Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta -webinaari 4.12.2025

Webinaarissa pureudutaan rypsinviljelyn ajankohtaisiin mahdollisuuksiin ja käytännön ratkaisuihin erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen ja pidemmät kasvukaudet avaavat uusia mahdollisuuksia öljykasvien viljelylle pohjoisemmassa, ja tämä on tilaisuus, joka viljelijöiden kannattaa hyödyntää.

Asiantuntijat tarjoavat kattavan tietopaketin viljelytekniikoista ja kasvukauden toimenpiteistä, teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista sekä markkinaseurannasta ja hinnoittelusta. Lisäksi tarkastellaan sadon markkinointia ja taloudellista kannattavuutta esimerkkilaskelman avulla. Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla viljelijä voi tehdä oikea aikaisia päätöksiä ja kehittää tilan tuotantoa.

Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta. Olli-Pekka Ruponen kertoi puheenvuorossaan, että lajikevalinta ja viljelytekniikka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta, ja synteettiset lajikkeet ja teknologiset työkalut helpottavat viljelyä. Lisäksi hän korosti markkinaseurannan ja hintakiinnitysten merkitystä taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa ja ravinteiden käyttöä pitkällä aikavälillä.

Jari Huikuri puolestaan nosti esiin tuotantokustannusten hallinnan tärkeyden: laskelmat paljastavat, miten eri kustannuserät vaikuttavat tulokseen. Koneiden ja rakennusten kustannuksia voidaan pienentää yhteiskoneilla, urakoinnilla ja harkituilla investoinneilla. Hän kannustaa viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi. Maan kasvukunnon asiantuntijana hän painotti myös viljelykierron ja maan kasvukunnon hoitoa, jotka ovat pitkäjänteisiä keinoja parantaa tuotannon tehokkuutta.

Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta, jonka aikana järjestettiin rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa.

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksen koontimateriaali

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennus on touko-syyskuussa 2025 toteutettu valmennus maaseutuverkoston aktivoijille. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa maaseudun kehittäjien fasilitointitaitoja ja syventää osaamista monitoimijaisen yhteistyön edistämiseen. Oppimista tukeva aineisto on koottu materiaaliksi, johon voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Koulutuksen sisältö

Koulutus sisälsi orientoivan webinaarin, jossa osallistujat perehtyivät fasilitoinnin merkitykseen ja rooliinsa kehittämistyössä. Valmennus jakautui kahteen osioon; ensimmäisessä syvennettiin fasilitaattorin ydintaitoja, kuten havainnointia, kuuntelemista ja kysymistä. Toisessa osiossa keskityttiin oppimisen juurruttamiseen ja fasilitaattorin identiteetin vahvistamiseen. Osallistujat oppivat hyödyntämään Ideavirtaamo-menetelmää, joka on osallistava yhteisinnovoinnin menetelmä maaseudun toimijoille. Valmennuksessa keskeistä oli kokemuksellinen oppiminen, jonka tärkeänä osana oli yhteinen valmistautuminen valtakunnalliseen ideavirtaamoon, sen toteutus ja oppimista tukenut reflektio.

Koulutuksen aikana pyrittiin luomaan luottamuksellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa virheiden kautta oppiminen on sallittua. Reflektio ja yhteinen kokemus olivat keskeisiä elementtejä oppimisprosessissa. Osallistujat saivat myös käytännön työvälineitä etäfasilitointiin. Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen edistää fasilitaattorin toimintaa kehittämistyössä. Valmennuksen päätöksessä osallistujat reflektoivat oppimistaan ja jakoivat saamaansa palautetta yhteisen kehityksen edistämiseksi.

Ideavirtaamon konseptikuvaus

Ideavirtaamo on menetelmä, joka edistää monialaisten hankekumppanuuksien syntymistä ja uusien hankeideoiden kehittämistä. Tavoitteena on lähitilaisuuksissa yhteiskehittämällä luoda timanttisia hankeideoita tärkeistä teemoista, jotka vastaavat esimerkiksi alkutuotannon tarpeisiin tai ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ideavirtaamoon haettaessa osallistujat valitsevat kehitysaiheensa ja työskentelevät pienryhmissä fasilitaattoreiden johdolla. Ideavirtaamon toteuttaminen sisältää useita vaiheita, kuten teeman valinnan, potentiaalisten osallistujien tunnistamisen sekä tapahtuman markkinoinnin.

Tapahtuman alussa käydään läpi yhteisinnovoinnin periaatteet ja työskentelyn pelisäännöt. Pienryhmätyöskentelyssä ideat kypsyvät konkreettisiksi hankeaihioiksi, ja päivän päätteeksi osallistujat esittelevät työnsä tulokset. Menetelmä korostaa eri taustaisten toimijoiden arvostamista ja osallistumista sekä vuorovaikutusta ja kumppanuuksien rakentamista. Osallistujilta odotetaan sitoutumista jatkokehittämiseen tapahtuman jälkeen.

Ideavirtaamo tarjoaa mahdollisuuden oppia yhteiskehittämisen taitoja ja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin, erityisesti maaseudun ja maatalouden teemoissa. Dynaaminen ja osallistava lähestymistapa voi johtaa merkittäviin innovaatioihin ja kehitysaihioiden syntyyn.

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.

Elintarviketilojen suunnittelu ja paikallinen neuvonta (Mikaela Sauvala)

Tilojen suunnittelussa kala-alalla on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta, ja siihen voi kuulua myös kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden hallinta. Elintarvikehuoneistojen suunnittelun tulee mahdollistaa helppo puhtaanapito, mikä sisältää asianmukaiset LVI-ratkaisut ja pintamateriaalit. Kylmäsäilytystilat ja työskentelyhygienia, kuten käsienpesupisteet, ovat elintärkeitä toiminnan sujuvuuden ja hygienian kannalta.

Tilojen koon ja rakenteen osalta on huomioitava, mitä toimintaa tiloissa suoritetaan, olipa kyseessä pelkkä perkuutyö tai jalostus. Elintarvikehuoneiston tulee olla rekisteröity tai hyväksytty, ja puhtaanapito on tärkeää kummassakin tapauksessa. Rakennusvalvonta voi olla hyödyllinen, kun mietitään rakennuksen käyttötarkoitusta ja mahdollisia muutoksia.

Lisäksi tilojen täytyvät tukee toimijoiden omavalvontajärjestelmää, mikä on keskeinen osa elintarviketoimintaa. Ajantasaisen lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä ja siihen voi tutustua Finlexissä ja EU-lainsäädännössä. Ruokavirasto tarjoaa ohjeita kala-alan toimintojen aloittamiseen, mikä on hyvä resurssi uusille yrittäjille. Hyvin suunnitellut tilat helpottavat toimintaa ja parantavat elintarvikehygieniaa.

Yhteistyö voimana matkailun vastuullisuustyön kehittämisessä (puheenvuoro)

Materiaali sisältää Visit Finlandin ajankohtaisia nostoja vastuullisuustyöstä, valtakunnallisen Rural Finland Tourism Hub -hankkeen tuloksia selvitystyöstä sekä tulevia tilaisuuksia ja myös tietoa Sustainable Travel Finland -ohjelman Train the Trainer -kouluttajaverkostosta, jota Visit Finland ja Rural Finland Tourism Hub -hanke koordinoivat yhteistyössä.

Älykäs energiakylä – kortit

Älykäs energiakylä -kortit on osallistava keskustelutyökalu, joka auttaa kyläläisiä ja paikallisia toimijoita tunnistamaan oman alueensa vahvuudet, heikkoudet ja kehittämismahdollisuudet energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Kortit pohjautuvat PEAK-hankkeen analyysiin ja pelillistävään työpajamenetelmään, jossa kylien energia-asioita tarkastellaan käytännönläheisesti eri näkökulmista.

Työkalu on kehitetty Vaasan yliopiston ja Aktion Österbottenin PEAK-hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea Pohjanmaan alueen siirtymää kohti hiilineutraalia ja älykästä energiajärjestelmää. Hankkeessa tarkastellaan energiaomavaraisuutta teknisestä, yhteisöllisestä ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta.

Mihin tarkoitukseen?
Korttien avulla voidaan:

  • tunnistaa ja keskustella alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista energia-asioissa
  • innostaa paikallisia asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä osallistumaan energiaratkaisujen kehittämiseen
  • tuottaa paikkalähtöistä tietoa esimerkiksi kyläsuunnitelmiin, energia-alan hankkeisiin tai aluekehittämiseen

Miten kortteja käytetään?
Kortit sisältävät paikalliseen energiajärjestelmään liittyviä teemoja ja niistä jokaisessa on vastinpari: yksi väittämä kuvaa tavoiteltavaa tai positiivista nykytilannetta ja toinen haasteellista nykytilaa.

Väittämät liittyvät esimerkiksi paikalliseen energiantuotantoon, teknologiaan, yhteisöllisyyteen, maankäyttöön ja lainsäädäntöön.

Työpajan toteutus (esimerkki):

  1. Jaetaan kortit pöytiin ja annetaan aikaa (n. 20 min) tutustua niihin.
  2. Jokainen valitsee 1–3 väittämää, jotka kokee tärkeiksi oman alueen näkökulmasta.
  3. Jokainen kertoo vuorollaan valintansa perustelut (n. 30 min).
  4. Keskustelun lopuksi vetäjät kokoavat ryhmien havainnot ja esittelevät ne yhteisesti (n. 10 min).

Työpajan voi järjestää kyläillassa, yhdistyksen kokouksessa tai osana energia- tai kylähanketta. Materiaalia voi käyttää myös opetuksessa tai kehittämistyön tukena.

Tietokorttisarja biokaasulaitoksen perustamisen tueksi

Tietokortit tarjoavat tietoa biokaasulaitoksen perustamiseen liittyvistä asioista, kuten lupa-asioista ja sopivan biokaasuteknologian valinnasta. Lisäksi korteissa käsitellään biometaanin jalostusta, myyntiä ja jakelua koskevia vaatimuksia. Tietokortit sisältävät myös hyödyllistä tietoa mädätteen separointitekniikoista sekä käytännön vinkkejä biokaasulaitoksen suunnitteluun. Tietokortit on suunnattu toimijoille, jotka suunnittelevat biokaasulaitoksen perustamista. Tietokortit on tuotettu Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittamassa Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta) -hankkeessa.

Suuren karjan ympäristökestävä laidunnus

Laiduntamisella on myönteisiä vaikutuksia eliöstön elinolosuhteisiin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastolle. Samalla on huomioitava laiduntamisen aiheuttamat haasteet vesistöille ja maaperälle. Laitumen on annettava levätä välillä ja huolehdittava kulkureittien ja juomapaikkojen kunnosta.