Tiekartta: ”Digitalisaatio agroekologian edistäjänä: kansallinen tiekartta Suomessa” tarkastelee digitaalisten työkalujen ja teknologioiden mahdollisuuksia agroekologisen maatalouden edistämisessä. Tavoitteena on rakentaa kestävä ja joustava maatalousjärjestelmä, joka yhdistää digitaaliset välineet agroekologisiin periaatteisiin. Tiekartassa tarkastellaan nykytilannetta, institutionaalista ja poliittista ympäristöä, agroekologian suuntauksia sekä digitalisaation mahdollisuuksia.

Suomessa maatalouden kehittämisessä korostuvat ruoantuotannon tukeminen, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin vaaliminen sekä alueellinen kehitys. ’Digitaalinen kompassi’ ohjaa digitalisaatiokehitystä, mikä auttaa eri toimialoja, mukaan lukien maatalous, ottamaan digitaalisia työkaluja käyttöön. Agroekologian tutkimus ja käytännön sovellukset ovat keskeisiä tulevaisuuden tavoitteita.

Tiekartassa korostuu tarve kouluttaa asiantuntijoita, jotka ymmärtävät sekä agroekologian että digitaaliset teknologiat. Myös datan hyödyntäminen ja jakaminen on tärkeää, jotta viljelijät voivat tehdä dataa perustuvia päätöksiä. Lisäksi kansallisen maatalouspolitiikan (CAP) rooli on tärkeä siirtymän tukemisessa, ja hallinnolliset toimenpiteet pyrkivätkin edesauttamaan kestävän ruoantuotannon edistämistä.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat datan omistajuuden selkeyttäminen, koulutuksen rahoituksen tukeminen, sekä kilpailullisten edellytysten luominen agroekologisille tuotteille. Raportin loppupuolella esitetään haasteita, kuten osaamisen puute, taloudelliset esteet ja keskittyneiden markkinoiden ongelmat, jotka voivat hidastaa siirtymistä kohti kestävämpää maataloutta.

EU politiikkasuositukset englanninkielellä:

Seuraavat painopisteet yhdessä nämä voivat varmistaa, että digitalisaatio tukee eikä estä siirtymää kohti kestävää ja kriisinkestävää eurooppalaista maataloutta:

• Yhdenmukaista digitaalinen innovaatio agroekologisten periaatteiden kanssa: Ilman poliittista ohjausta digitaaliset ratkaisut saattavat entisestään vahvistaa panosintensiivisiä tuotantojärjestelmiä. Tuen tulisi siksi painottaa tehokkuuden ohella myös ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia hyötyjä.
• Viljelijät keskiöön osallistavan yhteissuunnittelun avulla: Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto ja vaikuttavuus paranevat, kun viljelijät osallistuvat niiden suunnitteluun. Osallistavasta suunnittelusta tulisi tehdä vakiintunut toimintatapa.
• Reilun ja läpinäkyvän datan hallinnan varmistaminen: Viljelijöiden oikeudet omaan dataansa, avoimet standardit sekä yhteistoiminnalliset hallintamallit ovat välttämättömiä reilun ja luotettavan digitalisaation toteutumiselle.
• Osaamisen ja tietämysjärjestelmien vahvistaminen: Digitaalinen osaaminen, neuvontapalveluiden integrointi sekä vertaisoppiminen muodostavat agroekologisen digitalisaation perustan. Ilman niitä parhaatkaan työkalut eivät menesty käytännössä.

Teknologioita esittelevät tietokortit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, yhteensä 11 teknologiaa.

Aineisto on tuotettu eurooppalaisessa tutkimushankkeessa Digitalisation for Agroecology  (https://d4agecol.eu/). Projekti on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta avustussopimuksen nro 101060759 perusteella. Projekti on lisäksi saanut osarahoitusta UK Research and Innovation -organisaatiolta (UKRI, viitenumero 10037994).