Autonominen traktori herätti kiinnostusta Ollikkalassa

Ollikkala- messut järjestettiin Kannuksessa 22.-23.8.2025. Tapahtuma keräsi kahden päivän aikana noin 10 000 kävijää. Messuilla oli mahdollisuus tutustua maatalouden uusiin innovaatioihin, mukaan lukien AgXeedin kehittämään robottitraktoriin, AgBot 5.115T2.

AgXeed on Hollannista kotoisin oleva yritys, joka tähtää autonomisen viljelyn edistämiseen ja traktoreiden painon keventämiseen. Robottitraktori liikkuu maksimissaan 14 km/h ja on varustettu useilla eri turvallisuusominaisuuksilla. Robotin autonomisuus perustuu ennalta luotuun karttaan ja reittisuunnitteluun, mutta vaatii silti ihmisen valvontaa ja tukea työtehtävien suorittamisessa. Ollikalassa robottin suorittamat työtehtävät liittyivä niittämiseen ja maanmuokkaukseen.

Messuvieraat keskustelivat robottitraktorin hyödyistä ja haasteista, ja monet näkivät sen mahdollisuutena vapauttaa aikaa muille työtehtäville. Se herätti monenlaista mielipidettä maanviljelijöiden keskuudessa ja esimerkiksi hinta nähtiin tärkeänä tekijänä ostopäätöksissä. Vaikka robottitraktori kiinnostaa tulevaisuuden teknologiana, sen käyttöönotto maataloudessa on yhä aikaisessa vaiheessa.

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Centria Bulletin verkkolehdessä 26.09.2025 ja se on luettavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/alykorvamerkista-dataa-maatalouden-arkeen/.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Hanke on saannut  Euroopan unionin maatalous- ja maaseuturahoitusta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Lelyn CowLocator herätti kiinnostusta Vertaistekno-hankkeen pienryhmätapaamisessa

Vertaistekno-hanke on vuosina 2024–2025 toteutettava valtakunnallinen maatilojen kehittämisen yhteistyöhanke, jossa kerätään ja jaetaan käytännönläheistä tietoa uusien teknologioiden käyttöönotosta maatiloilla. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yrittäjille oppiminen vertaiskokemusten kautta sekä omakohtaisten kokemusten kerryttäminen uusien teknologioiden parissa.

 

Lelyn Cow Locator – paikannusjärjestelmä tuo tilalliselle säästöä työajassa sekä selkeyttää työntekoa.

Loukasten tilalla lehmät asuvat neljän robotin pihattonavetassa, joka on valmistunut viisi vuotta sitten. Uutta pihattonavettaa suunnitellessa tilalliset ovat halunneet panostaa eläinten hyvinvointiin sekä järkevöittää työmäärää. Viljelijä Anna Dännback kertookin, että:

”Navetta on lehmien koti. Mikäli lehmillä on navetassa kaikki hyvin, niin silloin on kaikki hyvin myös ihmisillä, jotka työskentelevät siellä lehmien kanssa”.

Nhk:n robottimyynnin päällikkö Juuso Kukkola kertoo, että Lely CowLocator- paikannusjärjestelmää myydään Suomessa noin 3 kappaletta vuodessa pääosin navetoihin, jossa on 4 tai useampia lypsyrobotteja. Loukasten tilalla on päädytty ratkaisuun, jossa Lelyn CowLocator-paikannusjärjestelmä on käytössä 96 metrin matkalla pihattonavettaa pois lukien osastot navetan alkupäästä. Nämä osastot ovat varattuina sairaita ja erityistä tarkkailua vaatia eläimiä varten, jolloin karjanhoitajan tulisi myös tuntea sen alueen eläimet huolineen.

Loukasten tilan pihattonavetasta löytyy 16 paikannusantennia, jotka roikkuvat katosta ja ovat yhteydessä lehmien kaulapantojen respondereihin. Niiden avulla lehmät ovat helppo löytää. Kaulapannat keräävät monenlaista dataa lehmistä muun muassa terveyteen ja kiimaan liittyvät havainnot. Paikannusjärjestelmän avulla kyseisen lehmän löytäminen navetasta on nopeampaa ja hyöty korostuu erityisesti uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden saapuessa tilalle.

Datan määrä – hyötyä ja haasteita

CowLocator toimii osana Lely Horizon -tuotannonhallintaohjelmaa, jonka kautta on mahdollista kerätä ja yhdistää eri osa-alueiden tiedot maitotiloilla. Ohjelma tarjoaa tiedon siemennettävistä lehmistä ja paikannuksen avulla nämä kyseiset lehmät on helppo löytää ja hakea siementäjää varten valmiiksi paikalle. Kääntöpuolena omassa puhelimessa olevalle ohjelmalle on suuri datatulva, joka ei tunne työaikoja vaan kuormittaa tilallista ja työntekijöitä viesteillään myös työvuoron ulkopuolella ja loma-aikoina.

Dataa onkin tiloilla saatavissa nykyään niin paljon, että yrittäjän itse tulee tarkasti myös osata rajata mitä tietoja heidän tilallansa halutaan seurata ja miten kerättyä tietoa voi hyödyntää. Toisaalta arjessa, jos dataa ei yhtäkkiä olekaan saatavilla totuttuun tapaan työnteko vaikeutuu.

Pienryhmäläisten kokemukset – selkeyttä, säästöä ja realismia

Tilakäynnin jälkeen järjestetyssä pienryhmähaastattelussa korostuivat näkökulmat, jotka puhuvat järjestelmän toimivuuden puolesta. Puheenvuoroissa tuli esille paikannusjärjestelmän käytön selkeys ja helppous, sekä myös tilakäynnillä saadun tiedon luotettavuus aidon käyttäjäkokemuksen kautta. Kommentit korostivat järjestelmän käytön selkeyttä, helppoutta ja luotettavuutta:

”Uutena työntekijä tai harjoittelijana tilalla töihin tarttuminen olisi varmasti helpompaa ja säästäisi työaikaa.”

“Tiedon saanti oli sujuvaa ja järjestelmä toimi hyvin yhteen muun navettateknologian kanssa.”

“Paikannusjärjestelmä vaikutti todella toimivalta – lehmät löytyivät nopeasti ja järjestelmä oli helppo ymmärtää.”

 

Huolenaiheena pienryhmässä nousi järjestelmän taloudellinen kannattavuus erilaisilla tiloilla:

” Jos omalle tilalle miettisi niin riippuisi paljon tilakoosta, että jos on tosi paljon lehmiä niin voisi olla järkevää hankkia.”

”Mikäli on paljon ulkopuolista työvoimaa tai robottien määrä nousee yli kolmeen niin voisi olla hankintana järkevä.”

Keskustelua käytiin myös sen tiimoilta, että vielä maitotilalta saatava data ei pysty korvaamaan ihmisen osaamista vaan on lähinnä tukena ihmisen tekemässä työssä. Pienryhmäläisten kokemus hankkeen järjestämästä tutustumiskäynnistä Loukasten tilalle oli hyvin positiivinen kaiken kaikkiaan, ja samalla he saivat paikannusjärjestelmän lisäksi muutakin uutta tietoa navetan uusista teknologioista.

 

Katso lyhyt video laitteen toiminnasta YouTube-kanavalta. Videon linkki: https://youtu.be/ANF-mBb1odc

 

Lisätietoja:

Isa Vuohelainen

Opetusassistentti, Hämeen ammattikorkeakoulu

isa.vuohelainen@hamk.fi

 

Maaseutumatkailun ja -asumisen rajamailla: maaseudun elinvoimaisuutta tukevia matkailuilmiöitä (artikkeli)

Nykymatkailijat etsivät yhä enemmän aitoja kokemuksia lähellä paikallisyhteisöjä. Tässä korostavat luonnon ja hyvinvoinnin trendit, joita koronapandemia kiihdytti. Maaseutu tarjoaa näille elämyksille otolliset puitteet. Matkailijat ja paikalliset hyödyntävät usein samoja infrastruktuuria ja palveluita – tämä yhteiskäyttö voi osaltaan vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja lisätä paikallista hyvinvointia. Nykyisen kompleksisen maailman monet ilmiöt, kuten vapaaehtoismatkailu, monipaikkaisuus, diginomadisuus ja bleisure, eivät aina sovi perinteisiin matkailumääritelmiin kestonsa, tarkoituksensa tai sisältönsä vuoksi, mutta ne vaikuttavat merkittävästi matkailuun. Nämä ilmiöt voivat edistää maaseudun elinvoimaisuutta, mutta niiden täysimääräinen hyödyntäminen vaatii lisäpanostusta ja vakiinnuttamista. Tämä artikkeli liittyy valtakunnalliseen Rural Finland Tourism Hub -hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maaseutumatkailun tilasta pandemian jälkeisessä ajassa: miten edellä mainitut matkailuilmiöt voivat edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta?

Pyörämatkailu (webinaarin materiaali)

Pyörämatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailumuodoista. Ihmiset kaipaavat aktiivisia, kestäviä ja autenttisia kokemuksia. Koronapandemian jälkeen kiinnostus kotimaan kohteisiin on pysynyt korkealla. Suomen vahvuuksia pyörämatkailussa ovat puhdas luonto ja rauha – hiljaisuus on luksusta, hyvä saavutettavuus (junat, lautat, tieverkko), turvallisuus ja vakaus ja kasvava reittitarjonta.

Pyörämatkailu tuo elinvoimaa erityisesti maaseudulle ja pieniin kyliin. Pyörämatkailijat käyttävät rahaa majoitukseen, ruokailuun, palveluihin ja elämyksiin. Pyöräilijä kuluttaa keskimäärin enemmän kuin autolla liikkuva päivämatkailija, koska viipyy usein pidempään.

Lue lisää pyörämatkailusta Pyörämatkailukeskuksen blogeista: Blogi | Bikeland

Katso pyörämatkailu -webinaarin diat täältä

Tietokorttisarja biokaasulaitoksen perustamisen tueksi

Tietokortit tarjoavat tietoa biokaasulaitoksen perustamiseen liittyvistä asioista, kuten lupa-asioista ja sopivan biokaasuteknologian valinnasta. Lisäksi korteissa käsitellään biometaanin jalostusta, myyntiä ja jakelua koskevia vaatimuksia. Tietokortit sisältävät myös hyödyllistä tietoa mädätteen separointitekniikoista sekä käytännön vinkkejä biokaasulaitoksen suunnitteluun. Tietokortit on suunnattu toimijoille, jotka suunnittelevat biokaasulaitoksen perustamista. Tietokortit on tuotettu Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittamassa Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta) -hankkeessa.

Luontomatkailu ja esteettömyys (webinaarin materiaali)

Esteettömän luontomatkailun kehittäminen voidaan nähdä pitkänä ketjuna. Se muodostuu kuudesta osasta: tiedotuksesta, matkasta, saapumisesta, palveluista, aktiviteeteista ja kunnossapidosta. Yhden tai muutaman osioiden huomioiminen ei riitä, vaan koko ketjun on toimittava. Ymmärrys kokonaisuudesta on avain tuloksiin.

Esteettömien luontopalveluiden toteuttamiseen liittyy paljon pieniä yksityiskohtia, jotka täytyy tunnistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi se, miten asiakkaita voi avustaa turvallisesti, miten sää vaikuttaa esteettömien luontopalveluiden toteuttamiseen tai millainen on aktiviteettien ja palveluiden sopiva tauotus. Myös palveluiden viestinnässä tulee huomioida se, että asiakas saa riittävän tiedon siitä, että tuote sopii juuri hänelle. Toisinaan esteettömyys saatetaan ymmärtää myös liian kapea-alaisesti, vain fyysisen rajoittuvuuden tarpeina.

Lue lisää esteettömien palveluiden rakentamisesta Ellaren blogista

Tutustu myös Visit Finlandin Inklusiivisen matkailun oppaaseen

Katso alta webinaarin diat täältä

Ruokamatkailu (#RuralFinlandTourismHub osaamisryhmä)

AJANKOHTAISTA

  • Ruokamatkailun osaamisryhmä on osa Rural Finland Tourism Hub -hankkeen toimenpiteitä, ja suunnitelman mukaiset kolme kehittämistapaamista on nyt pidetty.
  • Tiedotamme pian siitä, miten ja milloin Ruokamatkailun osaamisryhmän toiminta jatkuu.
  • Ruokamatkailun osaamisryhmän tiedonvaihtokanava, LinkedIn-ryhmä, on avattu! Liity ryhmään
  • Ruokamatkailun osaamisryhmän ensimmäisessä tapaamisessa 21.5.2025 oli mukana yli 70 ruokamatkailun osaajaa ja toisessa tapaamisessa 23.10.2025 melkein 80. Läsnä-tapahtuma Matka-messujen 2026 yhteydessä 15.1.2026 keräsi liki 30 osallistujaa keskustelemaan ruokamatkailusta ja ruokastrategiasta Haaga-Helian Pasilan kampukselle.
  • Lisätietoa Ruokamatkailun osaamisryhmästä hungryforfinland.fi-sivuilla

Ruokamatkailun osaamisryhmä

Ruokamatkailun osaamisryhmän tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä verkostoitumista, hyvien käytänteiden jakoa ja toiminnan edelleen kehittymistä.

Tausta
On huomattu, että Suomessa matkailun kehittäminen on pirstaleista: päällekkäisiä hankkeita on käynnissä ympäri Suomea, pyöriä keksitään uudelleen ja tieto ei kulje. Siksi Rural Finland Tourism Hub -hanke yhteistyössä Hungry for Finlandin kanssa koordinoi ruokamatkailun osaamisryhmää, jonka tapaamisissa kokoonnutaan verkostoitumaan ja jakamaan tietoa.

Missä ja milloin?
Osaamisryhmä on tähän mennessä kokoontunut Haaga-Helian Pasilan kampuksella yhteensä kolmesti. Ensimmäiset kaksi tilaisuutta järjestettiin hybridinä, ja kolmas kokonaan livenä.

Menneet tapaamiset

  • Kevät 2025: ke 21.5.2025 (Hospitality Forum 20.5.2025)
  • Syksy 2025: to 23.10.2025 (Viini- ja ruokamessut 23–26.10.2025)
  • Talvi 2026: to 15.1.2026 (Matka 2026 15.–18.1.2026)

Mitä tapaamisissa tehdään?
Hungry for Finland/Haaga-Helia fasilitoi tapaamiset. Niiden päätavoite on tiedonvaihto, ja pyrimme samalla viemään valittua kehitettävää teemaa eteenpäin. Osaamisryhmien tapaamisiin sisältyy aina aikaa vapaaseen keskusteluun ja verkostoitumiseen. Kannustamme tuomaan mukaan ajankohtaisia kuulumisia ja esimerkiksi omien hankkeiden markkinointimateriaalia.

Kuinka paljon aikaa ja sitoutumista osallistuminen vaatii?
Saat itse valita sitoutuneisuutesi tason. Voit osallistua yhteen tapaamiseen ja lukea sähköpostit, tai osallistua kaikkiin tapaamisiin ja aktiivisesti tiedonvaihtoalustalla viestittelyyn – tai jotain siltä väliltä. Haluamme, että osaamisryhmään voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä.


Ollaan yhteyksissä!

Opri Laamanen
Ruokamatkailun asiantuntija, lehtori
Haaga-Helia AMK | Hungry for Finland
opri.laamanen(a)haaga-helia.fi