Opinnäytetyö: Progut-rehuinnovaation vaikutukset luomulehmien maidontuotantoon

Lypsylehmä on märehtijä, jolla on ainutlaatuinen kyky muuntaa ihmiselle syötäväksi
kelpaamaton nurmirehu meille hyödynnettävään muotoon maidoksi tai lihaksi. Märehtijän
monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä pystyy myös muodostamaan itse ravintoaineita,
kuten haihtuvia rasvahappoja, joita lehmä käyttää pääsääntöisenä energianlähteenään.
Pötsissä elävä mikrobisto muodostaa ainutlaatuisen ekojärjestelmän, joka pystyy pilkkomaan
rehua. Muun muassa näitä märehtijöiden erityisominaisuuksia on pyritty parantamaan
rehuaineina käytetyillä hiivapohjaisilla valmisteilla, jotka muuntavat pötsin olosuhteita
mikrobistolle suotuisammiksi ja edistävät haihtuvien rasvahappojen tuotantoa.
Hankkija on tuonut markkinoille oman innovaationsa Progutin eli hydrolysoidun
panimohiivan. Hydrolysaatio pilkkoo hiivan eri kerroksissa sijaitsevat ainesosat pienempään,
eläimelle paremmin hyödynnettävään muotoon. Progutin on todettu lisäävän pötsimikrobien
määrää ja aktiivisuutta, edistävän haihtuvien rasvahappojen (erityisesti propionihapon)
muodostumista, edistänyt rehun hyödyntämistä ja parantanut lehmien tuotosta. Progut sitoo
itseensä taudinaiheuttajia eläimen suolistossa, suosii hyödyllisiä suolistomikrobeja ja siten
parantaa eläinten vastustuskykyä. Lypsylehmillä tämä on tutkimuksissa näkynyt laskeneena
maidon solupitoisuutena.
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on luomumaidontuotantoon erikoistunut tila, joka otti
Progutin kokeiltavaksi lehmien ruokintaan alkusyksystä 2023. Progut jaettiin lypsyrobotilla
houkutusrehussa. Positiivisten tulosten myötä Hankkijan ja Mustialan välisestä yhteistyöstä
heräsi idea opinnäytetyöaiheesta, joka toteutettiin nyt vuonna 2024. Hankkija toimi työn
yhteistyökumppanina.
Työssä vertailtiin lehmien tuotokseen ja syöntiin liittyvää dataa kahden eri ajanjakson (ennen
ja jälkeen Progutin käytön aloituksen) välillä. Vertailua tehtiin sekä karjatasolla että myös
maitotuotostietojen osalta yksilötasolla, jossa lehmät oli vielä jaettu tuotosvaiheen mukaisiin
ryhmiin. Tuloksissa nähtiin kuiva-aineen syönnin lisääntyminen, päivämaitotuotoksen kasvu,
rehuhyötysuhteen paraneminen ja maidon solumäärän pieneneminen Progut-jaksolla.
Tulokset viittaavat siihen, että Progut on edistänyt lehmien pötsimikrobien määrää ja
aktiivisuutta, lisännyt haihtuvien rasvahappojen tuotannon kautta energian saantia ja
parantanut lehmien vastustuskykyä.

Oppia omasta maasta – Maaneuvos -hankkeen opintomateriaaleja

Neljä tietokorttia on tarkoitettu erityisesti ammatillisen opetuksen käyttöön ja ne on tuotettu osana Maaneuvos -hanketta vuoden 2024 aikana. Tietokortit käsittelevät maan kasvukuntoa, maan biologista kasvukuntoa, maan kemiallista kasvukuntoa ja maan fysikaalista kasvukuntoa.

Peltosäätö – Peltomaan älykkäät vesienhallinnan pilotit, loppuraportti

Tietokortille on tallennettu PeltoSäätö -hankkeen loppuraportti.

Hankkeen tavoitteet eivät muuttuneet toteutusvaiheessa.

Hankkeen päätavoitetta tukevia osatavoitteet olivat:
• erilaisten teknisten ratkaisujen kenttätestaaminen ja niihin liittyvien käyttökokemusten
systemaattinen kerääminen.
• säätösalaojituksen etäseuranta- ja etähallintajärjestelmien testaaminen nurmen ja viljan
viljelyn käytännön näkökulmasta.
• tulevissa hankkeissa hyödynnettävän datasetin koostaminen kenttätestien tuottamasta
datasta, sääasematiedoista ja viljelypäiväkirjoista.

Kokoviljasäilörehukokeilu 2023

Kokeessa oli kolme eri seossuhteilla kylvettyä kaistaa. Kevätruisvehnän lajike oli Somtri ja herneen Arvika.
Kylvö tehtiin 23.5 ja korjuu 19.9. Ruisvehnä kylvettiin siemenvantaiden kautta ja herne lannoitevantaiden kautta. Kustakin kaistasta niitettiin kolme koealaa, jolloin jokaisesta koejäsenestä saatiin kolme kerrannetta. Kaistoja ei lannoitettu. Kokeilu oli lohkolla 10, Nummilohko.

Vilja- ja valkuaiskasvien sekaviljely 2023

Tässä kokeessa oli neljä erilaista kahden kasvin sekakasvustona kylvettyä kaistaa (6m*116 m). Jokaisesta kaistasta puitiin kaksi koealaa, jolloin saatiin neljä kerrannetta kustakin koejäsenestä. Koe kylvettiin yhdellä ajokerralla Väderstad Rapid kylvölannoittimella. Härkäpapu ja herne kylvettiin siemenvantaiden kautta, kaura ja vehnä lannoitevantaiden kautta. Herneen lajikkeena oli Ingrid, kauran Niklas, härkäpavun Louhi ja vehnän Helmi. Kylvö
tehtiin 12.5. ja puinti 7.9. Kasvustoja ei lannoitettu. Kesän aikana tehtiin kasvustohavainnot: oras/taimitiheys, rikkakasvilajit ja -määrät sekä kasvuston korkeus. Koe toteutettiin lohkolla 6, Riuskanoja.

Härkäpapu-kaura -kaistat 2023

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla jatkettiin vuonna 2022 aloitettuja sekaviljelykokeita. Härkäpapu-kaurakaistoissa tutkittiin eri seossuhteiden vaikusta sadon määrään ja laatuun. Kokeessa oli neljä eri koejäsentä, josta kustakin oli kaksi eri kaistaa (6 m*116 m). Kustakin kaistasta puitiin kaksi koealaa, jolloin saatiin neljä kerrannetta. Härkäpavun lajike oli Louhi ja kauran Niklas. Kaistat kylvettiin 12.5. ja puitiin 7.9. Härkäpapu kylvettiin siemenvantaiden ja kaura lannoitevantaiden kautta, paitsi puhtaissa kaurakaistoissa, joissa kaura kylvettiin siemenvantaiden kautta. Kaistoja ei lannoitettu. Kesän aikana tehtiin kasvustohavainnot: oras/taimitiheys, rikkakasvilajit ja -määrät sekä kasvuston korkeus. Koe toteutettiin lohkolla 6, Riuskanoja.

Kalsarikoe

Mikä on kalsarikoe?

Kalsarikokeessa haudataan puuvillaiset alushousut maahan ja nostetaan ne kahden kuukauden päästä pois. Mikrobit hajottavat maan eloperäistä ainesta kuten kasvijätteitä ja kuolleita eliötä. Myös puuvilla on eloperäinen materiaali. Kalsarikokeen avulla voidaan havainnoida mikrobien toimintaa maaperässä. Mikrobien ja pieneliöiden toiminta parantaa maan rakennetta ja lisäävät ravinteiden kiertoa.