Sisävesiammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2026, esitykset ja yhteenveto

Sisävesiammattikalastajien risteily kokosi alan ajankohtaiset kysymykset yhteen

Sisävesiammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2026 järjestettiin 7.–9.4. Helsinki–Tukholma–Helsinki-risteilynä. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa sisävesikalastuksen sääntelyä, saalisilmoituksia, jäljitettävyyttä, kotimaisen kalan menekkiä, suoramyyntiä, vientimahdollisuuksia, yritysten kehittämistä sekä kalastajien työhyvinvointia. Puheenvuorojen esitysmateriaalit on koottu tämän tietokortin yhteyteen.

Avaus: sisävesikalastus osana huoltovarmuutta

Kansanedustaja Kirsi ”Kike” Elomaa nosti avauspuheenvuorossaan esiin sisävesiammattikalastuksen merkityksen huoltovarmuudelle, kotimaiselle ruoantuotannolle ja vesienhoidolle. Keskeisiksi huoliksi nousivat kaupallisten kalastajien luvansaanti, byrokratian kasvu sekä se, että sisävesikalastus jää keskusteluissa helposti merikalastuksen ja vesiviljelyn varjoon.

MMM:n ajankohtaiset: määritelmät, ilmoitusvelvollisuus ja uudet tukimallit

Maa- ja metsätalousministeriön Orian Bondestam kävi läpi sisävesikalastukseen liittyviä ajankohtaisia valmisteluasioita. Esillä olivat muun muassa kaupallisen kalastajan määritelmän tarkastelu, yleiskalastusoikeuksien ja kaupallisen kalastuksen suhde, saalisilmoitusvelvollisuuden noudattaminen sekä YKP:n mukainen eräjäljitettävyys. Lisäksi Bondestam esitteli EMKVR:n uusia setelimalleja sekä valmisteilla olevaa lainantakausvälinettä.

Elinvoimakeskus: saalisilmoitukset ja jäljitettävyys käytännössä

Petri Savola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta avasi saalisilmoittamisen säädöspohjaa ja käytännön haasteita. Puheenvuorossa muistutettiin, että sisävesillä kaupallisen kalastajan on ilmoitettava saaliit myös silloin, kun kalastusta ei ole harjoitettu, ja että ilmoituksiin liittyvät puutteet koskevat usein esimerkiksi purkamispaikkoja, pyydystietoja tai kalastusalueita. Jäljitettävyydessä korostui sähköisen tiedon merkitys: eräkoodi voidaan muodostaa järjestelmässä, itse tai ostajan toimesta, kunhan tarvittavat tiedot kulkevat mukana.

K-Ryhmä: kotimaiselle kalalle on kysyntää, mutta helppous ratkaisee

Kirsi Romppainen K-Ryhmästä tarkasteli kotimaisen kalan menekinedistämistä kaupan näkökulmasta. Kuluttajat ovat yhä hintatietoisempia, mutta samalla moni haluaa syödä enemmän kalaa ja suosia kotimaista tuotantoa. Kasvun esteiksi nousivat muun muassa kalan käsittelyn vaikeaksi kokeminen, hinta, saatavuuden vaihtelu ja uusien helppojen kalatuotteiden vähyys. Paikalliselle kalalle on mahdollisuuksia, mutta yhteistyö kaupan kanssa vaatii ennakointia, toimitusvarmuutta, avointa viestintää ja kalastajan tarinan tuomista esiin.

Yrityskummit: ulkopuolinen sparraaja voi auttaa myös kalastajaa

Minna Järvinen Suomen Yrityskummeista esitteli maksutonta mentorointia yrittäjän arjen tueksi. Yrityskummi voi auttaa pysähtymään, jäsentämään liiketoimintaa, kehittämään hinnoittelua, miettimään uusia myyntikanavia ja vahvistamaan yrittäjän omaa jaksamista. Kalastusalalla mentoroinnista voisi olla hyötyä erityisesti sesonkien välisen ajan hyödyntämisessä, kannattavuuden parantamisessa ja yrityksen kehittämissuunnan kirkastamisessa.

Yrittäjästä työnantajaksi: palkkaaminen vaatii suunnittelua

Harri Hellsténin esitys käsitteli yrittäjän siirtymistä työnantajaksi. Vaikka Hellstén ei päässyt paikalle, esitysmateriaali oli mukana aineistossa. Materiaalissa korostuu, että ennen palkkaamista on syytä pohtia tarkasti työn sisältö, työajat, osaamistarve, palkkaus ja vaikutus yrityksen talouteen. Kirjallinen suunnitelma, selkeä työsopimus, perehdytys, työnantajavelvoitteiden tunteminen ja ongelmatilanteisiin varautuminen ovat erityisen tärkeitä pienissä yrityksissä.

Kalatie Eurooppaan: markkinatietoa ja logistiikkaa vientiin

Mari-Johanna Korkeela esitteli Naturpoliksen Kalatie Eurooppaan -hanketta, jossa selvitetään Koillismaan ja Kainuun kalatuotteiden vientimahdollisuuksia Keski-Eurooppaan. Hankkeessa tarkastellaan kohdemarkkinoita, logistisia reittejä, huutokauppamallia sekä vastuullisuus- ja ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on rakentaa markkinakartta ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma, joka vahvistaa alueen kalatalouden kilpailukykyä ja kotimaisen kalan asemaa.

Itä-Suomen muikku ja kuore: huoltovarmuutta ja vientiä

Pekka Sahama esitteli SavoGrow’n hanketta, jossa muikun ja kuoreen vientiä yhdistetään huoltovarmuusajatteluun. Itä-Suomi tuottaa suuren osan Suomen muikusta, ja alueella on vahvat kalakannat sekä vajaakäytössä olevaa pakastus- ja jalostuskapasiteettia. Hankkeen ratkaisuiksi nousivat kalastajien ja jalostajien yhteinen toimintamalli, huoltovarmuus- ja vientipuskurivarastot sekä vientiä tukevat verkostot.

Digistä tehoa kalan suoramyyntiin

Elina Pusaa Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksesta ja Roy Norro Norron Oy:sta esittelivät valtakunnallista hanketta, joka auttaa kalastajia ottamaan käyttöön digitaalisia suoramyynnin välineitä. Taustalla on havainto, että kuluttajat ja ravintolat haluaisivat ostaa kalaa suoraan, mutta eivät aina löydä kalastajia. Hankkeessa kehitetään Ammattikalastaja.fi-karttapalvelua, suoramyyntialustaa sekä käytännön koulutuksia, joiden tavoitteena on parantaa pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta ja lisätä lähikalan käyttöä.

SAKL:n ajankohtaiset: koko elinkeinon toimintaympäristö muutoksessa

Mikko Malin Suomen Ammattikalastajaliitosta kävi läpi ammattikalastuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Esillä olivat muun muassa kalastajamäärät merellä ja sisävesillä, merituulivoiman vaikutukset kalastukseen, SUP-direktiivin vaikutukset kalastusvälineisiin, polttoaineen hinnannousu, merimetsoihin liittyvä lainsäädäntö sekä EU:n valvontasäädösten kiristyminen. Malinin katsaus osoitti, että sisävesikalastuksen kysymykset kytkeytyvät laajasti koko ammattikalastuksen toimintaympäristöön.

Pro Kala ja kalan kulutus

Risteilyn toisena päivänä kuultiin myös Pro Kalan uuden toiminnanjohtajan esittäytyminen. Puheenvuorossa nousi esiin, että suomalaiset syövät edelleen vähän kalaa: vuonna 2024 kulutus oli noin 12 kiloa henkilöä kohden, josta tuontikalan osuus oli selvästi kotimaista kalaa suurempi.

Ryhmätyöt: käytännön esteitä ja konkreettisia kehittämistarpeita

Ryhmätyöskentelyssä kalastajat pohtivat muun muassa jalostamista, työnantajana toimimista, hyvinvointia ja markkinointia. Jalostamisen esteiksi nousivat sääntely, tilavaatimukset, investoinnit ja neuvonnan tarve. Työnantajuudessa korostuivat sesonkiluonteisuus, työntekijöiden osaamisen löytäminen, perehdytys, dokumentointi ja työturvallisuus. Hyvinvointikeskusteluissa esiin nousivat fyysinen kuormitus, sääolosuhteet, pitkät työpäivät, tauot ja turvallisuusvarusteet. Markkinoinnissa painottuivat tarinan, paikallisuuden, aitojen some-sisältöjen, ravintolayhteistyön ja Ammattikalastaja.fi-palvelun kaltaisten näkyvyyskanavien merkitys.

Yhteenveto

Risteilyn keskeinen viesti oli, että sisävesiammattikalastuksella on merkittävä rooli kotimaisessa ruoantuotannossa, huoltovarmuudessa, alueellisessa elinvoimassa ja vesien kestävässä käytössä. Samalla ala tarvitsee parempaa tiedonkulkua, toimivia lupakäytäntöjä, selkeää sääntelyä, uusia myyntikanavia, kannattavia jalostus- ja vientimalleja sekä tukea yrittäjyyden arkeen. Risteily tarjosi ajankohtaistiedon lisäksi paikan yhteiselle keskustelulle, verkostoitumiselle ja uusien ratkaisujen ideoinnille.

Huomiona: ohjelmassa oli myös osuuksia Ruotsin kalastuksesta, Ruotsin kalastuksenvalvonnasta, Melan työhyvinvointipuheenvuorosta, vihreästä siirtymästä ja energia-auditoinneista, mutta niistä ei ollut erillistä esitysaineistoa.

Kestävää kalastusta yhteistyöllä – hyviä käytäntöjä kaupallisille kalastajille ja vesialueenomistajille

Tämä julkaisu kokoaa “Kaupallisten kalastajien vesillepääsyn edistäminen” -hankkeen keskeiset havainnot, kokemukset ja hyvät käytännöt kaupallisen kalastuksen ja vesialueenomistajien yhteistyöstä.

Hanke toteutettiin Päijät-Hämeen ja eteläisen Keski-Suomen alueella, ja sen tavoitteena oli parantaa kaupallisten kalastajien vesillepääsyä sekä lisätä vuoropuhelua kalastajien ja vesialueenomistajien välillä. Hanke sai rahoitusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) Sisä-Suomen Kalaleaderin kautta. Hanketta hallinnoi Päijänne-Leader ry.

Julkaisussa tarkastellaan kalastuksen nykytilaa, lupakäytäntöjä sekä yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Mukana on konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä luottamusta, sujuvoittaa lupaprosesseja ja turvata kalastuksen toimintaedellytykset.

Materiaali on suunnattu vesialueenomistajille, osakaskunnille, kalastajille ja muille kalatalouden toimijoille. Se toimii käytännön oppaana kestävän kalastuksen edistämiseen sekä vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämiseen eri osapuolten välillä.

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.

Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset – digiratkaisujen käytön lisääminen

Matti Ryhäsen opinnäytetyö: ”Kaupallisen sisävesikalastuksen saalisilmoitukset, Digiratkaisujen käytön lisääminen”, keskittyy digitaalisten ratkaisujen käyttöön kaupallisessa sisävesikalastuksessa ja nykyisten saalisilmoitusten parantamiseen. Työssä korostuu saalisilmoitusten lakisääteisyys, ja kalastajat käyttävät edelleen paperilomakkeita, mikä hidastaa prosessia ja lisää viranomaisten työtaakkaa. Opinne tehtiin tapaustutkimuksena, jossa kerättiin tietoa sähköisten kyselyjen avulla viranomaisilta ja sisävesikalastajilta. Kyselyiden perusteella kalastajien ikä ja digitaitojen puute vaikeuttavat digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Opinnäytetyössä esitettiin useita kehitysehdotuksia, kuten käyttäjäkoulutusten järjestäminen ja digitaalisten tukimuotojen, kuten ohjevideoden ja sähköpostituen, parantaminen. Havainnot korostavat erilaisten koulutustarpeiden tunnistamisen tärkeyttä eri käyttäjäryhmille. Työn myötä peräänkuulutetaan välitöntä koulutustoimintaa kalastajille digitalisoitumisen tukemiseksi sekä yhteistyön lisäämistä viranomaisten ja kalastajien välillä. Yhteistyö ja koulutus ovat avainasemassa, jotta digitaalisen tiedon käyttö saadaan vakiinnutettua sisävesikalastuksessa.

Tietopaketti kaupallisesta kalastuksesta vesienomistajille

Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen julkaisemassa esitteessä käsitellään kaupallisen kalastuksen merkitystä ja käytäntöjä vesienomistajille. Kalastus on ollut keskeinen osa suomalaista elinkeinotoimintaa jo 10 000 vuoden ajan, ja sen vaikutus näkyy vahvasti kulttuurissa ja identiteetissä.

Tietopaketti korostaa, että kaupallinen kalastus voi kestää ja vastata ympäristöhaasteisiin, erityisesti sisävesillä, joissa kalakantojen hyödyntämätön potentiaali on merkittävä. Kalastus ravinteiden poistajana auttaa vesistöjen ekosysteemiä, erityisesti särkikalojen kohdalla. Kaupallisilta kalastajilta vaaditaan ilmoittautumista ELY-keskuksen rekisteriin sekä hygieniapassin hankkimista. Kalastajien on ylläpidettävä päiväkirjaa saaliistaan ja noudatettava säädettyjä saaliskiintiöitä. Kalastus perustuu tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastoihin, joiden avulla varmistetaan kalakantojen elinvoimaisuus ja kestävä käyttö.

Tietopaketti tarjoaa käytännön neuvoja kaupallisiin kalastussopimuksiin, samalla kun se puolustaa kalatalouden kehittämistä ja neuvontaa alueilla. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus pyrkii edistämään kalatalouden edellytyksiä ja tietoutta eri sidosryhmille. Ajantasaiset tiedot ja ohjeet löytyvät heidän verkkosivuiltaan.