Pyörämatkailu (webinaarin materiaali)

Pyörämatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailumuodoista. Ihmiset kaipaavat aktiivisia, kestäviä ja autenttisia kokemuksia. Koronapandemian jälkeen kiinnostus kotimaan kohteisiin on pysynyt korkealla. Suomen vahvuuksia pyörämatkailussa ovat puhdas luonto ja rauha – hiljaisuus on luksusta, hyvä saavutettavuus (junat, lautat, tieverkko), turvallisuus ja vakaus ja kasvava reittitarjonta.

Pyörämatkailu tuo elinvoimaa erityisesti maaseudulle ja pieniin kyliin. Pyörämatkailijat käyttävät rahaa majoitukseen, ruokailuun, palveluihin ja elämyksiin. Pyöräilijä kuluttaa keskimäärin enemmän kuin autolla liikkuva päivämatkailija, koska viipyy usein pidempään.

Lue lisää pyörämatkailusta Pyörämatkailukeskuksen blogeista: Blogi | Bikeland

Katso pyörämatkailu -webinaarin diat täältä

Tietokorttisarja biokaasulaitoksen perustamisen tueksi

Tietokortit tarjoavat tietoa biokaasulaitoksen perustamiseen liittyvistä asioista, kuten lupa-asioista ja sopivan biokaasuteknologian valinnasta. Lisäksi korteissa käsitellään biometaanin jalostusta, myyntiä ja jakelua koskevia vaatimuksia. Tietokortit sisältävät myös hyödyllistä tietoa mädätteen separointitekniikoista sekä käytännön vinkkejä biokaasulaitoksen suunnitteluun. Tietokortit on suunnattu toimijoille, jotka suunnittelevat biokaasulaitoksen perustamista. Tietokortit on tuotettu Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittamassa Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta) -hankkeessa.

Luontomatkailu ja esteettömyys (webinaarin materiaali)

Esteettömän luontomatkailun kehittäminen voidaan nähdä pitkänä ketjuna. Se muodostuu kuudesta osasta: tiedotuksesta, matkasta, saapumisesta, palveluista, aktiviteeteista ja kunnossapidosta. Yhden tai muutaman osioiden huomioiminen ei riitä, vaan koko ketjun on toimittava. Ymmärrys kokonaisuudesta on avain tuloksiin.

Esteettömien luontopalveluiden toteuttamiseen liittyy paljon pieniä yksityiskohtia, jotka täytyy tunnistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi se, miten asiakkaita voi avustaa turvallisesti, miten sää vaikuttaa esteettömien luontopalveluiden toteuttamiseen tai millainen on aktiviteettien ja palveluiden sopiva tauotus. Myös palveluiden viestinnässä tulee huomioida se, että asiakas saa riittävän tiedon siitä, että tuote sopii juuri hänelle. Toisinaan esteettömyys saatetaan ymmärtää myös liian kapea-alaisesti, vain fyysisen rajoittuvuuden tarpeina.

Lue lisää esteettömien palveluiden rakentamisesta Ellaren blogista

Tutustu myös Visit Finlandin Inklusiivisen matkailun oppaaseen

Katso alta webinaarin diat täältä

Ruokamatkailu (#RuralFinlandTourismHub osaamisryhmä)

AJANKOHTAISTA

  • Ruokamatkailun osaamisryhmä on osa Rural Finland Tourism Hub -hankkeen toimenpiteitä, ja suunnitelman mukaiset kolme kehittämistapaamista on nyt pidetty.
  • Tiedotamme pian siitä, miten ja milloin Ruokamatkailun osaamisryhmän toiminta jatkuu.
  • Ruokamatkailun osaamisryhmän tiedonvaihtokanava, LinkedIn-ryhmä, on avattu! Liity ryhmään
  • Ruokamatkailun osaamisryhmän ensimmäisessä tapaamisessa 21.5.2025 oli mukana yli 70 ruokamatkailun osaajaa ja toisessa tapaamisessa 23.10.2025 melkein 80. Läsnä-tapahtuma Matka-messujen 2026 yhteydessä 15.1.2026 keräsi liki 30 osallistujaa keskustelemaan ruokamatkailusta ja ruokastrategiasta Haaga-Helian Pasilan kampukselle.
  • Lisätietoa Ruokamatkailun osaamisryhmästä hungryforfinland.fi-sivuilla

Ruokamatkailun osaamisryhmä

Ruokamatkailun osaamisryhmän tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä verkostoitumista, hyvien käytänteiden jakoa ja toiminnan edelleen kehittymistä.

Tausta
On huomattu, että Suomessa matkailun kehittäminen on pirstaleista: päällekkäisiä hankkeita on käynnissä ympäri Suomea, pyöriä keksitään uudelleen ja tieto ei kulje. Siksi Rural Finland Tourism Hub -hanke yhteistyössä Hungry for Finlandin kanssa koordinoi ruokamatkailun osaamisryhmää, jonka tapaamisissa kokoonnutaan verkostoitumaan ja jakamaan tietoa.

Missä ja milloin?
Osaamisryhmä on tähän mennessä kokoontunut Haaga-Helian Pasilan kampuksella yhteensä kolmesti. Ensimmäiset kaksi tilaisuutta järjestettiin hybridinä, ja kolmas kokonaan livenä.

Menneet tapaamiset

  • Kevät 2025: ke 21.5.2025 (Hospitality Forum 20.5.2025)
  • Syksy 2025: to 23.10.2025 (Viini- ja ruokamessut 23–26.10.2025)
  • Talvi 2026: to 15.1.2026 (Matka 2026 15.–18.1.2026)

Mitä tapaamisissa tehdään?
Hungry for Finland/Haaga-Helia fasilitoi tapaamiset. Niiden päätavoite on tiedonvaihto, ja pyrimme samalla viemään valittua kehitettävää teemaa eteenpäin. Osaamisryhmien tapaamisiin sisältyy aina aikaa vapaaseen keskusteluun ja verkostoitumiseen. Kannustamme tuomaan mukaan ajankohtaisia kuulumisia ja esimerkiksi omien hankkeiden markkinointimateriaalia.

Kuinka paljon aikaa ja sitoutumista osallistuminen vaatii?
Saat itse valita sitoutuneisuutesi tason. Voit osallistua yhteen tapaamiseen ja lukea sähköpostit, tai osallistua kaikkiin tapaamisiin ja aktiivisesti tiedonvaihtoalustalla viestittelyyn – tai jotain siltä väliltä. Haluamme, että osaamisryhmään voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä.


Ollaan yhteyksissä!

Opri Laamanen
Ruokamatkailun asiantuntija, lehtori
Haaga-Helia AMK | Hungry for Finland
opri.laamanen(a)haaga-helia.fi

Uudistava matkailu (webinaarin materiaali)

Blogi: Uudistavasta matkailusta kiinnostuneet matkailuyrittäjät ja -tutkijat ovat niin globaalisti kuin paikallisestikin ammentaneet oppeja maaseudulta ja erityisesti uudistavasta viljelystä. Uudistava viljely parantaa maaperän hyvinvointia ja kasvukuntoa sekä tuottaa ilmastohyötyjä edistämällä maaperän kykyä sitoa hiiltä sekä parantamalla luonnon monimuotoisuutta. Hyvinvoiva kasvualusta tuottaa myös varmemmin satoa, mikä tuo lopulta hyötyä myös tuottajalle. Jokainen maatila ja pelto on ainutlaatuinen ja siksi jokaiselle paikalle etsitään juuri kyseisessä ympäristössä toimivat tavat viljellä.

Niin kuin uudistavassa viljelyssä, niin myös matkailussa uudistava kehittäminen lähtee paikasta ja sen ainutlaatuisuudesta. Tällöin palveluiden tuotteistamisen taustalla ei ole perinteinen malli, jossa tuotetaan (hinnalla millä hyvänsä) sitä, mitä matkailijoiden arvellaan haluavan, vaan aloitetaankin suunnittelu ja palvelujen muotoilu ymmärtämällä paikan tarpeet ja paikan erityisyys; tunnistetaan paikan luonnon ja ihmisten historia, perintö ja tarinat. Tunnistetaan mahdolliset epäkohdat ja annetaan paikallisten ihmisten johtaa muutosta. Lue Lisää

Katso webinaarin diat

 

Uudistava matkailu: Mistä oikein on kyse? (puheenvuoro)

Esitelty Kestävän matkailun trendit  -webinaarilla 13.3.2025. Tilaisuus oli osa Euroopan Unionin osarahoittamaa Matkailun kestävä siirtymä -hanketta, jota toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Asiakkaan tarpeet ja toiveet kotimaan maaseutumatkailussa (artikkeli)

Artikkeli käsittelee kotimaan maaseutumatkailun toiveita ja tarpeita, joita kartoitettiin digitaalisena verkkokyselynä 23.9.-2.12.2024. Kyselyyn vastasi yhteensä 953 henkilöä, joista 17 oli englanninkielisiä vastaajia. Koska kysely toteutettiin sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse ja verkkosivuilla, vastaajiksi valikoitui tarkemmin määrittelemätön joukko. Koska kysely ei perustunut otokseen, tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko perusjoukkoa.

Kartoituksen voidaan todeta, että vastaajien keskuudessa maaseutumatkailu on suosittua ja sillä on vahva vetovoima erityisesti luonnon ja rauhallisuuden ansiosta. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä kokemuksiinsa maaseudun palveluista, mutta kehittämällä asiakaskokemusta, saavutettavuutta ja palveluiden laatua voidaan parantaa matkailijoiden tyytyväisyyttä ja houkutella uusia kävijöitä.

Älykorvamerkistä dataa maatalouden arkeen.

Älykorvamerkki, kuten DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi, on tuonut merkittäviä etuja maatalousyrittäjille, kuten Päivi ja Pekka Maaninkalle, jotka käyttävät järjestelmää lehmiensä käyttäytymisen seuraamiseen. Järjestelmä hyödyntää RFID-teknologiaa lehmien sijainnin ja käyttäytymisen tarkkailemiseen, joka helpottaa muun muassa kiimojen, ruokintapaikkojen ja sairastumisten havaitsemista.

DeLavalin DeepBlue-tekoäly analysoi kerättyä dataa, mikä auttaa tilallisia, kuten Maaninkoja, tehostamaan toimintaansa ja parantamaan eläinten hyvinvointia. Käyttäjät, kuten opiskelijat ja maatalousyrittäjät, ovat kokeneet järjestelmän helppokäyttöiseksi ja selkeäksi, mikä lisää työn sujuvuutta.

Pienryhmätapaamiset edistävät tietojen vaihtoa sinfomista yritystoimintaa, ja erityisesti käyttäytymisanalyysi on saanut runsaasti positiivista palautetta. Maaninkojen mukaan järjestelmä on myös tuonut säästöjä eläinlääkärikustannuksissa ja parantanut tilan tehokkuutta. Haasteena on kuitenkin se, että liiallinen tieto voi aiheuttaa huolta eläinten tilasta ilman konkreettista syytä. Kaiken kaikkiaan älyteknologiat, kuten DeLaval Plus, osoittavat suurta potentiaalia maatalouden tulevaisuudessa.

Tarkempi kertomus pienryhmätapaamisesta sekä kommentit järjestelmästä on julkaistu Centria-ammattikorkeakoulun verkkolehdessä Centria Bulletissa 04.03.2025 ja on luettavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/alykorvamerkista-dataa-maatalouden-arkeen/.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Hanke on saannut  Euroopan unionin maatalous- ja maaseuturahoitusta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.