sekä niittysiementuotantoa käytännössä:

Niittyjen merkitys ja tulevaisuuden näkymät
Leena Lahdenvesi-Korhonen, maiseman ja luonnonhoidon kehitysjohtaja, MKN Keskus

Suomalainen siementuotanto ja tulevaisuuden tarpeet
Kristina Luhtala, yrittäjä, Suomen Niittysiemen Oy

Niittysiementuotanto maataloudessa ja peltotuet
Milla Nikko, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, Länsi-Suomen MKN

Webinaarin toteutti MKN Keskuksen Ilmastotaitaja-hanke yhteistyössä Suomen Niittysiemen Oy:n ja Länsi-Suomen MKN maisemapalveluiden kanssa

Opintomatkaraportti – Älykkäät kylät Tanskassa ja Ruotsissa

Tämä opintomatkaraportti kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen opintomatkan keskeiset havainnot ja opit Tanskasta ja Ruotsista. Matkalla tutustuttiin Veberödin kylän digitaalisiin ratkaisuihin sekä Samsøn saaren energiaomavaraisuuteen ja yhteisölähtöiseen kehittämiseen.

Raportti avaa konkreettisia esimerkkejä älykkäistä kyläratkaisuista, kuten sensoridatan hyödyntämisestä, yhteisöllisestä energiantuotannosta, paikallisesta omistajuudesta ja osallistavista kehittämismalleista. Lisäksi mukana on osallistujien kokemuksia, keskeiset opit sekä näkemyksiä siitä, miten ratkaisuja voidaan soveltaa suomalaisiin kyliin.

Materiaali toimii inspiraationa ja käytännön työkaluna kylätoimijoille, kunnille ja hanketoimijoille, jotka haluavat kehittää omaa aluettaan älykkäämpään ja kestävämpään suuntaan.

Kyläautokokeilu – yhteenveto

Tämä yhteenveto kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeessa toteutetun kyläautokokeilun keskeiset tulokset ja opit. Kesällä 2025 Sysmässä ja Padasjoella testattiin sähkö- ja hybridiautojen yhteiskäyttöä maaseutualueilla yhteistyössä kuntien ja Omago Oy:n kanssa.

Raportti avaa kokeilun taustat, toteutusmallin, viestinnän, käyttötilastot sekä käyttäjä- ja kuntapalautteen. Lisäksi se sisältää kehitysehdotuksia ja jatkomalleja, kuten palvelun laajentamista, sijoittelun optimointia ja erilaisia yhteiskäyttömalleja.

Materiaali on vapaasti hyödynnettävissä kunnille, kylille ja hanketoimijoille, jotka suunnittelevat vastaavia liikkumisratkaisuja tai haluavat kehittää maaseudun saavutettavuutta.