Eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP) yhteisessä maatalouspolitiikassa – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti

Erityiskertomus 09/2026 käsittelee eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) roolia EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tuotannon kehittämisessä ja kestävyyden edistämisessä. Raportissa tarkasteltiin neljän jäsenmaan (Alankomaat, Espanja, Puola ja Ranska) EIP-hankkeita rahoituskaudella 2014-2022 ja siitä ilmenee, että EIP-hankkeiden potentiaalia innovointivälineenä ei ole käytännössä hyödynnetty täysimääräisesti.

Tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että viljelijöiden tarpeita ei ole riittävästi otettu huomioon hankkeiden suunnittelussa. Monet rahoitetuista projekteista eivät suoraan vastanneet maatalouden käytännön haasteisiin, mikä on johtanut heikkoihin innovaatioiden tuloksiin. Vain noin neljännes tarkastetuista hankkeista oli onnistunut täyttämään kaikki neljä innovatiivisen hankkeen kriteeriä. Lisäksi hankkeiden tulosten levittäminen oli puutteellista, mikä rajoitti niiden laajempaa käyttöä ja hyödyntämistä. Hallintovirastojen valintamenettelyissä esiin noussut heikkous ei suosinut innovoivia projekteja, ja kilpailua rahoituksesta oli liian vähän. Komission tulisi parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistaa, että innovaatioita tuottavat hankkeet saavat tarvittavaa tukea, jossa viljelijöiden osallistuminen olisi vahvempaa. Myös hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja julkaisemista olisi kehittävä, jotta niiden vaikutus maatalouteen voisi kasvaa. EIP-toimenpiteen käyttöönotto ja täytäntöönpano vaativat siis kehittämistä, jotta se voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet EU:n kestävän kehityksen tukemiseksi.

Hidaskasvuiset kuhakannat-hankkeen (2024-2025) loppuraportti

Pääjärven tulosten mukaan viisivuotiaiden kuhien keskipituus laski 40 senttimetristä (vuosiluokka 2003) 30 senttimetriin (vuosiluokka 2014). Pääjärvellä kuhatiheys kasvoi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan ulapan saaliskaloista etenkin kuoreen tiheys laski selvästi. Vedenlaadun tai happitilanteen muutokset eivät selittäneet romahdusta, vaan kuhan runsastuminen ja tehokas saalistus olivat todennäköisesti merkittävimpiä tekijöitä.

– Pääjärven aineisto osoittaa, että kuhan kasvunopeudessa voi olla merkittävää vuosienvälistä vaihtelua. Näin suuri vaihtelu voi olla haaste alamittasäätelylle.

Pääjärveen vuosina 2007–2010 tehtyjen kuhaistusten vaikutuksia seurattiin alitsariinivärjäykseen perustuvien merkintöjen avulla. Istukkaiden osuus näytteiden istutusvuosiluokissa oli yli 40 %, mutta kasvunopeudessa ei havaittu eroa luonnonkaloihin verrattuna.

Istutusten arvioidaan vaikuttaneen kuhakannan tiheyteen ja ravintokilpailuun. Istutukset lopetettiin vuonna 2010, ja vuodesta 2014 alkaen kuhan kasvu on hiljalleen nopeutunut.

– Tulokset viittaavat siihen, että kuhaistutuksilla voi nykytilanteessa olla ei-toivottuja vaikutuksia kuhan kasvunopeuteen Pääjärvessä.

Ruoan ja maiseman kestävää tuotteistusta Unkarissa (webinaarin materiaali)

Toteutimme 27.1.2026 webinaarin: Ruoan ja maiseman kestävää tuotteistusta Unkarissa – käytännön esimerkkejä paikallistalouden ja lyhyiden ruokaketjujen kehittämisestä

Asiantuntijana toimi Attila A. Králl. Hän on ekologi & väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on 20 vuoden kokemus luonnonsuojelun ja kestävien ruokajärjestelmien parista BirdLife Europe:ssa ja Unkarissa.

Webinaarin ohjelmassa:
• Unkarin kansallispuistot luonnonmukaisen maatalouden mallialueina & kansallispuistotuote-verkosto
• Agri Kult -aloitteet: lyhyet ruokaketjut, tuottajatorit, pienimuotoinen jalostus
• Korkean lisäarvon tuotteiden markkinat & ketjun läpinäkyvyys

Tilaisuus oli osa Ilmastotaitaja sekä Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeiden toimintaa.

Aitoja makuja -verkkolehti

Aitoja makuja -verkkolehti kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Lehti palvelee eri puolella Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksiä kertomalla valtakunnan tason asioista, välittämällä tietoa maakunnissa tehtävästä työstä sekä muista elintarvikealan kehittäjiä kiinnostavista teemoista.  

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti välittää tietoa monipuolisesti ruoka-alan kehittämistoiminnasta ja tutkimuksista sekä kokemuksia muille hyödynnettäväksi. Sen tavoitteena on viestiä kattavasti ruoka-alan pienyrittäjyyteen ja lähiruokaan, luomuun ja luonnontuotteisiin liittyvistä asioista. 

Aitoja makuja -verkkolehti kokoaa yhteen alan kehittäjä- ja asiantuntijaverkoston ja lehteä toimitetaan avoimessa yhteistyössä tämän verkoston kanssa. Verkkolehteä julkaisee Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti / Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke 

Olit sitten elintarvikealan yrittäjä, hanketoimija tai alasta kiinnostunut, löydät lehdestä kiinnostavaa luettavaa. Voit myös tarjota omaa juttuideaasi lehdessä julkaistavaksi.

Aitojamakuja.fi -sivusto

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen lähiruoka-alan tietopankki ja elintarvikeyritysten hakupalvelu, joka kokoaa yhteen suomalaiset mikro- ja pk-elintarvikeyritykset. Yrityshaun lisäksi sivustolta löytyy ajankohtaisia uutisia, ruokasektorin tapahtumakalenteri sekä tietoa alan hankkeista ja kehittämistyöstä. 

Aitojamakuja.fi tarjoaa sisältöä eri käyttäjäryhmille: 

  • Yrittäjille sivusto tarjoaa tietoa esimerkiksi myyntikanavista, yrityksen kehittämisestä ja kansainvälistymisestä. 
  • Hanketoimijoille palvelu kokoaa yhteen tietoa elintarvikealan hankkeista, tutkimuksista ja Ruokasektorin koordinaatiohankkeen työstä. 
  • Kuluttajille on tarjolla tietoa esimerkiksi lähi- ja luomuruoasta, luonnontuotteista, nimisuojatuotteista ja ruokamatkailusta.  
  • Aitojamakuja.fi tarjoaa myös kattavan katsauksen REKO–suoramyyntimalliin. Sivustolla on tietoa olemassa olevista REKO-renkaista sekä ohjeita REKO-toimintaan niin kuluttajille, tuottajille kuin REKO-renkaiden ylläpitäjille. 

Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Aitojamakuja.fi toimii hankkeen viestintäkanavana ja sivustoa ylläpitää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. 

Maanomistajien näkökulmia heikkotuottoisten turvepeltojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden maankäyttöön

Maanomistajien näkökulmia heikkotuottoisten turvepeltojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden tulevaan käyttöön kartoitettiin Biohiilen aika: Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä– ja Kosteikko-osaaminen kasvuun  -hankkeiden kyselytutkimuksessa talven 2024–2025 aikana. Samalla kartoitettiin biohiilen tunnettuutta maanomistajien keskuudessa sekä maanomistajien kiinnostusta viljellä eri kasvilajeja biohiilen raaka-aineeksi. Kyselytutkimuksen tuloksista kerrotaan oheisessa Maataloustieteen Päivillä 2026 esitellyssä posterissa.