Kosteikko

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Kevennetty muokkaus ja suorakylvö maataloudessa

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Eloperäiset maanparannusaineet maataloudessa

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Alus- ja kerääjäkasvit

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.

Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu

Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu on laadittu helpottamaan tilan itsenäistä riskienhallintaa. Kartoituksessa käydään läpi sekä maatilan ulkopuolelta tulevia uhkia että tilan sisäisiä riskejä.

Työkalu on osa Maatilan varautuminen -hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.

Dataosuuskunta – tietokortit

Tulevaisuuden maatalousyrittäjän toimintamalli eroaa nykyisestä voimakkaasti ja se perustuu tuotannon ohella myös tuotannosta syntyvään dataan, sen hallintaan ja datan tuottamaan arvonlisään. Arvonlisän jakautuminen reilusti kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden välillä on yksi suurimmista haasteista toimialalla. Maatalousyritysten rooli elintarvikeketjun datalähteenä on jo nyt merkittävä. Tuotannosta kertyvä data ja sen parempi hyödyntäminen edistävät hiilineutraalisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ratkaisuja. Maatalousyritysten dataosuuskunta on tulevaisuuden ratkaisu alkutuotannosta saatavan datan hallintaan ja jatkojalostamiseen. Hankkeen tulokset ovat skaalattavissa kaikille tuotantosuunnille ja alkutuotannon prosesseihin. Lisäarvoa maatilayrityksille datasta ja sen hallinnasta: dataosuuskunnan merkitys ja konseptin luominen yhteistyössä maatilayritysten kanssa (Dataosuuskunta) -hanke vahvistaa alkutuotannon taloudellista asemaa ja jatkuvuutta entistä haastavammassa toimintaympäristössä. Dataan perustuvan liiketoiminnan ja koulutuksen kehittäminen on valtakunnallisesti tärkeää ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko maassa.

Tietokortit on tuotettu hankkeen toteuttajien toimesta. Hankkeen toteuttajaorganisaatioihin kuuluivat Luonnonvarakeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus (Maaseuturahasto).

Säilörehun säilönnällinen laatu

Tietokorteilla on käsitelty säilönnällisen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Selvityksessä aihetta on käsitelty laajemmasta näkökulmasta.

Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla: Verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä

Maidontuottajat voivat kehittää yritystoimintaansa eriasteisessa yhteistyössä muiden kanssa. Arvot, asenteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat päätöksiin.
Maidontuottajan strateginen ajattelu voi korostaa itse tekemistä tai yhteistyötä. Yhtä
oikeaa tapaa toimia ei ole olemassa. Tähän julkaisuun on koottu ”Kilpailukykyä
maidontuotantoon” -hankkeessa laaditut yhteistyötä käsittelevät artikkelit, joissa
tuotettiin tietoa yhteistyön ja verkostomaisen yrittämisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Aineistot hankittiin data-pankeista, tilastoista ja haastattelemalla.

Yhteistyö- ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna.

Yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa tukeva strateginen ajattelu on usein
syntynyt pitkän ajan kuluessa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat tuoneet uusia
mahdollisuuksia maidontuotannon kehittämiseen. Kun yhteistyö rakennetaan
tukemaan oikeudenmukaisesti kaikkien osallistujien tarpeita, onnistumisedellytykset ovat hyvät. Johtajuutta tarvitaan sovitettaessa osallistujien tavoitteet yhteen kokonaisuuden kanssa. Jokaisen on järjestettävä oma toimintansa
kokonaisuus huomioiden, mikä edellyttää valmiutta muuttaa myös omia toimintatapoja. Tärkeää on, että kaikki osallistujat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä, että
kumppaneihin luotetaan ja että he ovat luottamuksen arvoisia. Arvot, asenteet,
tavoitteet, osaaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat yhteistyön
onnistumiseen. Laajojen yhteistyöverkostojen johtaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja liikkeenjohtotaitoa.

Maatalousyrittäjän johtamisosaamisen kehittämisen perusteet

Johtamishaasteet kasvavat maatalousyrittämisessä. Ne koskevat
kaikkia maatalousyrittäjiä, olipa maatalousyritys pieni yhden henkilön, perheen tai ulkopuolisia työllistävä suuri maatalousyritys. Myös
osa-aikainen maatalousyrittäjä hyötyy kirjallisesta strategiasta,
sillä strategian laatiminen kehittää ajattelukykyä, synnyttää uusia
ajatuksia ja lisää valmiutta kehittää yritystoimintaa. Jokainen maatalousyrittäjä voi saavuttaa etua esimerkiksi voimavaroja uudelleen
järjestelemällä sekä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja
-menetelmiä.
Johtamisella tavoitellaan haluttujen tulosten saavuttamista ja ohjataan toimintaa tavoitteellisesti. Työt tehdään paremmin kuin ilman
johtamista. Yritystalouden näkökulmasta johtaminen on määrätietoista kilpailukyvyn ja kannattavuuden tavoittelua. Kyky hankkia ja
hyödyntää tietoa parantaa menestymisedellytyksiä. Suunnittelulla
tuetaan johtamista.