Dataosuuskunta – tietokortit 7.6.2024 Tulevaisuuden maatalousyrittäjän toimintamalli eroaa nykyisestä voimakkaasti ja se perustuu tuotannon ohella myös tuotannosta syntyvään dataan, sen hallintaan ja datan tuottamaan arvonlisään. Arvonlisän jakautuminen reilusti kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden välillä on yksi suurimmista haasteista toimialalla. Maatalousyritysten rooli elintarvikeketjun datalähteenä on jo nyt merkittävä. Tuotannosta kertyvä data ja sen parempi hyödyntäminen edistävät hiilineutraalisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ratkaisuja. Maatalousyritysten dataosuuskunta on tulevaisuuden ratkaisu alkutuotannosta saatavan datan hallintaan ja jatkojalostamiseen. Hankkeen tulokset ovat skaalattavissa kaikille tuotantosuunnille ja alkutuotannon prosesseihin. Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta: dataosuuskunnan merkitys ja konseptin luominen yhteistyössä maatilayritysten kanssa (Dataosuuskunta) -hanke vahvistaa alkutuotannon taloudellista asemaa ja jatkuvuutta entistä haastavammassa toimintaympäristössä. Dataan perustuvan liiketoiminnan ja koulutuksen kehittäminen on valtakunnallisesti tärkeää ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko maassa. Tietokortit on tuotettu hankkeen toteuttajien toimesta. Hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kuuluivat Luonnonvarakeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus (Maaseuturahasto).
Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla: Verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä 4.6.2024 Maidontuottajat voivat kehittää yritystoimintaansa eriasteisessa yhteistyössä muiden kanssa. Arvot, asenteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat päätöksiin. Maidontuottajan strateginen ajattelu voi korostaa itse tekemistä tai yhteistyötä. Yhtä oikeaa tapaa toimia ei ole olemassa. Tähän julkaisuun on koottu ”Kilpailukykyä maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut yhteistyötä käsittelevät artikkelit, joissa tuotettiin tietoa yhteistyön ja verkostomaisen yrittämisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Aineistot hankittiin data-pankeista, tilastoista ja haastattelemalla.
Yhteistyö- ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna. 4.6.2024 Yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa tukeva strateginen ajattelu on usein syntynyt pitkän ajan kuluessa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia maidontuotannon kehittämiseen. Kun yhteistyö rakennetaan tukemaan oikeudenmukaisesti kaikkien osallistujien tarpeita, onnistumisedellytykset ovat hyvät. Johtajuutta tarvitaan sovitettaessa osallistujien tavoitteet yhteen kokonaisuuden kanssa. Jokaisen on järjestettävä oma toimintansa kokonaisuus huomioiden, mikä edellyttää valmiutta muuttaa myös omia toimintatapoja. Tärkeää on, että kaikki osallistujat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, että kumppaneihin luotetaan ja että he ovat luottamuksen arvoisia. Arvot, asenteet, tavoitteet, osaaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen. Laajojen yhteistyöverkostojen johtaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja liikkeenjohtotaitoa.
Maatalousyrittäjän johtamisosaamisen kehittämisen perusteet 29.5.2024 Johtamishaasteet kasvavat maatalousyrittämisessä. Ne koskevat kaikkia maatalousyrittäjiä, olipa maatalousyritys pieni yhden henkilön, perheen tai ulkopuolisia työllistävä suuri maatalousyritys. Myös osa-aikainen maatalousyrittäjä hyötyy kirjallisesta strategiasta, sillä strategian laatiminen kehittää ajattelukykyä, synnyttää uusia ajatuksia ja lisää valmiutta kehittää yritystoimintaa. Jokainen maatalousyrittäjä voi saavuttaa etua esimerkiksi voimavaroja uudelleen järjestelemällä sekä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja -menetelmiä. Johtamisella tavoitellaan haluttujen tulosten saavuttamista ja ohjataan toimintaa tavoitteellisesti. Työt tehdään paremmin kuin ilman johtamista. Yritystalouden näkökulmasta johtaminen on määrätietoista kilpailukyvyn ja kannattavuuden tavoittelua. Kyky hankkia ja hyödyntää tietoa parantaa menestymisedellytyksiä. Suunnittelulla tuetaan johtamista.
Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen työkirja 29.5.2024 Tämä työkirja liittyy Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirjaan. Työkirja auttaa maitotilayrittäjää kokonaisvaltaisessa johtamisessa. Työkirjan kysymyksiin vastaamalla maitotilayrittäjä rakentaa perustan kokonaisvaltaiselle johtamiselle. Kysymyksiin vastatessa voi käyttää apuna Käsikirjaa. Työkirjan kysymyksissä on viitattu, mistä Käsikirjan kohdasta löytyy lisätietoa. Maitotilayrittäjä hyötyy kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Kokonaisvaltaisella johtamisella maitotilayrityksen toiminnalle saadaan selkeä suunta, jolloin tavoitteita toteutetaan määrätietoisesti.Työkirjan laatimisen tuloksena saa strategian, toimintamallin ja toimintasuunnitelman, joiden mukaan maitotilayritystä johdetaan. Kun maitotilayrittäjän tavoitteet muuttuvat tai toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia, jo kertaalleen laadittua työkirjaa voi käyttää pohjana uuden strategian luonnissa
Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja 29.5.2024 1. Käsikirjassa tarkastellaan maitotilayrityksen toimintaa kokonaisuutena. 2. Käsikirja sisältää järjestelmällisen tavan edetä kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja valintojen teossa. 3. Käsikirjan avulla voidaan kehittää maitotilayrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja päättää, mitä kehittämistoimia tehdään, missä järjestyksessä ja millä aikataululla. 4. Käsikirjan avulla perehdytään toimintaympäristöön ja toimintaympäristön muutoksiin. 5. Käsikirja auttaa tavoitteiden asettamisessa, vaihtoehtoisten toimintatapojen hakemisessa sekä tuottavuuden ja kannattavuuden parantamisessa. 6. Käsikirjan avulla maitotilayrittäjä voi viestiä selkeästi ajatuksistaan ja yritystoiminnan kehittämisestä kaikille sidosryhmille.
Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon 29.5.2024 Suomalaisen maitotilayrittämisen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina suuresti. Tämä on tuonut maitotilayrittäjille paineen hakea uusia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tulevaisuuteen suuntaavan maitotilayrittäjän on tarve johtaa yritystään kokonaisvaltaisesti ja näin edistää yritystoiminnan tasapainoista kehittämistä ja luoda edellytykset tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiselle. Kokonaisval- taisella johtamisella tarkoitetaan pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin johtamista yhtenä kokonaisuutena, missä pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan myös lyhyen aikavälin johtamisella. Tähän julkaisuun on koottu ”Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut artikkelit, joissa esitetään uutta soveltavaa tietoa maitotilayritysten kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja tuottavuuden parantamisesta sekä esitellään kokonaisvaltaisen johtamisen malli.
Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon 24.5.2024 Maitotilayrittäjän on tarve johtaa yrityksensä kehittämistä ja toimintaa kokonaisuutena. Kustannustehokkaalla toiminnalla tavoitellaan kilpailuetua, sillä maitoa tuotetaan meijerin vaatimusten mukaisesti. Kun tuotetta ei voi erilaistaa, kustannusten hallinta on tärkeä osa maitotilayrityksen johtamista. Tähän julkaisuun on koottu ”Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut artikkelit. Niissä esitetään uutta soveltavaa tietoa maitotilayrittäjän mahdollisuudesta hallita kustannuksia, tuottavuuden merkityksestä kustannusten hallinnassa ja esitetään kustannusjohtamisen malli.
Akuutti Agrotekno – tietokortit 13.5.2024 Akuutti Agrotekno, eli Akuuttia tietoa maatilayritysten kannattavuudesta lannoite- ja energiansäästötoimissa -tiedonvälityshankkeen tuottamissa tietokorteissa on käyty läpi ydinasioita tietyistä, valikoiduista teemoista liittyen kustannustehokkaan ja tarpeenmukaisen lannoituksen sekä maatilan energiankäytön aihealueisiin. Tietokortit on tehty sillä ajatuksella, että niissä käsiteltävät asiat esitetään suhteellisen ytimekkäästi, mutta kuitenkin riittävän kattavasti, ja näiden avulla voidaan edistää tiedonvälitystä maatalousyrittäjien ja muiden alan toimijoiden keskuudessa. Tietokortit on tuotettu hankkeen toteuttajien toimesta. Hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kuuluivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu. Hanketta rahoitti EU:n maaseuturahoitus.
IPM Decisions – kasvinterveyden päätöstukimalleja avoimesti käytettävissä 10.5.2024 Eurooppalainen yhteishanke IPM decisions keräsi ja kävi läpi kasvinterveyden ennustemalleja eri puolella Eurooppaa. Malleille kerättiin yhtenäiset kuvaustiedot (metatiedot), ja mallit tuotiin käyttöön selainpohjaisessa palvelussa IPM Decisions Platform. Käytettävissä olevia malleja pystyt selaamaan myös ilman kirjautumista sivun alaosasta (DSS-Info). Suomenkielinen ohjevideo kattaa rekisteröitymisen, sekä ennustemallin valinnan ja käyttöönoton Alustan uusista toiminnoista eli mallien vertailusta sekä sovittamisesta kerrotaan lisää IPM Decisions-hankkeen uutiskirjeessä Mistä on kyse? Kasvitaudit, tuhohyönteiset ja rikkakasvit ovat uhka ruokaturvalle, kaupalle ja elinkeinoille. Maailmanlaajuisesti jopa 40 prosenttia sadosta menetetään vuosittain kasvintuhoojien vuoksi. Pitkäaikaisten tutkimusten mukaan Suomessa kasvitaudit vähentävät ilman kasvinsuojelua keskimäärin noin 10–12 % viljakasvien sadosta ja rikkakasvit noin puolet tästä. Ajallinen ja paikallinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja kasvintuhoojien torjunnan tarve vaihtelee. Ennustemallit arvioivat kasvintuhoojien esiintymisen todennäköisyyttä ja vakavuutta. Ennustemallien tuottama tieto kasvintuhoojariskistä tukee viljelijän päätöksentekoa tarpeenmukaisesta torjunnasta. Mallit nojaavat alueelliseen säädataan. Lisäksi mallit voivat hyödyntää esimerkiksi tietoa viljelyhistoriasta, lajikkeiden kestävyydestä, muokkausmenetelmistä. Viljelylohkon sääolosuhteet joko edistävät tai hillitsevät pellolla esiintyvien kasvintuhoojien esiintymistä. Rikkakasvit tarvitsevat itääkseen riittävän kosteuden. Tuhohyönteisten esiintymistä ohjaa vahvasti kertynyt lämpösumma. Kasvitauti ilmenee, kun taudinaiheuttaja, sopivat lämpö- ja kosteusolot sekä taudinaiheuttajalle altis isäntäkasvi kohtaavat. Eurooppalaisena hankeyhteistyönä on syntynyt selainpohjainen ’IPM Decisions’ -alusta, jonne on koottu integroitua kasvinsuojelua tukevia ennustemalleja eri kasvilajeille ja kasvintuhoojille. Malleja on kehitetty eri Euroopan maissa ja alusta jakaa ne kaikkien viljelijöiden käyttöön. Tavoitteena on edistää hyvää rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten hallintaa. Nopean ja yksinkertaisen rekisteröitymisprosessin jälkeen IPM Decisions -käyttäjät saavat suoraan käyttöönsä riskitietoja valituista ennustemalleista, jotka ovat heidän viljelykasviensa kannalta merkityksellisiä. Alustan käyttö on ilmaista. Käyttäjien tarvitsee vain rekisteröidä tilansa alustalle muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä, syöttää tilan sijainti ja valita tilalla viljeltävien viljelykasvien kannalta merkittävät mallit. Alusta valitsee automaattisesti parhaan saatavilla olevan säälähteen. Hankkeen toteutuksessa on saatu palautetta alustan viljelijöiltä, neuvojilta, tutkijoilta eri Euroopan maista. Suomessa järjestettiin useampi työpaja, joiden palaute on huomioitu alustan kehitystyössä. Alusta vaatii jatkuvaa kehittämistä mutta sillä olevat ennustemallit ovat kuitenkin jo kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä.
