Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksen koontimateriaali

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennus on touko-syyskuussa 2025 toteutettu valmennus maaseutuverkoston aktivoijille. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa maaseudun kehittäjien fasilitointitaitoja ja syventää osaamista monitoimijaisen yhteistyön edistämiseen. Oppimista tukeva aineisto on koottu materiaaliksi, johon voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Koulutuksen sisältö

Koulutus sisälsi orientoivan webinaarin, jossa osallistujat perehtyivät fasilitoinnin merkitykseen ja rooliinsa kehittämistyössä. Valmennus jakautui kahteen osioon; ensimmäisessä syvennettiin fasilitaattorin ydintaitoja, kuten havainnointia, kuuntelemista ja kysymistä. Toisessa osiossa keskityttiin oppimisen juurruttamiseen ja fasilitaattorin identiteetin vahvistamiseen. Osallistujat oppivat hyödyntämään Ideavirtaamo-menetelmää, joka on osallistava yhteisinnovoinnin menetelmä maaseudun toimijoille. Valmennuksessa keskeistä oli kokemuksellinen oppiminen, jonka tärkeänä osana oli yhteinen valmistautuminen valtakunnalliseen ideavirtaamoon, sen toteutus ja oppimista tukenut reflektio.

Koulutuksen aikana pyrittiin luomaan luottamuksellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa virheiden kautta oppiminen on sallittua. Reflektio ja yhteinen kokemus olivat keskeisiä elementtejä oppimisprosessissa. Osallistujat saivat myös käytännön työvälineitä etäfasilitointiin. Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen edistää fasilitaattorin toimintaa kehittämistyössä. Valmennuksen päätöksessä osallistujat reflektoivat oppimistaan ja jakoivat saamaansa palautetta yhteisen kehityksen edistämiseksi.

Autonominen traktori herätti kiinnostusta Ollikkalassa

Ollikkala- messut järjestettiin Kannuksessa 22.-23.8.2025. Tapahtuma keräsi kahden päivän aikana noin 10 000 kävijää. Messuilla oli mahdollisuus tutustua maatalouden uusiin innovaatioihin, mukaan lukien AgXeedin kehittämään robottitraktoriin, AgBot 5.115T2.

AgXeed on Hollannista kotoisin oleva yritys, joka tähtää autonomisen viljelyn edistämiseen ja traktoreiden painon keventämiseen. Robottitraktori liikkuu maksimissaan 14 km/h ja on varustettu useilla eri turvallisuusominaisuuksilla. Robotin autonomisuus perustuu ennalta luotuun karttaan ja reittisuunnitteluun, mutta vaatii silti ihmisen valvontaa ja tukea työtehtävien suorittamisessa. Ollikalassa robottin suorittamat työtehtävät liittyivä niittämiseen ja maanmuokkaukseen.

Messuvieraat keskustelivat robottitraktorin hyödyistä ja haasteista, ja monet näkivät sen mahdollisuutena vapauttaa aikaa muille työtehtäville. Se herätti monenlaista mielipidettä maanviljelijöiden keskuudessa ja esimerkiksi hinta nähtiin tärkeänä tekijänä ostopäätöksissä. Vaikka robottitraktori kiinnostaa tulevaisuuden teknologiana, sen käyttöönotto maataloudessa on yhä aikaisessa vaiheessa.

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Centria Bulletin verkkolehdessä 26.09.2025 ja se on luettavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/alykorvamerkista-dataa-maatalouden-arkeen/.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Hanke on saannut  Euroopan unionin maatalous- ja maaseuturahoitusta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

NIR-mittaustekniikka testissä tilatasolla

Lapin ammattikorkeakoulun pienryhmä testasi Vertaistekno hankkeessa kahta eri NIR-mittauslaitetta, jotka on kehitetty tilatasolla käytettäväksi.

Pienryhmäläiset saivat laitteet testiin noin viikon ajaksi omaan työympäristöön. Testattavat laitteet olivat Dinamica Generalen X-NIR ja John Deeren HarvestLab 3000.

Molemmat laitteet saivat hyvää palautetta käytettävyydestä. Toinen laitteista oli kannettava, akuilla toimiva laite, jonka voi viedä auman tai paalin luo ja tehdä analyysin siellä missä tarvitaan. Toinen laitteista vaatii toimiakseen verkkovirran, joka hieman rajoitti laitteen käyttöympäristöä. Käyttöliittymä koettiin molemmissa laitteissa kuitenkin helpoksi ja selkeäksi.

”Helppokäyttöisiä oli molemmat laitteet. Kannettava laite helppo käytettävyyden kannalta.”(Haastateltava 1.)

Pienryhmäläiset toivat esiin myös todellisia käyttökohteita, joissa laitteista voisi olla hyötyä heidän työssänsä. Toisella testitilalla tehdään ruokintasuunnitelmat itse lampaille.

”- lampolalle jauhetaan aina ape paaleista, jolloin jokapäiväisessä käytössä voisi olla erittäin paljon hyötyä.” (Haastateltava 2.)

Laitteiden vaikuttavuutta työn sujuvuuteen arvioitiin seuraavasti:

”Ruokinnansuunnitteluun voisi olla vaikuttavuutta ja sitä myöten sujuvuuteen.-” (Haastateltava 1.)

Kyseisten laitteiden investointi omalle tilalle nähdään kuitenkin tässä vaiheessa melko epätodennäköisenä.

”-Siinä vaiheessa, jos sellasen hommaa niin kyllä sille käyttöäkin pitää olla, että se maksaisi itsensä takaisin.” (Haastateltava 2.)

Laitteiden testijakso nähtiin kuitenkin hyvänä, koska kokemusta ja tietoa kyseisistä laitteista ei tilallisilla juurikaan ollut.

”Mielenkiintoista päästä testailemaan tällaisia laitteita, koska aiempaa kokemusta näistä ei ollut. Nyt on tietoa näistäkin pohjalla.” (Haastateltava 2.)

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Suomen maatalous ja ilmastonmuutos -kalvosarja

Kalvosarjassa käydään läpi miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maatalouteen, mitä hillintä ja sopeutuminen tarkoittaa, ja mitä käytännön toimia jo tehdään ja miten niitä arvioidaan.

Kalvosarja soveltuu esimerkiksi maatalousalan opetuksen tueksi.

Materiaali on tuotettu Armas- ja Precilience-hankkeiden työajalla.

 

Rehusta dataa – tuloksena maitoa: HarvestLab 3000 vakuutti Mustialassa

Rehusta dataa – tuloksena maitoa: HarvestLab 3000 vakuutti Mustialassa

 

Rehuanalyysi tarkoittaa rehun koostumuksen tutkimista laboratoriossa. Sen avulla saadaan tarkka tieto rehun sisältämistä ravintoaineista, kuten valkuaisesta, kuiva-aineesta, energiasta ja kivennäisistä. Näiden tietojen pohjalta ruokinta voidaan suunnitella eläinten tarpeiden mukaan optimaaliseksi.

Lähi-infrapunaspektroskopia (NIR) tuo laboratoriotason analytiikan suoraan maatilan arkeen. Juuri tätä mahdollisuutta esiteltiin TTS Työtehoseuran ja HAMK Mustialan järjestämässä pienryhmätapaamisessa 27.6.2025, jossa tutustuttiin käytännönläheisesti HarvestLab™ 3000-analyysilaitteeseen.

Tapahtuma kokosi Mustialaan pienen joukon maatalouden ammattilaisia keskustelemaan laitteen käytöstä, sen tuomista hyödyistä ruokinnan suunnitteluun sekä vaikutuksista tilojen kannattavuuteen.

HarvestLab 3000 mahdollistaa rehun koostumuksen analysoinnin reaaliaikaisesti suoraan tilalla. Tämä tarkkuus ruokinnan säädöissä tuo säästöjä ja tehostaa tuotantoa. Laitetta voidaan käyttää sekä ajosilppuriin integroituna että kiinteänä yksikkönä esimerkiksi varastointipaikassa.

 

Witraktorin tuotepäällikkö Jaakko Johansson korosti puheenvuorossaan laitteen tarkkuutta ja käytettävyyttä:

”Laite piirtää satokartan ja näyttää rehunlaadun vaihtelun heti pellolla. Näin voidaan tehdä nopeita toimenpiteitä tasalaatuisemman rehun varmistamiseksi.”

Digiloikka lehmän ruokintaan -EIP-hankkeessa Sammatin tilalla laitetta testannut viljelijä Suvi Rajala jakoi omia kokemuksiaan:

”HarvestLabin tulokset olivat meidän testissämme varsin luotettavia – vaihtelu laboratoriotuloksiin verrattuna oli alle 5 %. Kun ruokintaa säädettiin säännöllisesti, maitotuotos parani.”

Rajala nosti esiin myös investoinnin kannattavuuden suhteessa tilakokoon:

”Jos sinulla on 20 lehmää, et saa koskaan takaisin laitteen hintaa. Jos on 200 lehmää, logiikka muuttuu – ja joskus tulevaisuudessa 2000 lehmää, olisi hulluutta jättää käyttämättä. Maitotuotos suhteessa kiinteään investointikustannukseen on siinä kohtaa hurjan iso.”

Tapaamisessa keskusteltiin myös teknologian hyödyntämisen haasteista. Vaikka laitteita on jo hankittu, niiden käyttö saattaa jäädä satunnaiseksi. Osallistujat painottivat säännöllisen mittaamisen ja ennakoinnin merkitystä tuotantotuloksiin.

”Jos rehun laatu muuttuu eikä siihen reagoida ajoissa, maitomäärä ei palaudu entiselleen. Säännöllinen mittaus esimerkiksi kahdesti viikossa on minusta järkevää,” Rajala totesi.

 

Tapahtuma oli osa Vertaistekno-hanketta, jonka tavoitteena on edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa maatiloilla. Vertaisteknon mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. TTS Työtehoseura ja HAMK Mustiala kiittävät kaikkia osallistujia aktiivisesta keskustelusta ja kokemusten jakamisesta.

 

Katso lyhyt video laitteen toiminnasta Uudet teknologiat & maatalous -YouTube-kanavalta. Videon linkki: https://youtu.be/kG0BjFnLGoY.

 

Lisätietoja:

Iina Hulkkonen

Tutkija, TTS Työtehoseura

iina.hulkkonen@tts.fi | 041 730 2268

Tietävä tila-tietoiskut

Tietävä tila-tiedonvälityshankkeessa välitetään uusinta tietoa nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden seurannan teknologiosita. Tietävä tila-tietoiskut ovat tiivistelmiä hankkeen puitteissa hanketoimijoiden pitämien Kainuun alueellisten koulutustapahtumien sisällöstä.

Tietävä tila-tietoiskut:

28.1.2025 Maitoa maha täyteen

31.3.2025 Utareterveyttä edistämällä ehkäistään utaretulehduksia

13.5.2025 Kesä, kärpäset ja lehmien lämpöstressi

30.6.2025 Aineenvaihduntasairauksien ennaltaehkäisy alkaa umpikaudella

30.9.2025 Terveet sorkat takaavat tehokkaan tuotannon!

14.11.2025 Hyvä sisäilman laatu edistää lypsylehmien terveyttä ja hyvinvointia

Ett introduktionspaket till kommersiell växthusodling (2025)

Denna introduktionsguide till kommersiell växthusodling är avsedd för att nå ut till personer som är nya inom området, exempelvis studerande, anställda inom trädgårdsföretag eller de som planerar att starta egen odling. Guiden består av flera avsnitt som täcker centrala termer, växthustyper, odlingsmetoder samt tekniska och biologiska aspekter som temperatur, ljus och luftfuktighet.

Dessutom diskuteras kort viktiga faktorer för odling såsom substrat, gödsling och bevattning samt växtskydd. Belysningstekniken tas upp, där LED-belysningen står i fokus för modern odling. Dessutom nämns relevanta intresseorganisationer som kan ge stöd och vidare information.

Guiden innehåller ett stort antal länkar till material främst på svenska som är tillgängligt på internet eftersom guiden inte kan i sig själv täcka behovet av utbildningsmaterial om växthusodling på svenska. Genom att tillhandahålla detta material hoppas guiden kunna fungera som en resurs om växthusodlingens komplexitet och möjligheter.