Sisävesiammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2026, esitykset ja yhteenveto

Sisävesiammattikalastajien risteily kokosi alan ajankohtaiset kysymykset yhteen

Sisävesiammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2026 järjestettiin 7.–9.4. Helsinki–Tukholma–Helsinki-risteilynä. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa sisävesikalastuksen sääntelyä, saalisilmoituksia, jäljitettävyyttä, kotimaisen kalan menekkiä, suoramyyntiä, vientimahdollisuuksia, yritysten kehittämistä sekä kalastajien työhyvinvointia. Puheenvuorojen esitysmateriaalit on koottu tämän tietokortin yhteyteen.

Avaus: sisävesikalastus osana huoltovarmuutta

Kansanedustaja Kirsi ”Kike” Elomaa nosti avauspuheenvuorossaan esiin sisävesiammattikalastuksen merkityksen huoltovarmuudelle, kotimaiselle ruoantuotannolle ja vesienhoidolle. Keskeisiksi huoliksi nousivat kaupallisten kalastajien luvansaanti, byrokratian kasvu sekä se, että sisävesikalastus jää keskusteluissa helposti merikalastuksen ja vesiviljelyn varjoon.

MMM:n ajankohtaiset: määritelmät, ilmoitusvelvollisuus ja uudet tukimallit

Maa- ja metsätalousministeriön Orian Bondestam kävi läpi sisävesikalastukseen liittyviä ajankohtaisia valmisteluasioita. Esillä olivat muun muassa kaupallisen kalastajan määritelmän tarkastelu, yleiskalastusoikeuksien ja kaupallisen kalastuksen suhde, saalisilmoitusvelvollisuuden noudattaminen sekä YKP:n mukainen eräjäljitettävyys. Lisäksi Bondestam esitteli EMKVR:n uusia setelimalleja sekä valmisteilla olevaa lainantakausvälinettä.

Elinvoimakeskus: saalisilmoitukset ja jäljitettävyys käytännössä

Petri Savola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta avasi saalisilmoittamisen säädöspohjaa ja käytännön haasteita. Puheenvuorossa muistutettiin, että sisävesillä kaupallisen kalastajan on ilmoitettava saaliit myös silloin, kun kalastusta ei ole harjoitettu, ja että ilmoituksiin liittyvät puutteet koskevat usein esimerkiksi purkamispaikkoja, pyydystietoja tai kalastusalueita. Jäljitettävyydessä korostui sähköisen tiedon merkitys: eräkoodi voidaan muodostaa järjestelmässä, itse tai ostajan toimesta, kunhan tarvittavat tiedot kulkevat mukana.

K-Ryhmä: kotimaiselle kalalle on kysyntää, mutta helppous ratkaisee

Kirsi Romppainen K-Ryhmästä tarkasteli kotimaisen kalan menekinedistämistä kaupan näkökulmasta. Kuluttajat ovat yhä hintatietoisempia, mutta samalla moni haluaa syödä enemmän kalaa ja suosia kotimaista tuotantoa. Kasvun esteiksi nousivat muun muassa kalan käsittelyn vaikeaksi kokeminen, hinta, saatavuuden vaihtelu ja uusien helppojen kalatuotteiden vähyys. Paikalliselle kalalle on mahdollisuuksia, mutta yhteistyö kaupan kanssa vaatii ennakointia, toimitusvarmuutta, avointa viestintää ja kalastajan tarinan tuomista esiin.

Yrityskummit: ulkopuolinen sparraaja voi auttaa myös kalastajaa

Minna Järvinen Suomen Yrityskummeista esitteli maksutonta mentorointia yrittäjän arjen tueksi. Yrityskummi voi auttaa pysähtymään, jäsentämään liiketoimintaa, kehittämään hinnoittelua, miettimään uusia myyntikanavia ja vahvistamaan yrittäjän omaa jaksamista. Kalastusalalla mentoroinnista voisi olla hyötyä erityisesti sesonkien välisen ajan hyödyntämisessä, kannattavuuden parantamisessa ja yrityksen kehittämissuunnan kirkastamisessa.

Yrittäjästä työnantajaksi: palkkaaminen vaatii suunnittelua

Harri Hellsténin esitys käsitteli yrittäjän siirtymistä työnantajaksi. Vaikka Hellstén ei päässyt paikalle, esitysmateriaali oli mukana aineistossa. Materiaalissa korostuu, että ennen palkkaamista on syytä pohtia tarkasti työn sisältö, työajat, osaamistarve, palkkaus ja vaikutus yrityksen talouteen. Kirjallinen suunnitelma, selkeä työsopimus, perehdytys, työnantajavelvoitteiden tunteminen ja ongelmatilanteisiin varautuminen ovat erityisen tärkeitä pienissä yrityksissä.

Kalatie Eurooppaan: markkinatietoa ja logistiikkaa vientiin

Mari-Johanna Korkeela esitteli Naturpoliksen Kalatie Eurooppaan -hanketta, jossa selvitetään Koillismaan ja Kainuun kalatuotteiden vientimahdollisuuksia Keski-Eurooppaan. Hankkeessa tarkastellaan kohdemarkkinoita, logistisia reittejä, huutokauppamallia sekä vastuullisuus- ja ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on rakentaa markkinakartta ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma, joka vahvistaa alueen kalatalouden kilpailukykyä ja kotimaisen kalan asemaa.

Itä-Suomen muikku ja kuore: huoltovarmuutta ja vientiä

Pekka Sahama esitteli SavoGrow’n hanketta, jossa muikun ja kuoreen vientiä yhdistetään huoltovarmuusajatteluun. Itä-Suomi tuottaa suuren osan Suomen muikusta, ja alueella on vahvat kalakannat sekä vajaakäytössä olevaa pakastus- ja jalostuskapasiteettia. Hankkeen ratkaisuiksi nousivat kalastajien ja jalostajien yhteinen toimintamalli, huoltovarmuus- ja vientipuskurivarastot sekä vientiä tukevat verkostot.

Digistä tehoa kalan suoramyyntiin

Elina Pusaa Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksesta ja Roy Norro Norron Oy:sta esittelivät valtakunnallista hanketta, joka auttaa kalastajia ottamaan käyttöön digitaalisia suoramyynnin välineitä. Taustalla on havainto, että kuluttajat ja ravintolat haluaisivat ostaa kalaa suoraan, mutta eivät aina löydä kalastajia. Hankkeessa kehitetään Ammattikalastaja.fi-karttapalvelua, suoramyyntialustaa sekä käytännön koulutuksia, joiden tavoitteena on parantaa pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta ja lisätä lähikalan käyttöä.

SAKL:n ajankohtaiset: koko elinkeinon toimintaympäristö muutoksessa

Mikko Malin Suomen Ammattikalastajaliitosta kävi läpi ammattikalastuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Esillä olivat muun muassa kalastajamäärät merellä ja sisävesillä, merituulivoiman vaikutukset kalastukseen, SUP-direktiivin vaikutukset kalastusvälineisiin, polttoaineen hinnannousu, merimetsoihin liittyvä lainsäädäntö sekä EU:n valvontasäädösten kiristyminen. Malinin katsaus osoitti, että sisävesikalastuksen kysymykset kytkeytyvät laajasti koko ammattikalastuksen toimintaympäristöön.

Pro Kala ja kalan kulutus

Risteilyn toisena päivänä kuultiin myös Pro Kalan uuden toiminnanjohtajan esittäytyminen. Puheenvuorossa nousi esiin, että suomalaiset syövät edelleen vähän kalaa: vuonna 2024 kulutus oli noin 12 kiloa henkilöä kohden, josta tuontikalan osuus oli selvästi kotimaista kalaa suurempi.

Ryhmätyöt: käytännön esteitä ja konkreettisia kehittämistarpeita

Ryhmätyöskentelyssä kalastajat pohtivat muun muassa jalostamista, työnantajana toimimista, hyvinvointia ja markkinointia. Jalostamisen esteiksi nousivat sääntely, tilavaatimukset, investoinnit ja neuvonnan tarve. Työnantajuudessa korostuivat sesonkiluonteisuus, työntekijöiden osaamisen löytäminen, perehdytys, dokumentointi ja työturvallisuus. Hyvinvointikeskusteluissa esiin nousivat fyysinen kuormitus, sääolosuhteet, pitkät työpäivät, tauot ja turvallisuusvarusteet. Markkinoinnissa painottuivat tarinan, paikallisuuden, aitojen some-sisältöjen, ravintolayhteistyön ja Ammattikalastaja.fi-palvelun kaltaisten näkyvyyskanavien merkitys.

Yhteenveto

Risteilyn keskeinen viesti oli, että sisävesiammattikalastuksella on merkittävä rooli kotimaisessa ruoantuotannossa, huoltovarmuudessa, alueellisessa elinvoimassa ja vesien kestävässä käytössä. Samalla ala tarvitsee parempaa tiedonkulkua, toimivia lupakäytäntöjä, selkeää sääntelyä, uusia myyntikanavia, kannattavia jalostus- ja vientimalleja sekä tukea yrittäjyyden arkeen. Risteily tarjosi ajankohtaistiedon lisäksi paikan yhteiselle keskustelulle, verkostoitumiselle ja uusien ratkaisujen ideoinnille.

Huomiona: ohjelmassa oli myös osuuksia Ruotsin kalastuksesta, Ruotsin kalastuksenvalvonnasta, Melan työhyvinvointipuheenvuorosta, vihreästä siirtymästä ja energia-auditoinneista, mutta niistä ei ollut erillistä esitysaineistoa.

Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys –webinaari kokosi yhteen asiantuntijoita eri toimialoilta tarkastelemaan, miten yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä resilienssiä voidaan vahvistaa arjessa sekä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Webinaarissa käsiteltiin henkisen kriisinkestävyyden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta, järjestöjen ja yhteisöjen roolia sekä käytännön keinoja vahvistaa varautumista paikallistasolla.

Tilaisuus sisälsi suomen- ja ruotsinkielisiä asiantuntijapuheenvuoroja, joissa tarkasteltiin mm. psykososiaalista tukea, yhteisöllisyyttä, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä toiminnan jatkuvuutta kriisitilanteissa. Materiaalit tarjoavat näkökulmia ja työkaluja henkisen kriisinkestävyyden kehittämiseen niin yksilöille, yhteisöille kuin organisaatioille.

Webbinariet om mental kristålighet samlade experter från olika sektorer för att granska hur individers och gemenskapers psykiska resiliens kan stärkas i vardagen samt vid störningar och krissituationer. Under webbinariet behandlades betydelsen av mental kristålighet som en del av den övergripande säkerheten, organisationers och gemenskapers roll samt praktiska sätt att stärka beredskapen på lokal nivå.

Evenemanget innehöll expertanföranden på både finska och svenska, där man bland annat lyfte fram psykosocialt stöd, gemenskapens betydelse, församlingars och organisationers roll samt verksamhetens kontinuitet i krissituationer. Materialet erbjuder perspektiv och verktyg för att utveckla den mentala kriståligheten hos individer, gemenskaper och organisationer.

Suomenkieliset puheenvuorot
• Projektikoordinaattori Henna Nyrhinen, Vaasan kaupunki
• Hanketyöntekijä Elina Lehto, Pro gradu -tutkielma resilienssistä ja
henkisestä kriisinkestävyydestä
• Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen, SPR:n
psykologien valmiusryhmän koordinaattori
• Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa, Kehittämisyhdistys Liiveri ry

Ruotsinkieliset puheenvuorot:
• Korsnäs församling Rose-Maj Friman, kyrkoherde
• Psykosociala Förbundet Camilla Roslund-Nordling, rådgivare i
livshantering
• Marthaförbundet Marika Danielsson, utvecklare och sakkunnig i
beredskap
• Sakkunnig inomlandsbygdsutveckling Roger Norrgård,
Svenskfinlands Byar

Webinaari toteutettiin 7.5. yhteistyössä SBÄR – Viisas kylä varautuu– ja Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeiden kanssa. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta.
Webbinariet genomfördes den 7 maj i samarbete med projekten SBÄR – Smarta byn är redo och Kyläturvallisuus Kyrönmaalla. Båda projekten har fått delfinansiering från Europeiska unionen.

Työkaluja ja menetelmiä neuvojien työn tueksi

The EU CAP Network seminar ’Innovative tools for advisors’ was held on March 19-20, 2026, in Dublin, Ireland, highlighting several innovative tools designed to assist agricultural advisors across Europe. A variety of tools were categorized into clusters such as Sustainability, Organizational, Sharing, and Renewal tools. Notable tools include the AgrisatWebGIS® platform from Spain, which offers satellite-based crop monitoring, and the Aid for N-Fertilization in Belgium, designed to enhance nitrogen management for crops. In the Organizational tools cluster, Finland’s Advisor Search tool enables farmers to find suitable advisors easily, while Italy’s EvaInnova assesses the sustainability of agricultural investments.

Sharing tools like AgILe TECH from Ireland focus on collaborative peer-to-peer learning among farmers, and the Farming for Climate platform aims to promote climate-smart practices in agriculture. Renewal tools such as the Farm Succession Support Package from Ireland and the Farm Succession Platform from the Netherlands address generational transition challenges in farming. The seminar underscored the importance of integrating diverse knowledge and support systems for improving agricultural practices while fostering sustainability and resilience in the sector. Additionally, the tools presented illustrate the collaborative efforts funded by the European Union to advance agricultural advisory services and share best practices across member states. Each tool is readily available or in an advanced stage of development, ensuring accessibility for advisors and farmers alike.

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.

Monipuoliset turvemaat: Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuman esitysmateriaalit (1.10.2025)

Tapahtuman ohjelma:

 

9.30–10.00: Ilmoittautuminen ja kahvit

9.45: Linjat aukeavat etäosallistujille

 

10.00–10.10: Tervetuloa! Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia turvemaille, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

 

10.10–11.20: Teema 1: Biohiilen monet mahdollisuudet 

10.10–10.30: Turvemaiden käytön mahdollisuudet alue- ja maaperäominaisuuksien mukaan, Matias Virta, ennallistamisasiantuntija, Tapio Oy

10.30–10.50: Biomassan kasvatus entisellä turvetuotantoalueella, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Risto Lauhanen, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

10.50–11.00: Raaka-aineet biohiilen tuotantoon ja biohiili vedenpuhdistajana, Annika Sormunen, hankekehityspäällikkö, GRK Infra Oy

11.00–11.20: Biohiilen mahdollisuudet hiilimarkkinoilla, Marianne Tikkanen, Co-founder and Head of Standard, Puro.earth Oy

 

11.20–12.20: Omakustanteinen lounas. Esittelypisteisiin tutustumista ja verkostoitumista.

 

12.20–13.20: Teema 2: Energiaa turvemailta 

12.20–12.40: Aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa turvemailla, Tiina Mattila, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu ja Pauliina Mattila, TKI-asiantuntija, Centria ammattikorkeakoulu

12.40–12.55: Biokaasun raaka-aineita turvemailta, Pauli Lämsä, Kirjavalan tila

12.55–13.20Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien erillisviljelystä systeemitason ratkaisu kestävään turvemaiden viljelyyn karjatiloilleEssi Tahvola, kehityspäällikkö, Atria Oyj

 

13.20–13.30: Tauko

 

13.30–14.35 Teema 3: Turvemaiden vettäminen

13.30–13.45: Mitä EU:n ennallistamisasetus tarkoittaa turvepeltojen käytölle? Tuuli Orasmaa, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

13.45–14.10: Kosteikon elinkaari suunnittelusta toteutukseen ja hoitoonJuha Siekkinen, suunnittelubiologi, Kosteikkomaailma

14.10–14.30: Kommenttipuheenvuoro ja keskustelua – rahoitusta, liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinattomia hyötyjäAntti Miettinen, ilmastoasiantuntija, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

14.30–14.35: Kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu

 

14.35–15.00: Esittelypisteisiin tutustumista, verkostoitumista ja iltapäiväkahvit

 

Tapahtuman järjestivät Oulun ammattikorkeakoulu ja ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö sekä seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: Kosteikko-osaaminen kasvuunBiohiilen aika – Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässäBIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoonEKOENERGIA – Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ekoenergia – toimintamalli maaseudun hybridiin uusiutuvaan energiaan ja OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen.

Rahoitusta kasvuun ja kehittämiseen – EU- ja kansalliset tukimahdollisuudet matkailualalle (webinaari)

Rahoitusta kasvuun ja kehittämiseen – EU- ja kansalliset tukimahdollisuudet matkailualalle webinaarissa 10.9.2025 puhujina olivat

  • Business Finlandin rahoitus ja Enterprise Europe Networkin palvelut, Katja Lindholm, Customer Coach & Enterprise Europe Network Advisor  
  • Interreg Central Baltic Program: funding opportunities, Jenny Jonstoij, National Contact Point Åland
  • EU:n maaseuturahoitus matkailun kehittämisvälineenä, Marianne Selkäinaho, johtava asiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö 

Visit Finland STF HUB Train the Trainer verkoston virtuaalisten aamukahvien materiaali

Visit Finland STF HUB Train the Trainer verkoston virtuaalisia aamukahveja järjestetään noin 4 kertaa vuodessa.

Aamukahvit ovat suunnattu matkailun opetushenkilöstölle ja kouluttajille. Aamukahveilla läpikäydään STF kuulumiset ja siellä on mahdollista esittää kysymyksiä esim. STF-ohjelmasta, materiaaleista ja STF-demosta. Lisäksi ohjelmassa on muita ajankohtaisia aiheita

26.8.2025 aamukahvie teemana olivat:

– STF Hub ajankohtaiset, Hanna Muoniovaara, Visit Finland

– Maaseutumatkailun kehittäjän profiili, Rositsa Röntynen,  Rural Finland Tourism Hub-hanke

– toiveita verkoston toiminnalle

Löydät esitysten materiaalit tästä tietokortista.

Seuraavat aamukahvit ovat klo 9–10 ti 4.11.2025, ti 3.2.2026 ja ti 5.5.2026.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa Suomen kestävän matkailun verkostoa koulutuspuolella ja kannustaa toinen toisiaan.

Verkostoa ylläpitää Visit Finland yhteistyössä Rural Finland Tourism Hub-hankkeen kanssa.

Vedestä virtaa ja viihtymistä (webinaarin materiaali)

Vesiin liittyvä matkailu on Suomessa hyvin merkittävä osa matkailutarjontaa niin sisävesillä kuin merialueillakin. Sen vetovoima perustuu Suomen ainutlaatuiseen luontoon ja vesistöjen runsauteen. Veden äärelle pääsee lähes missä tahansa.

Vesi tarjoaa yhtä aikaa niin elämyksiä, liikuntaa kuin hyvinvointiakin. Vesistöjä voidaan hyödyntää ja tuotteistaa hyvin monipuolisesti. Vesiin liittyvä matkailu tarjoaa pieniä, paikallisia ja ympäristöystävällisiä palveluita, jotka sopivat kestävän matkailun tavoitteisiin. Yhä useampi matkailija etsii luontoystävällisiä elämyksiä, kuten hiljaisia melontaretkiä, ekosaunoja tai yöpyminen luonnon helmassa.

Vesi yhdistetään vahvasti myös hyvinvointiin. Saunominen ja uiminen ovat suomalaisen kulttuurin ytimessä. Hiljaisuus, maisemat ja rauha tukevat psyykkistä hyvinvointia. Melonta, suppailu, soutu ja monet muut vesiliikuntalajit yhdistävät liikunnan ja luontokokemuksen. Vesielementtiä hyödynnetään myös joogassa, metsäkylvyissä ja retriiteissä.

Katso Vedestä virtaa ja viihtymistä -webinaarin diat täältä

Droonit – Maatalouden uusi työkone? -webinaari tarjosi katsauksen droonien käyttöön maataloudessa

Maatalous ja teknologia kohtasivat ”Droonit – Maatalouden uusi työkone?” -webinaarissa, joka järjestettiin 19.3.2025. Tapahtuma kokosi yhteen alan asiantuntijat ja kiinnostuneet kuulijat pohtimaan droonien tarjoamia mahdollisuuksia viljelijöille sekä niiden käytön tehostamista ja kehittämistä maatalouden tarpeisiin.

Webinaarin aikana kuulijat pääsivät sukeltamaan droonien maailmaan neljän asiantuntijan johdolla. Esityksissä käsiteltiin droonien roolia kasvinviljelyssä, telakkadroonien mahdollisuuksia automaattisessa peltojen kuvauksessa sekä tekoälyn ja droonien yhteistyötä hukkakauran kartoittamisessa. Lisäksi keskusteltiin droonien keräämän datan myyntimahdollisuuksista ja siitä, voisiko drooni olla tulevaisuudessa yksi maatalouden arjen keskeisimmistä työkaluista.

Puhujina webinaarissa olivat:

Aleksi Kärnä, Oulun ammattikorkeakoulu:

”Drooni ei tosiaan tallo kasvustoa eikä tiivistä maaperää, kun se lentää ilmassa. On mahdollista saada ajantasaista kasvustotietoa vaikka samalta päivältä kasvukauden aikana. RGB-kameralla otetaan kuvia, hinnat lähtevät noin 1000 €, ja multispektrikameralla tarkempaa tietoa, hinnat noin 5000 € eteenpäin.”

Juha Suomalainen, Maanmittauslaitos:

”Perinteinen mies ja drooni -tekniikka on älyttömän työvoimavaltaista ja ei kovin tehokasta. Meillä on paljon tutkimusta liittyen autonomiseen lentämiseen ja toimintaan näillä systeemeillä. Meillä on testialueita, missä näitä systeemejä voidaan testata laillisesti ja luvallisesti.”

Jarmo Pylkkö, Datanyt Automation:

”Tekoäly analysoi droonin ottamia kuvia ja etsii hukkakauraa. Hukkakaura-skannerilla pystytään käymään pellot läpi kuva kuvalta, metri kertaa metri neliön paloissa, ja ilmoittamaan isännälle, että täältä löytyi tällainen kasvi.”

Petri Linna, Tampereen yliopisto:

”Datatuote voidaan viedä kauppapaikkaan, jossa sitä voidaan myydä tai jakaa avoimesti. Käytännössä datan jakaminen tarkoittaa, että viljelijä tai kuka sen on tilannut, on sopinut näistä asioista ja siitä, miten dataa voidaan käyttää tai muut voivat käyttää sitä.”

Mikäli et ehtinyt osallistua livenä tai haluat palata esityksiin myöhemmin, webinaarin tallenteet ovat nyt katsottavissa tästä linkistä.

Webinaarin järjestivät yhteistyössä hankkeet Vertaistekno (EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus), Living Lab Data (Maa- ja metsätalousministeriö), Robocoast EDIH (Euroopan komissio) ja OSAAJAVERKKO (ESR+). Kiitämme kaikkia rahoittajia ja yhteistyökumppaneita, jotka mahdollistivat tapahtuman.

Maaseudun eeppinen ydin – Maaseudun brändikirja

Maaseudun brändikirja tarjoaa työkalut suomalaisen maaseudun brändäämiseen kiteyttämällä sen eeppisen ytimen. Se sisältää kaikki keskeiset määreet, joita voit hyödyntää viestinnässäsi rakentaaksesi yhtenäisen mielikuvan ja tunteen maaseudusta.

Kaikki tässä esitetyt ideat, esimerkit, tarinat ja viestikärjet ovat vapaasti käytettävissä maaseudun kehittämiseen liittyvissä yhteyksissä. Kukaan ei omista tekijänoikeuksia tähän materiaaliin, joten se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi alueellisiin hankkeisiin, projekteihin ja maaseutu yrittäjyyteen.

Olemme nähneet uusien maaseudun kehityshankkeiden aloittavan oman brändin rakentamisen aina alusta.
Mitä jos ottaisit tästä valmiiksi tehdyn pohjatyön omaksesi? Samalla rakennat yhteistä brändiämme.

Sinulla on käsissäsi ja vapaasti käytettävissäsi markkinoinnin kultakimpale – ole hyvä.

Tämä dokumentti on tehty yhteistyönä liki 40 maaseudun kehittäjän ja aktiivisen toimijan toimesta. Se sai lähtölaukauksen Maaseutuleirillä 10.10.2024.

Maaseutuleiriä olivat toteuttamassa

Maaseutuleirin toteuttamista tukivat:

  • Aktion Österbotten, EU:n maaseuturahasto
  • Maaseutuverkosto, Euroopan unionin osarahoittamana
  • Keskitien säätiö
  • Maaseudun Säätiö
  • Virrat