Uusia käytännön työkaluja hevostallien vastuullisuuden kehittämiseen 26.6.2026 Hevosalalla vastuullisuus näkyy arjessa monin tavoin: hevosten ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisena, ympäristövastuullisina valintoina, sujuvana talliarkena sekä vastuullisena ja kannattavana toimintana. Vuosina 2024–2026 toteutetussa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit –hankkeessa koottiin yhteen alan hyviä käytänteitä, kehitettiin uusia työkaluja tallien käyttöön ja vahvistettiin hevosalan toimijoiden välistä yhteistyötä. Käytännön työkaluja tallien arkeen Vastuullisuuden teemat tulivat tutuiksi sadoille hevosalan toimijoille työpajoissa ja webinaareissa. Erityisesti webinaarit tavoittivat laajan yleisön ympäri Suomen, ja niiden tallenteita katsottiin ja kuunneltiin aktiivisesti myös tilaisuuksien jälkeen. Tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa hevosten hyvinvointia, vastuullisuusviestintää, yrityksen kannattavuutta, ympäristöasioita ja alan tulevaisuutta, samalla kun osallistujat pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan. Lisäksi aiheita käsiteltiin artikkeleissa, videoissa, podcasteissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisen median kanavissa. Kokonaisuus huipentui Hevoset-messuille 2026, jossa järjestettiin luentosarja ”Ajankohtaista asiaa hevosalalta” ja esiteltiin hankkeessa syntyneitä materiaaleja. Hankkeen järjestämät työpajat keräsivät osallistujia paikan päälle. Kuva: Marika Kuutti Vastuullisuuden kehittämisen tueksi tuotettiin Vastuullinen hevosenpito-tietopankki, Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja, sekä tallinpitäjien kokemuksiin perustuva Hyvät käytänteet -vinkkivihko. Työkalut tarjoavat talleille konkreettisia keinoja arvioida ja kehittää toimintaansa sekä tehdä vastuullisuustyötä näkyväksi omille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Kehittämistyökirja auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sosiaalisen, ympäristö- ja taloudellisen vastuullisuuden näkökulmista. Kansainvälisesti tunnettu ESG-viitekehys on muokattu vastaamaan hevosalan käytännön tarpeita, jotta vastuullisuustyö olisi mahdollisimman helposti lähestyttävää osana tallien jokapäiväistä toimintaa. Vastuullisuustyö jatkuu verkoston voimin Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä lähes sadan eri tahon kanssa, aina hevosalan järjestöistä ja oppilaitoksista tutkimusorganisaatioihin sekä tallienpitäjiin. Yksi kokonaisuuden pysyvistä tuloksista onkin Vastuullisen hevosenpidon verkosto, joka jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Verkosto kokoaa yhteen hevosalan toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista vastuullisuusteemoista, jakamaan kokemuksia ja kehittämään alaa. Tavoitteena on vahvistaa tiedonvaihtoa ja varmistaa, että vastuullisuuden kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Lisäksi erillinen kehittämisryhmä jatkaa Vastuullinen hevosenpito -tietopankin sisällön päivittämistä, jotta materiaalit pysyvät ajan tasalla ja palvelevat alan toimijoita myös tulevina vuosina. Hankkeen tulokset saavat kiitosta Pohjanmaan elinvoimakeskuksen Sirkku Wacklin arvioi kokonaisuuden onnistuneen erinomaisesti ja saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. “Hankkeen tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin monilta osin. Hankkeen toimialueen (Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uusimaan ELY-keskusten alueet) toimijoiden välinen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja avannut uusia näkökulmia alan kehittämiseen. Hankkeen kautta on luotu uusia, aluerajat ylittäviä verkostoja, esimerkkinä vastuullisen hevosenpidon verkosto”, kertoo Sirkku Wacklin. Wacklinin mukaan tuotetut materiaalit tarjoavat konkreettisia työkaluja alan toimijoille. “Hankkeessa luodut materiaalit vastuullisen hevosenpidon kehittämisen työkaluiksi ovat selkeitä ja konkreettisia. Hankkeen viestintä on ollut aktiivista, saavuttanut laajasti hankkeen kohderyhmää ja ollut näkyvää myös toimialan ulkopuolelle.” Tuire Kaimion vetämä työpaja Kaustisella. Kuva: Marjo Kaivolahti-Koukkari Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminta- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Peltonen pitää työn merkittävimpinä saavutuksina käytännön työkalujen kehittämistä ja alan yhteistyön vahvistumista. “Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – hanke on hevosalalle merkittävä kehityshanke. Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus ovat hevosalankin keskeisiä toimintaedellytyksiä niin lyhyellä, kuin pitkälläkin tähtäimellä. Vastuullisuuteen liittyvät hyvät käytänteet ja työkalut auttavat hevosalan yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja sitä kautta hevosalaa kokonaisuutena kehittymään toimintaympäristön jatkuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Hankkeessa toteutettu vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja on houkutteleva, selkeä ja helposti lähestyttävä, konkreettinen työkalu kaikille talleille toiminnan luonteesta riippumatta”, kommentoi Minna Peltonen. Peltonen nostaa esiin myös syntyneiden verkostojen ja yhteistyön pitkäaikaisen merkityksen hevosalan kehittämiselle. “Hankkeen lopputulemista erityisesti on lisäksi mainittava hankkeen aikana tehty verkostoituminen ja yhteyksien rakentaminen eri toimijoiden välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, jotta innovaatiota ja kaikkia hyödyttäviä uusia ajatuksia pääsee syntymään. Nämä tuotoksen jatkavat matkaa hankkeen päättymisenkin jälkeen, parempaa lopputulosta on vaikea toivoa.” Vaikutukset näkyvät myös tulevaisuudessa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hankkeen ohjausryhmä piti erityisinä vahvuuksina hankkeen ajankohtaisuutta, käytännönläheisyyttä sekä kykyä vastata hevosalan todellisiin kehittämistarpeisiin. Kehitettyjen materiaalien, toimintamallien ja yhteistyöverkostojen arvioidaan tukevan hevosenpidon vastuullisuuden kehittämistä myös tulevaisuudessa, sillä ne jäävät alan toimijoiden käyttöön Vastuullinen hevosenpito –tietopankkiin. Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta. Hanke toimi Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan Elinvoimakeskusten alueilla 2024-2026. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu, TTS Työtehoseura ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Luonnonvarakeskus LUKE ja Hippolis ry. Kirjoittaja: Marika Kuutti
Turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelu 15.6.2026 Kun turvetuotanto päättyy, maanomistajalla herää usein monia kysymyksiä: mitä alueelle kannattaa tehdä, millaiset vaihtoehdot ovat realistisia ja mistä löytyy luotettavaa tietoa päätösten tueksi? Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen ja tuhansia hehtaareja suonpohjaa vapautuu jälkikäyttöön tulevina vuosina. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta. Tähän tietokorttiin on koottu käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Esimerkkeinä turvetuotantoalueiden alustavia jatkokäyttösuunnitelmia: Ennakkosuunnitelma Tausnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Ennakkosuunnitelma Isonkivennevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Ennakkosuunnitelma Ähtärissä sijaitsevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Esimerkkinä kosteikon rakentamisen suunnitelma: Kosteikon toteuttamissuunnitelma entiselle turvetuotantoalueelle Ähtärissä Asiantuntijatietoa helposti katsottavassa ja kuunneltavassa videomuodossa: Video: Turve-Arvi-työkalun käyttö Video: Ennallistamisasiantuntija Matias Virran (Tapio Oy) haastattelu Video: Kosteikkosuunnitteluasiantuntijan Juha Siekkisen (Kosteikkomaailma) haastattelu Video: Ari Kosken ja Riku Palon (elinvoimakeskus) haastattelu ennallistamisen rahoituksesta Video: Ennallistamisyrittäjä Brian Gormanin haastattelu Video: Ennallistaminen elinkeinona; Brian Gorman ja Artful Parks-projekti Ajankohtaisia artikkeleita käytännön työn tueksi: Artikkeli: Rahoitusmahdollisuudet turvemaiden ennallistamisessa Artikkeli: Digitaaliset työkalut apuna turvemaiden ennallistamisessa Artikkeli: Turvemaiden ennallistaminen sijoituskohteena Artikkeli: Kuusi helposti katseltavaa ja kuunneltavaa videota turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä Materiaalit ovat syntyneet Euroopan unionin osarahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi hankkeessa (SuoPaikka) 1.10.2023-30.6.2026 välisenä aikana. Lisätietoa ja kaikki hankkeen aikana tuotetut julkaisut löytyvät SuoPaikka- hankkeen verkkosivuilta.
Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa? -webinaarin tallenne 9.6.2026 ”Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa?” -webinaari on Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu – webinaarisarjan 1. osa. Webinaarissa käsiteltiin ja havainnollistettiin, miten valikoidun tilakohtaisen tiedon jakaminen voi tehostaa tilojen välistä yhteistyötä niin, että voidaan saavuttaa suurempia, tasalaatuisia ja markkinoilla kilpailukykyisiä viljaeriä. Lisäksi webinaarissa avattiin lyhyesti eurooppalaisten yhteistyöverkostojen tulevaisuuden suunnitelmia. Puhujina DataSpace Europe Oy:n toimitusjohtaja Jaana Sinipuro ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Elina Järveläinen. Webinaari järjestettiin 26.3.3026 osana Datapellon uudisraivaajat -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.
Tietävä tila-hankkeen loppuraportti 8.6.2026 Tietävä tila-hankkeen loppuraportti sisältää kattavan koosteen hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.
Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään 3.6.2026 Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään Miksi kotisivuista järjestettiin oma tilaisuussarja? Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen aikana kylien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut toistuvasti esiin tarve kotisivujen kehittämiselle. Monella kylällä on olemassa olevat verkkosivut, mutta niiden päivittäminen koetaan hankalaksi tai sivustot ovat jääneet vuosien saatossa osittain vanhentuneiksi. Toisilla kylillä kotisivuja ei ole lainkaan, vaikka tarve yhteiselle tiedon kotipesälle tunnistetaan selvästi. Vaikka sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava, kotisivut tarjoavat edelleen pysyvän paikan, josta kylän tapahtumat, yhteystiedot, palvelut ja muu tärkeä tieto löytyvät helposti myös myöhemmin. Tilaisuussarjan tavoitteena oli auttaa kyliä ja yhdistyksiä löytämään omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisuja kotisivujen toteuttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Tilaisuuksien asiantuntijana toimi Hannukka Niemi (Digiolo). Työkaluja kotisivujen tekemiseen ja uudistamiseen Tilaisuussarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin kotisivujen tekniseen toteutukseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Keskusteluissa käytiin läpi verkkotunnusten, webhotellien ja kotisivualustojen perusteita sekä vertailtiin erilaisia toteutustapoja, kuten WordPressiä, Yhdistysavainta, Google Sitesia ja muita kotisivukoneita. Tilaisuudessa korostui, ettei yhtä oikeaa ratkaisua ole olemassa. Sopivin vaihtoehto riippuu yhdistyksen osaamisesta, käytettävissä olevista resursseista sekä siitä, kuinka paljon sivustolta vaaditaan toiminnallisuuksia. Keskustelua käytiin myös kustannuksista, tietosuojasta, sähköposteista, jäsenrekistereistä sekä kotisivujen ylläpidon jatkuvuudesta. Kotisivujen sisältö – mitä sivuille kannattaa laittaa? Toisessa tilaisuudessa tarkasteltiin kotisivuja käyttäjän näkökulmasta. Keskusteluissa pohdittiin, mitä tietoa kylän tai yhdistyksen sivuilta tulisi löytyä ja miten sisältö kannattaa jäsentää. Keskeisiä sisältöjä ovat yleensä ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, yhteystiedot, kylän tai yhdistyksen esittely sekä tiedot palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja vuokrattavista tiloista. Samalla korostettiin selkeää rakennetta, mobiilikäyttöä sekä saavutettavuutta. Tilaisuudessa käsiteltiin myös kuvien merkitystä verkkoviestinnässä. Aidot kuvat ihmisistä, tapahtumista ja kylän arjesta koettiin tärkeiksi osiksi toimivaa sivustoa. Lisäksi tutustuttiin tekoälyn mahdollisuuksiin tekstien ideoinnissa ja sisällöntuotannon tukena. Yhdistysavain käytännössä Kolmannessa tilaisuudessa tutustuttiin Yhdistysavain-palvelun käyttöön käytännössä. Tilaisuudessa käytiin läpi uuden sivuston perustamista, sisältöjen siirtämistä vanhoilta sivuilta sekä sivujen ylläpitoa. Keskusteluissa korostettiin erityisesti sisältöinventaarion merkitystä sivustouudistuksen yhteydessä. Vanhaa materiaalia ei välttämättä kannata siirtää sellaisenaan uudelle sivustolle, vaan samalla voidaan selkeyttää rakennetta ja päivittää sisältöjä. Lisäksi käsiteltiin kuvien optimointia, videoiden upottamista YouTubesta sekä vastuiden jakamista sivuston ylläpidossa. Keskeiset opit Tilaisuuksien aikana nousi esiin muutamia teemoja, jotka ovat hyödyllisiä myös muille kylille ja yhdistyksille: Kotisivut ja sosiaalinen media täydentävät toisiaan. Ei ole yhtä oikeaa kotisivualustaa – ratkaisu kannattaa valita omien resurssien mukaan. Selkeä rakenne ja ajantasainen sisältö ovat tärkeämpiä kuin tekniset ominaisuudet. Aidot kuvat ja paikallinen sisältö lisäävät sivuston kiinnostavuutta. Ylläpidon vastuut kannattaa sopia etukäteen. Kotisivujen kehittämisessä tärkeintä ei ole teknologia, vaan se, että sivusto palvelee käyttäjiään. Tulokset Tilaisuussarjaan osallistui toimijoita yli 15 eri kylästä ja yhdistyksestä. Palautteen perusteella osallistujat saivat käytännön apua omien verkkosivujensa suunnitteluun, kehittämiseen ja ylläpitoon. Tilaisuudet vahvistivat käsitystä siitä, että kotisivut ovat edelleen tärkeä osa kylien digitaalista toimintaympäristöä ja viestintää.
Kausityöntekijän vastuullinen rekrytointi ja perehdytys 1.6.2026 Tietokortti sisältää: Mistä kausityövoimaa? Muistilista ennakkoon pohdittavista ja järjesteltävistä asioista Luvat ja dokumentit Perehdytyskansion laatiminen Hyödyllisiä linkkejä lisätietoihin Lähteenä on käytetty webinaaria Kausityövoiman rekrytointi (26.2.2026) Kasvitaito 2.0 kouluttaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella 2024-2027! Katso tulevat koulutukset ja tapahtumat https://laari.info/kasvitaito2
Hevostallien hyvät käytänteet-vinkkivihko 20.5.2026 Hevostallien hyvät käytänteet -vinkkivihko kokoaa käytännönläheisiä vinkkejä ja toimintamalleja hevostallien arkeen. Vihkosta voi poimia omaan toimintaan sopivia käytänteitä esimerkiksi hevosten hyvinvointiin, turvallisuuteen, talliympäristön toimivuuteen, ympäristövastuuseen sekä tallin päivittäisten toimintojen kehittämiseen. Vihkossa esiteltävät käytänteet ovat hevostalleilla testattuja, ja niiden käyttäjät ovat arvioineet käytänteiden hyötyjä, toimivuutta ja mahdollisia haasteita käytännön talliarjessa. Materiaali tarjoaa helposti lähestyttäviä kehittämisideoita ja kannustaa tallitoimijoita arvioimaan omia toimintatapojaan sekä löytämään uusia ratkaisuja vastuulliseen ja kestävään toimintaan. Vinkkivihko on suunnattu hevostalleille, alan yrittäjille ja muille hevostoimijoille. Materiaali on tuotettu osana Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanketta vuosina 2024–2026.
Vastuullinen hevosenpito-tiekartta 18.5.2026 Vastuullinen hevosenpito -tiekartta tarjoaa hevosalan yrittäjille ja tallitoimijoille käytännön vinkkejä, työkaluja ja materiaaleja vastuullisen hevosenpidon ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tiekartan avulla toimintaa voidaan kehittää omaan tahtiin valitsemalla juuri ne teemat, jotka ovat tallille tai yritykselle ajankohtaisia. Tiekartan keskeiset teemat ovat ympäristövastuullisuus, sujuva talliarki, yrittäjyys ja kannattavuus sekä asiakastyytyväisyys ja viestintä. Sisällöt kokoavat yhteen käytännön ratkaisuja, hyviä toimintamalleja ja kehittämisen tueksi laadittuja materiaaleja hevosalan arkeen. Tiekartta tukee tallien vastuullisuutta, kestävää kehittämistä ja kilpailukykyä sekä auttaa tunnistamaan uusia kehittämismahdollisuuksia käytännönläheisellä tavalla. Materiaali on tuotettu osana Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanketta vuosina 2024–2026.
Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja julkaistu 18.5.2026 Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja tarjoaa hevosalan yrittäjille ja tallitoimijoille käytännön työkalun vastuullisuuden arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Työkirja sisältää arviointikysymyksiä, kehittämissuunnitelmapohjia ja viestinnän työkaluja sosiaalisen, ympäristö- ja taloudellisen vastuullisuuden teemoista, kuten työhyvinvoinnista, hevosten hyvinvoinnista, turvallisuudesta, ympäristövastuusta ja talouden hallinnasta. Työkirja perustuu kansainvälisesti tunnettuun ESG-viitekehykseen (Environmental, Social, Governance), jota on sovellettu käytännönläheisesti hevostallien tarpeisiin. Materiaali on tuotettu osana Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanketta vuosina 2024–2026.
Matka maaseudulle: Kuluttajatutkimus maaseutumatkailun nykytilasta ja kehittämistarpeista 2024-2025 (raportti) 15.5.2026 Valtakunnallinen Rural Finland Tourism Hub -hanke toteutti laajan kyselypohjaisen replikaatiotutkimuksen vuosina 2024 ja 2025. Tutkimus kohdistui maaseutumatkailun kuluttajiin ja sen tarkoitus oli selvittää maaseutukontekstissa tapahtuvan vapaa-aikamatkailun koronapandemian jälkeisen tilan sekä kuluttajien näkemykset kehittämistarpeista. Vaikka suunnittelussa huomioitiin kansainvälisetkin näkökulmat, toteutus kohdisti tulokset vahvasti kotimaiseen maaseutumatkailuun. Maaseutumatkailun vetovoima perustuu luontoon, rauhaan ja omatoimisuuteen. Kuluttajakysely 2024–2025 osoittaa, että kiinnostus on vakaata ja asiakastyytyväisyys erittäin korkea, mutta kasvua rajoittavat saavutettavuus ja palvelujen löydettävyys. Tulevaisuudessa kehittämisen painopisteet ovat digitaalisuudessa, ympärivuotisuudessa ja vastuullisessa laadussa. Muodostunut maaseutumatkailijan profiili painottuu keski-ikäisiin ja ikääntyviin kotimaanmatkailijoihin, jotka arvostavat luontoa, rauhallisuutta ja omatoimista liikkumista. He matkustavat usein puolison kanssa, hyödyntävät tuttua tai vuokrattua mökkiä ja etsivät selkeitä, helposti löydettäviä palveluja ilman massaturismin piirteitä.