Hevonen pihatossa -opas

Oppaan keskeisimpänä tarkoituksena on koota yhteen 1.1.2026 voimaan tulevan uuden hevosten hyvinvointiasetuksen vaatimukset keskittyen pihattoihin sekä vinkkejä niiden toteuttamiseen.

Lisäksi opas kokoaa lain minimivaatimusten rinnalle suosituksia hyvinvointia edistävistä pihatto-olosuhteista etenkin vuonna 2025 julkaistusta hevosten hyvinvointimittaristosta. Myös muita asiantuntijalähteitä on hyödynnetty.

Tarkista aina ajantasainen lainsäädäntö Finlexin tai Ruokaviraston sivuilta. Opas on opiskelijan kokoama.

Opas on osa Emmi Hämäläisen agrologiopintojen opinnäytetyötä ”Hevosen hyvinvointi pihatossa –opas pihatonpitäjille” (2025). Opas pohjautuu opinnäytetyön tietoperustaan. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseuksesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637126
Kestävä keskisuomalainen maatila –hanke (KeKeMa) toimi työn toimeksiantajana.

KeKeMa on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinsituutinja ProAgriaKeski-Suomen toteuttama hanke Keski-Suomen alueella 1.5.2025-31.5.2026 välisenä aikana. Hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta.

 

Peltorobottipäivä 28.8.2025 Seinäjoki – AgXeed-peltorobotti

Peltorobottipäivä järjestettiin pellonpiennartilaisuutena Seinäjoen keskustan läheisyydessä maatalousyrittäjän pellolla. Tilaisuudessa aiheina olivat:

  • AgXeed-peltorobotin esittely ja demo – Samu Vuorela Hankkija
  • Pellon muokkauskierto – Janne Heikkinen SEAMK
  • Drooniesittely – Olli Korhonen Hankkija
  • Maatalous ja teknologinen kehitys – mitä edessäpäin? – Timo Pajula ja Sari Morri ProAgria

Tilaisuuden jälkeen haastattelin Samu Vuorelaa ja se videoitiin.

Tilaisuudesta tehtiin myös lehtijuttu, joka linkin takana.

Virtuaalilasien testaus ja käyttösovellukset maatalousyrittäjän tarpeisiin

Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa Vertaistekno hankkeen pienryhmäläisen saivat hyvän alustuksen virtuaaliteknologiaan. Alustuksen asiaan pitivät laboratorioinsinööri ja TKI-asiantuntija, molemmat ovat hyvin perehtyneitä virtuaalimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin.

 

Alustuksessa käytiin läpi käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden avulla tehtyjä sovelluksia, sekä laitteistoja. Käytettäviä laitteistoja ja ohjelmistoja ovat muun muassa – droonit, matterport, NeRF (neural radiation field), 3D gaussian splatting, laserkeilaus, optinen ja kamerapohjainen liikkeenkaappaus. Pienryhmäläisille esiteltiin mitä tutkimusta ja virtuaalisuuden hyödyntämistä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo tehty.  Pienryhmäläiset pääsivät itse testaamaan laitteita ja muutamia sovelluksia. Laitteiden testaaminen ja käyttäminen paikan päällä sai kiitosta.

 

Pienryhmäläisten ajatuksia virtuaalisuuden hyödynnettävyydestä maatalousyrittäjän arjessa.

  • Virtuaalisuuden hyödyntäminen uuden koneen tai laitteen toimintojen esittelyssä.
  • Tutustuminen uuteen koneeseen samoin periaattein, ennen ostopäätöstä.
  • Huollon ja kunnossapidon helpottaminen.
  • Huoltokirjojen sähköistäminen.
  • Koneen tai laitteen rakennusvaiheessa esim. työkalujen sopivuus à hankalat paikat.

 

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Horiba pikamitareiden ja Sentron Ph-mittarin testaus kenttäolosuhteissa

Pienryhmäläiset saapuivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampukselle testaamaan Horiban pikamittareita ja Sentronin Ph-mittaria. Tavoitteemme oli testata kenttäolosuhteissa pikamittareiden toimintakuntoon laittamista ja maanäytteistä ravinteiden, sekä Ph:n määrityksiä.

 

Pikamittarit ovat Horiba-merkkisiä mittareita. Mittareilla voidaan mitata natriumia, kaliumia, calsiumia sekä nitraatti-ionia. Pikamittarit kalibroitiin valmiilla kalibrointinesteellä, koska viimeisimmästä mittauksesta oli kulunut pitkä aika. Mittaukset voidaan tehdä suoraan pelto-olosuhteissa.

 

Ph-mittari on Sentron merkkinen. Mittari tarvitsee erillisen matkapuhelin sovelluksen, jonka voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi. Mittari liitetään matkapuhelimeen bluetoothin kautta. Mittaukset voidaan tehdä OnLine-mittauksina, vaikka suoraan pellolla ja samalla saadaan sijainti mittauksien suoritus paikalle.

 

Testauksessa suoritus tapahtui kuitenkin siten, että otimme maanäytteet peltolohkolta ja teimme analyysit Ilmajoen kampuksen laboratoriotiloissa. Horiban pikamittareille teimme uuttoliuoksen ja mittauksien jälkeen kirjasimme tulokset ylös. Sentron mittarille otimme maanäytteistä sankoihin muutamia osanäytteitä ja testasimme laboratoriossa Ph:ta. Mittaustulokset otimme ylös.

 

Maanäytteet lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon ja tulosten saavuttua vertasimme meidän tuloksiamme virallisiin tuloksiin. Kävimme myös pienryhmäporukalla vierailulla laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin. Vertailun tulokset osoittautuivat Ph-mittauksien osalta samoiksi molemmissa mittauksissa. Ravinnemittauksissa akkreditoidun laboratorion mittaustavan selvittäminen on vielä kesken tietokorttia tehdessä.

 

Pienryhmän ajatuksia mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä kenttäolosuhteissa.

  • Ph-mittauksen avulla saadaan helposti kalkituksen tarve selvitettyä. Nähdään myös lohkon sisäiset vaihtelut tarkasti.
  • Jos pellon viereisissä ojissa on vesi korkealla ja pellon muoto on huono, siten että toinen pää peltoa on melko lähellä ojassa olevan veden pinnan tasoa. Voi Ph-mittarilla tarkastaa ko. kohdan Ph:n.
  • Ravinnemittarit olivat aluksi valmisteluineen hankalia käyttää, mutta kun mittauksia tekisi rutiinin omaisesti asia varmasti helpottuisi.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta -webinaari 4.12.2025

Webinaarissa pureudutaan rypsinviljelyn ajankohtaisiin mahdollisuuksiin ja käytännön ratkaisuihin erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen ja pidemmät kasvukaudet avaavat uusia mahdollisuuksia öljykasvien viljelylle pohjoisemmassa, ja tämä on tilaisuus, joka viljelijöiden kannattaa hyödyntää.

Asiantuntijat tarjoavat kattavan tietopaketin viljelytekniikoista ja kasvukauden toimenpiteistä, teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista sekä markkinaseurannasta ja hinnoittelusta. Lisäksi tarkastellaan sadon markkinointia ja taloudellista kannattavuutta esimerkkilaskelman avulla. Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla viljelijä voi tehdä oikea aikaisia päätöksiä ja kehittää tilan tuotantoa.

Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta. Olli-Pekka Ruponen kertoi puheenvuorossaan, että lajikevalinta ja viljelytekniikka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta, ja synteettiset lajikkeet ja teknologiset työkalut helpottavat viljelyä. Lisäksi hän korosti markkinaseurannan ja hintakiinnitysten merkitystä taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa ja ravinteiden käyttöä pitkällä aikavälillä.

Jari Huikuri puolestaan nosti esiin tuotantokustannusten hallinnan tärkeyden: laskelmat paljastavat, miten eri kustannuserät vaikuttavat tulokseen. Koneiden ja rakennusten kustannuksia voidaan pienentää yhteiskoneilla, urakoinnilla ja harkituilla investoinneilla. Hän kannustaa viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi. Maan kasvukunnon asiantuntijana hän painotti myös viljelykierron ja maan kasvukunnon hoitoa, jotka ovat pitkäjänteisiä keinoja parantaa tuotannon tehokkuutta.

Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta, jonka aikana järjestettiin rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa.

CLAAS Connect – Palvelut ja käyttö

CLAAS Connect on digitaalinen alusta, joka yhdistää kaikki CLAAS-koneet ja viljelytoiminnot yhteen paikkaan. Se tarjoaa reaaliaikaisen kaluston hallinnan, huoltotiedot ja varaosahaun, sekä täsmäviljelytyökalut kuten satokartat, levityskartat ja tehtävien hallinnan. Palvelu sisältää telematiikan, automaattisen dokumentoinnin ja langattoman tiedonsiirron, mikä helpottaa viljelysuunnittelua ja raportointia. CLAAS Connect toimii mobiilissa, tietokoneella ja ohjaamossa – kaikki tieto aina saatavilla, missä ikinä olet.

Videolla Hankkijan kehityspäällikkö Samu Vuorela esittelee CLAAS Connect -palvelun käyttöä ja monipuolisia mahdollisuuksia. Video toteutettiin yhteistyössä Hankkijan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa osana Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille -hanketta. Video on jatkoa syyskuussa 2025 järjestetylle CLAAS Jaguar 950 ajosilppurin työnäytökselle. Tapahtuman teemana oli ”Kasvata satoa datalla”.