Älykäs energiakylä – kortit

Älykäs energiakylä -kortit on osallistava keskustelutyökalu, joka auttaa kyläläisiä ja paikallisia toimijoita tunnistamaan oman alueensa vahvuudet, heikkoudet ja kehittämismahdollisuudet energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Kortit pohjautuvat PEAK-hankkeen analyysiin ja pelillistävään työpajamenetelmään, jossa kylien energia-asioita tarkastellaan käytännönläheisesti eri näkökulmista.

Työkalu on kehitetty Vaasan yliopiston ja Aktion Österbottenin PEAK-hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea Pohjanmaan alueen siirtymää kohti hiilineutraalia ja älykästä energiajärjestelmää. Hankkeessa tarkastellaan energiaomavaraisuutta teknisestä, yhteisöllisestä ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta.

Mihin tarkoitukseen?
Korttien avulla voidaan:

  • tunnistaa ja keskustella alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista energia-asioissa
  • innostaa paikallisia asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä osallistumaan energiaratkaisujen kehittämiseen
  • tuottaa paikkalähtöistä tietoa esimerkiksi kyläsuunnitelmiin, energia-alan hankkeisiin tai aluekehittämiseen

Miten kortteja käytetään?
Kortit sisältävät paikalliseen energiajärjestelmään liittyviä teemoja ja niistä jokaisessa on vastinpari: yksi väittämä kuvaa tavoiteltavaa tai positiivista nykytilannetta ja toinen haasteellista nykytilaa.

Väittämät liittyvät esimerkiksi paikalliseen energiantuotantoon, teknologiaan, yhteisöllisyyteen, maankäyttöön ja lainsäädäntöön.

Työpajan toteutus (esimerkki):

  1. Jaetaan kortit pöytiin ja annetaan aikaa (n. 20 min) tutustua niihin.
  2. Jokainen valitsee 1–3 väittämää, jotka kokee tärkeiksi oman alueen näkökulmasta.
  3. Jokainen kertoo vuorollaan valintansa perustelut (n. 30 min).
  4. Keskustelun lopuksi vetäjät kokoavat ryhmien havainnot ja esittelevät ne yhteisesti (n. 10 min).

Työpajan voi järjestää kyläillassa, yhdistyksen kokouksessa tai osana energia- tai kylähanketta. Materiaalia voi käyttää myös opetuksessa tai kehittämistyön tukena.

Tietokorttisarja biokaasulaitoksen perustamisen tueksi

Tietokortit tarjoavat tietoa biokaasulaitoksen perustamiseen liittyvistä asioista, kuten lupa-asioista ja sopivan biokaasuteknologian valinnasta. Lisäksi korteissa käsitellään biometaanin jalostusta, myyntiä ja jakelua koskevia vaatimuksia. Tietokortit sisältävät myös hyödyllistä tietoa mädätteen separointitekniikoista sekä käytännön vinkkejä biokaasulaitoksen suunnitteluun. Tietokortit on suunnattu toimijoille, jotka suunnittelevat biokaasulaitoksen perustamista. Tietokortit on tuotettu Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittamassa Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta) -hankkeessa.

Suuren karjan ympäristökestävä laidunnus

Laiduntamisella on myönteisiä vaikutuksia eliöstön elinolosuhteisiin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastolle. Samalla on huomioitava laiduntamisen aiheuttamat haasteet vesistöille ja maaperälle. Laitumen on annettava levätä välillä ja huolehdittava kulkureittien ja juomapaikkojen kunnosta.

Puutarhatilojen kannattavuuslaskelmat -esitys

Luonnonvarakeskus Luke on julkaissut puutarhatuotannon kannattavuuslaskelmia, jotka ovat vapaasti saatavilla excel-muodossa. Vuonna 2020 kasvinviljelytuotto koostui 19 % viljelytuotosta, mutta tuet muodostivat 29 % koko tuotoista. Puutarhatalous on hyvin markkinasuuntautunutta, sillä valtaosa tuloista tulee myynnistä. Analyysi kattaa noin 1 000 maatalousyritystä, mutta vain osa niistä tuottaa vihanneksia tai marjoja, mikä rajoittaa yksityiskohtia tietyistä kulttuureista, kuten mansikasta. Kannattavuuslaskelmissa käytetään tilamallilaskelmia, jotka tarjoavat arvion tuotantokustannuksista, mutta eivät absoluuttista totuutta. Erityisesti avomaan mansikan ja kaalin tuotantokustannuksia ja -tuottoja analyysoidaan kansallisissa laskelmissa. Laskelmien päivitys on rahoitettu Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiön toimesta. Tuotantokustannus vaihtelee viljelymenetelmien mukaan, ja laskelmat tarjoavat tietoa, jotka auttavat viljelijöitä kehittämään kannattavuuttaan. Tulevaisuudessa on odotettavissa lisää laskelmia, kuten ruokaperunan ja vihannesten taimikasvatuksen kuluista. Yhteenvetona, Luke:n laskelmat voivat toimia hyödyllisinä työkaluina puutarhatalouden kehittämisessä.

Taloustohtorin tuottavuuskehitys -esitysmateriaali

Esitetty aineisto käsittelee maatalouden tuottavuuden kehitystä ja sen vaikutuksia kannattavuuteen. Tuottavuus määritellään kyvyksi muuttaa tuotantopanoksia tehokkaasti tuotoksiksi, ja sen parantaminen on keskeinen keino maatalousyrittäjille parantaa kannattavuuttaan. Aineistossa korostuu, että panos- ja tuotehintakehityksellä, tuilla ja tuottavuudella on merkitystä kannattavuudelle.

Tuottavuuslaskenta perustuu aikavälin 2000-2022 tietoihin noin 750 tilan kirjanpidoista, ja analysointi kattaa sekä tuotto- että kustannuserät tarkasti. Hyödyntäen painotettuja indeksejä, laskenta mahdollistaa vuosien välisten tuottavuuskehityksen vertailun ryhmittäin. Aineistossa käsitellään myös mahdollisia haasteita, kuten epätasapainoinen paneeli ja tilastolliset ongelmat, jotka liittyvät tilankehitykseen ja alalta poistuvien yritysten muutoksiin.

Luonnonvarakeskus (Luke) on sitoutunut jatkamaan laskenta-aineistojen kehittämistä ja tarkastelua, jotta saadaan entistä tarkempia tuloksia maatalouden tuottavuuskehityksestä. Tällä hetkellä tuottavuuslaskenta voi olla hyödyllinen työkalu erilaisille tuotantosuunnille ja tilakokoluokille, auttaen maatalousyrittäjiä ymmärtämään liiketoimintansa kannattavuutta. Lisäksi tuottavuuden parantaminen on nähty pitkäaikaisena strategiana, jolla tuetaan kestävää maatalouskehitystä.

Tietoa maan kasvukunnosta

Tästä tietokortista löydät linkin materiaalehin, jotka ovat tuotettu OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa vuosina 2015 – 2019. Hanketta rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.

Osa materiaaleista (esityksiä, videoita, tietokortteja) on tallennettu kansalliseen Avointen oppimateriaalien kirjastoon (Aoe.fi). Maan kasvukunto -materiaalit löytyvät ja ovat haettavissa Aoe.fi-palvelun lisäksi museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoja kokoavasta Finna.fistä.

Oppimateriaali: Kosteikot tarinakartta

Tässä tarinakartassa esitellään 62 etelä-karjalaista rakennettua kosteikkoa, joiden monimuotoisuudesta ja toiminnasta kerättiin tietoa Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen VESMO-hankkeessa. Kosteikot on rakennettu Kuuksenenselkä kuntoon- ja Jänky-Hakulinjoki-hankkeissa. Maanomistajat ja paikalliset osakaskunnat ovat olleet merkittävässä osassa hankkeiden onnistumisessa. VESMO-hankkeessa luodaan käyttökelpoisia esimerkkejä vesiensuojelukosteikoiden kehittämisestä monitavoitteisempaan suuntaan. VESMO-hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä Kiinni –ohjelma, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

Turvepeltotietoa tutkijoilta toimijoille -seminaari 13.4.2023

Mitä tiedetään suomalaisten turvepeltojen ilmastopäästöistä? Millaisilla viljelykäytännöillä päästöihin voitaisiin vaikuttaa? Millaisia ovat nautakarjatilan mahdollisuudet ilmastoviisaampaan turvemaiden viljelyyn? Miltä viljelijöiden mielestä ehdotetut toimet kuulostavat? Mitä tutkijat, virkamiehet ja viljelijät toivovat turvepeltojen tulevaisuudelta? Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) -hankkeen tulosseminaarissa keskusteltiin turvepeltotutkimuksesta. OMAIHKA-hankkeessa (2020-2023) tavoitteena on ollut kehittää ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuottaa tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi. Hankkeessa on mukana eri puolilta Suomea pilottitiloja, joilla ratkaisuja on kokeiltu.

Ohjelma:

00:00 – Tervetuloa, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria

08:50 – Turvepeltojen ajankohtaisia kysymyksiä, Birgitta Vainio-Mattila, MMM

28:58 – Kannustaisiko tilatasolla tehtävä maaperän päästöjen laskenta päästövähennystoimiin? Arja Mustonen, Luke ja pilottiviljelijät

01:08:56 – Turvepeltojen päästövähennysarvioiden karttapalvelun kehittäminen, Mervi Kemppainen, Avoin ry

01:17:31 – Nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöt turvepelloilla, Sanna Saarnio, Luke

02:06:07 – Nautakarjatuotteiden elinkaariarviointi ja maaperän hiilivaraston muutoksen huomioiminen, Sanna Hietala, Luke

02:28:07 – Maannostietokannan kehittäminen turvepeltotiedon osalta (MaaTu-hanke), Tapio Salo, Luke

02:54:41 – Turvepellot Valion ilmasto-ohjelmassa, Juha Nousiainen, Valio Oy

03:04:52 – Turvepellot ja Atria, Teija Paavola, Atria

03:15:12 – Paneelikeskustelu: Tutkimuksesta toimeenpanoon – Miten turvemaiden ympäristövaikutuksista saatua uutta tietoa voidaan viedä käytäntöön?

03:46:48 – Loppusanat, Hanna Kekkonen, Luke, Tuuli Hakala, Valio, Essi Tahvola, Atria