Hidaskasvuiset kuhakannat-hankkeen (2024-2025) loppuraportti

Pääjärven tulosten mukaan viisivuotiaiden kuhien keskipituus laski 40 senttimetristä (vuosiluokka 2003) 30 senttimetriin (vuosiluokka 2014). Pääjärvellä kuhatiheys kasvoi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan ulapan saaliskaloista etenkin kuoreen tiheys laski selvästi. Vedenlaadun tai happitilanteen muutokset eivät selittäneet romahdusta, vaan kuhan runsastuminen ja tehokas saalistus olivat todennäköisesti merkittävimpiä tekijöitä.

– Pääjärven aineisto osoittaa, että kuhan kasvunopeudessa voi olla merkittävää vuosienvälistä vaihtelua. Näin suuri vaihtelu voi olla haaste alamittasäätelylle.

Pääjärveen vuosina 2007–2010 tehtyjen kuhaistusten vaikutuksia seurattiin alitsariinivärjäykseen perustuvien merkintöjen avulla. Istukkaiden osuus näytteiden istutusvuosiluokissa oli yli 40 %, mutta kasvunopeudessa ei havaittu eroa luonnonkaloihin verrattuna.

Istutusten arvioidaan vaikuttaneen kuhakannan tiheyteen ja ravintokilpailuun. Istutukset lopetettiin vuonna 2010, ja vuodesta 2014 alkaen kuhan kasvu on hiljalleen nopeutunut.

– Tulokset viittaavat siihen, että kuhaistutuksilla voi nykytilanteessa olla ei-toivottuja vaikutuksia kuhan kasvunopeuteen Pääjärvessä.

Tietävä tila-tietoiskut

Tietävä tila-tiedonvälityshankkeessa välitetään uusinta tietoa nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden seurannan teknologiosita. Tietävä tila-tietoiskut ovat tiivistelmiä hankkeen puitteissa hanketoimijoiden pitämien Kainuun alueellisten koulutustapahtumien sisällöstä.

Tietävä tila-tietoiskut:

28.1.2025 Maitoa maha täyteen

31.3.2025 Utareterveyttä edistämällä ehkäistään utaretulehduksia

13.5.2025 Kesä, kärpäset ja lehmien lämpöstressi

30.6.2025 Aineenvaihduntasairauksien ennaltaehkäisy alkaa umpikaudella

30.9.2025 Terveet sorkat takaavat tehokkaan tuotannon!

14.11.2025 Hyvä sisäilman laatu edistää lypsylehmien terveyttä ja hyvinvointia

PerinneHyvä – Perinnebiotoopeille hyvinvointia luonnolle ja naudoille-

PerinneHyvä-hankkeen tavoitteena oli lisätä hoidon piirissä olevien perinnebiotooppien määrää, kartoittaa tuottajien perinnebiotooppilaidunnukseen liittyviä haasteita ja selvittää miten perinnebiotooppien hoitoa voitaisiin lisätä etenkin eteläisessä Suomessa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin perinnebiotooppilaidunnuksen vaikutuksia hiehojen hyvinvointiin. Hankkeessa käytetään myös laskentamatriisia sen arvioimiseksi, miten biologisen monimuotoisuuden muutokset tuotanto- ja biotooppitasolla liittyvät maatilan hiilijalanjälkeen ja muihin tuotantotekijöihin. Hiilijalanjälkeä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat vaatimukset tiloille tulevat kasvamaan tulevaisuudessa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää arvioida toimien painotusta suhteessa muuhun tuotantoon kokonaisuutena.

Southern Konnevesi: Developing a National Park Destination Through Cooperation and an Ecosystem Approach (article / artikkeli)

An article describing the case of Southern Konnevesi, developing from a national park to a tourism destination by wide participation, cooperation, and ecosystem approach of tourism governance. Cooperation stretches across all sectors and functions from funding through infrastructure to business activity. The case is part of the Responsible Tourism Best Practices in the Nordic Countries collection. The article is placed on pages 124-146 of the publication.