Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksen koontimateriaali

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennus on touko-syyskuussa 2025 toteutettu valmennus maaseutuverkoston aktivoijille. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa maaseudun kehittäjien fasilitointitaitoja ja syventää osaamista monitoimijaisen yhteistyön edistämiseen. Oppimista tukeva aineisto on koottu materiaaliksi, johon voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Koulutuksen sisältö

Koulutus sisälsi orientoivan webinaarin, jossa osallistujat perehtyivät fasilitoinnin merkitykseen ja rooliinsa kehittämistyössä. Valmennus jakautui kahteen osioon; ensimmäisessä syvennettiin fasilitaattorin ydintaitoja, kuten havainnointia, kuuntelemista ja kysymistä. Toisessa osiossa keskityttiin oppimisen juurruttamiseen ja fasilitaattorin identiteetin vahvistamiseen. Osallistujat oppivat hyödyntämään Ideavirtaamo-menetelmää, joka on osallistava yhteisinnovoinnin menetelmä maaseudun toimijoille. Valmennuksessa keskeistä oli kokemuksellinen oppiminen, jonka tärkeänä osana oli yhteinen valmistautuminen valtakunnalliseen ideavirtaamoon, sen toteutus ja oppimista tukenut reflektio.

Koulutuksen aikana pyrittiin luomaan luottamuksellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa virheiden kautta oppiminen on sallittua. Reflektio ja yhteinen kokemus olivat keskeisiä elementtejä oppimisprosessissa. Osallistujat saivat myös käytännön työvälineitä etäfasilitointiin. Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen edistää fasilitaattorin toimintaa kehittämistyössä. Valmennuksen päätöksessä osallistujat reflektoivat oppimistaan ja jakoivat saamaansa palautetta yhteisen kehityksen edistämiseksi.

Ideavirtaamon konseptikuvaus

Ideavirtaamo on menetelmä, joka edistää monialaisten hankekumppanuuksien syntymistä ja uusien hankeideoiden kehittämistä. Tavoitteena on lähitilaisuuksissa yhteiskehittämällä luoda timanttisia hankeideoita tärkeistä teemoista, jotka vastaavat esimerkiksi alkutuotannon tarpeisiin tai ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ideavirtaamoon haettaessa osallistujat valitsevat kehitysaiheensa ja työskentelevät pienryhmissä fasilitaattoreiden johdolla. Ideavirtaamon toteuttaminen sisältää useita vaiheita, kuten teeman valinnan, potentiaalisten osallistujien tunnistamisen sekä tapahtuman markkinoinnin.

Tapahtuman alussa käydään läpi yhteisinnovoinnin periaatteet ja työskentelyn pelisäännöt. Pienryhmätyöskentelyssä ideat kypsyvät konkreettisiksi hankeaihioiksi, ja päivän päätteeksi osallistujat esittelevät työnsä tulokset. Menetelmä korostaa eri taustaisten toimijoiden arvostamista ja osallistumista sekä vuorovaikutusta ja kumppanuuksien rakentamista. Osallistujilta odotetaan sitoutumista jatkokehittämiseen tapahtuman jälkeen.

Ideavirtaamo tarjoaa mahdollisuuden oppia yhteiskehittämisen taitoja ja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin, erityisesti maaseudun ja maatalouden teemoissa. Dynaaminen ja osallistava lähestymistapa voi johtaa merkittäviin innovaatioihin ja kehitysaihioiden syntyyn.

Älykäs energiakylä – kortit

Älykäs energiakylä -kortit on osallistava keskustelutyökalu, joka auttaa kyläläisiä ja paikallisia toimijoita tunnistamaan oman alueensa vahvuudet, heikkoudet ja kehittämismahdollisuudet energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Kortit pohjautuvat PEAK-hankkeen analyysiin ja pelillistävään työpajamenetelmään, jossa kylien energia-asioita tarkastellaan käytännönläheisesti eri näkökulmista.

Työkalu on kehitetty Vaasan yliopiston ja Aktion Österbottenin PEAK-hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea Pohjanmaan alueen siirtymää kohti hiilineutraalia ja älykästä energiajärjestelmää. Hankkeessa tarkastellaan energiaomavaraisuutta teknisestä, yhteisöllisestä ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta.

Mihin tarkoitukseen?
Korttien avulla voidaan:

  • tunnistaa ja keskustella alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista energia-asioissa
  • innostaa paikallisia asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä osallistumaan energiaratkaisujen kehittämiseen
  • tuottaa paikkalähtöistä tietoa esimerkiksi kyläsuunnitelmiin, energia-alan hankkeisiin tai aluekehittämiseen

Miten kortteja käytetään?
Kortit sisältävät paikalliseen energiajärjestelmään liittyviä teemoja ja niistä jokaisessa on vastinpari: yksi väittämä kuvaa tavoiteltavaa tai positiivista nykytilannetta ja toinen haasteellista nykytilaa.

Väittämät liittyvät esimerkiksi paikalliseen energiantuotantoon, teknologiaan, yhteisöllisyyteen, maankäyttöön ja lainsäädäntöön.

Työpajan toteutus (esimerkki):

  1. Jaetaan kortit pöytiin ja annetaan aikaa (n. 20 min) tutustua niihin.
  2. Jokainen valitsee 1–3 väittämää, jotka kokee tärkeiksi oman alueen näkökulmasta.
  3. Jokainen kertoo vuorollaan valintansa perustelut (n. 30 min).
  4. Keskustelun lopuksi vetäjät kokoavat ryhmien havainnot ja esittelevät ne yhteisesti (n. 10 min).

Työpajan voi järjestää kyläillassa, yhdistyksen kokouksessa tai osana energia- tai kylähanketta. Materiaalia voi käyttää myös opetuksessa tai kehittämistyön tukena.

Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä (MaaElli) -hanke

Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä – MaaElli -hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä energia- ja liikenneköyhyydestä maaseutukontekstissa sekä löytää keinoja ja toimenpiteitä, joilla aiheeseen voidaan vaikuttaa eri tasoilla. Tutkimus painottui maaseutualueiden asukkaiden näkökulmaan, mutta sisälsi myös yritysnäkökulman.

Tietokortti johtaa hankkeen tutkimusraporttiin. Siinä jäsennetään energia- ja liikenneköyhyystutkimusta ja -indikaattoreita, esitellään tutkimushankkeessa kerätty aineisto ja saadut tulokset sekä annetaan toimintasuosituksia energia- ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi maaseutualueilla.

Suomen maaseudun vetovoima kansainvälisille matkailijoille: kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmia (artikkeli)

Mitä tapahtuu, kun kansainvälisten, alan ulkopuolisten opiskelijoiden annetaan innovoida maaseutumatkailun ratkaisuja? Sitä kokeiltiin Rural Finland Tourism Hub -hankkeessa yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Future Factory -opiskelijatiimien kanssa ja saatiin monipuoliset tulokset. Osa näistä tuloksista vahvisti sitä, mitä Suomen matkailusta ja konkreettisesti maaseutumatkailusta jo tiedetään. Tuloksissa nostettiin haasteita ja ongelmakohtia, keskeisiä teemoja ja havaittiin trendejä. Toinen osa tuloksista taas selvensi, mitä maaseutumatkailussa tulee tehdä, jotta se voisi tulevaisuudessa kukoistaa. Niihin tuloksiin kuului matkailijoiden toiveita ja tarpeita, markkinointi-ideoita ja tuoteinnovaatiokonsepteja. Pääroolissa oli kansainvälinen matkailija, joka on tai voisi tietyillä ehdoilla olla kiinnostunut vierailusta Suomen maaseudulla. Hänen ominaisuuksistaan saatiin selkeät piirteet, jotka ovat riittävästi yleistettävissä ja siten myös hyödynnettävissä maaseutumatkailun kehittämisen kohdentamiseen. Haasteet ja mahdollisuudet analysoimalla opiskelijat myös ehdottivat ratkaisuja ja maaseutumatkailun potentiaalisia brändäysteemoja. Lue Rositsa Röntysen artikkeli aiheesta.

Pohjanmaan maaseutuilijoista kuvatut videot

Aktion Österbottenin rahoittamassa Landsbyggare – maaseutuilijat -hankkeessa haluttiin antaa ääni maaseutuilijoille, maaseudun yrittäjille, joita ohjaa tulevaisuudenusko, idearikkaus ja kehittämisenhalu. Maaseutuilijoiden tarinoiden avulla halusimme tuoda esille maaseudun mahdollisuuksia, esitellä sen elinvoimaisuutta ja rohkaista myös maaseudulle muutosta vasta haaveilevia toteuttamaan unelmansa.

Tuloksena syntyi viisi minidokumenttia maaseutuilijoista, heidän työstään ja arjestaan maaseudulla. Lisäksi teimme pienet videonpätkät siitä, mikä on heille arki- ja lähiluksusta, sellaista, mistä maaseudulla asuva saa iloa ja energiaa ja jota ei välttämättä kaupungeista löydy.

Maaseutuilija-videot

Marc ja Marina Bock ovat maaseutuilijamme Pedersödestä. Perhe muutti Luxemburgista takaisin Suomeen ja löysi työmahdollisuuksia pienestä kylästä.

Linnea Strand on Närpiön Pjelaxista oleva kotoisin yrittäjä, jolla on  oma myymälä Närpiössä. Konseptina on hyödyntää toisen luokan vihanneksia ja muita elintarvikkeita, joiden parasta ennen -päiväys on umpeutunut, ja myydä ne edulliseen hintaan.

Anna Salmi asuu Mustasaaren Södra Vallgrundissa asuva ja pitää siellä kotieläintilaa. Anna on kasvanut kaupungissa, mutta tiennyt aina, että tulee tekemään töitä eläinten kanssa ja haluaa muuttaa maalle. Saaristosta löytyi koti, jossa on tilaa niin lapsille kuin eläimille.

Maria ja Ronny Nyman ovat unelmiansa toteuttavia maaseutuilijoita, heillä on monipuolinen luomuperhetila Pensalassa, Uudessakaarlepyyssä. He haluavat tuottaa itse oman ruokansa ja myyvät tuotteitaan omassa tilamyymälässään.

Harri Alatalo on  kotoisin Kristiinankaupungista ja pyörittää siellä hän Hotel Krepeliniä yhdessä veljensä kanssa. Maailman metropoleissakin asunut Harri ei haluaisi enää muuttaa muualle.

Kylät yli kuntarajojen- hanke käyntiin Ikaalisista käsin

Kylät yli kuntarajojen -kehitystyö keskittyy älykkäiden ratkaisujen ja kumppanuuksien luomiseen kylä-, kunta- ja maakuntarajoja ylittäen.  Ikaalisten kehittämisyhtiön ja kaupungin sekä Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke vuosille 2024–2027 ja saa rahoitusta Euroopan maaseuturahastolta sekä Pirkanmaan ELY:ltä. Hankkeessa ovat kumppanina useat paikalliset ja alueelliset toimijat mm. Leader-ryhmät sekä Pirkan kylät.

Kehitystyössä keskitytään kolmeen teemaan: asumiseen ja elämiseen kylissä, työn ja yrittäjyyden tukemiseen sekä maaseudun monikanavaisten palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja vetovoiman lisääminen ja kylien kehittäminen vierailujen, asumiskokeilujen sekä monipaikkaisen työn ympäristöinä. Hanke pyrkii myös levittämään älykäs kylä -toimintamalleja laajemmin Pirkanmaalla.

Avoimet virtuaaliset työpajat, kumppanuuspöytä työskentely, kyläkäynnit sekä kylien tapahtumat tarjoavat osallistumisen vaihtoehtoja ja osallistumisen mahdollisuuksia kehittämistyöhön.