Hevostallin lantala ei ole roskis! 13.2.2026 Mitä lantalaan saa ja ei saa laittaa? Helppo listaus tietokortin muodossa, jonka voit tulostaa esimerkiksi lantalan läheisyyteen.
Autonomiset ratkaisut maataloudessa – Agritechnica 2025 tuo uutta tehoa ja teknologiaa pelloille 10.12.2025 Agritechnica 2025 -messuilla esiteltiin uusimmat autonomiset ratkaisut maatalouteen. Agxeedin Agbotin uudet mallit tarjoavat lisää tehoa ja turvallisuutta, mutta käytännön kokemukset osoittavat haasteita raskaille maille ja lohkojen siirroissa. Fendt toi esiin Xaver-järjestelmän kevyempiin töihin, ja markkinoille on tulossa myös muita robottiratkaisuja. Kehitys etenee, mutta täysi autonomisuus vaatii vielä hienosäätöä. Koonnut: Essi Saarinen, Kpedu
Agritechnica 2025: sähkö- ja hybridivoimansiirrot 10.12.2025 Agritechnica 2025 esitteli sähkö- ja hybridivoimansiirtojen uusimmat innovaatiot maatalouskoneissa. Täyssähkötraktorit etenevät kohti kaupallista käyttöä, hybridit parantavat energiatehokkuutta ja vähentävät huoltotarvetta. Suomen olosuhteissa haasteena on akkujen suorituskyky pakkasessa, johon ratkaisuina tarjotaan akun esilämmitystä, latausta lämpimissä tiloissa sekä range-extender-tekniikkaa. Hybridit ovat realistisin vaihtoehto ympärivuotiseen käyttöön. Tekstin koonnut Teemu Kangas Kpedusta.
Peltorobottipäivä 28.8.2025 Seinäjoki – AgXeed-peltorobotti 9.12.2025 Peltorobottipäivä järjestettiin pellonpiennartilaisuutena Seinäjoen keskustan läheisyydessä maatalousyrittäjän pellolla. Tilaisuudessa aiheina olivat: AgXeed-peltorobotin esittely ja demo – Samu Vuorela Hankkija Pellon muokkauskierto – Janne Heikkinen SEAMK Drooniesittely – Olli Korhonen Hankkija Maatalous ja teknologinen kehitys – mitä edessäpäin? – Timo Pajula ja Sari Morri ProAgria Tilaisuuden jälkeen haastattelin Samu Vuorelaa ja se videoitiin. Tilaisuudesta tehtiin myös lehtijuttu, joka linkin takana.
Virtuaalilasien testaus ja käyttösovellukset maatalousyrittäjän tarpeisiin 9.12.2025 Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa Vertaistekno hankkeen pienryhmäläisen saivat hyvän alustuksen virtuaaliteknologiaan. Alustuksen asiaan pitivät laboratorioinsinööri ja TKI-asiantuntija, molemmat ovat hyvin perehtyneitä virtuaalimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin. Alustuksessa käytiin läpi käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden avulla tehtyjä sovelluksia, sekä laitteistoja. Käytettäviä laitteistoja ja ohjelmistoja ovat muun muassa – droonit, matterport, NeRF (neural radiation field), 3D gaussian splatting, laserkeilaus, optinen ja kamerapohjainen liikkeenkaappaus. Pienryhmäläisille esiteltiin mitä tutkimusta ja virtuaalisuuden hyödyntämistä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo tehty. Pienryhmäläiset pääsivät itse testaamaan laitteita ja muutamia sovelluksia. Laitteiden testaaminen ja käyttäminen paikan päällä sai kiitosta. Pienryhmäläisten ajatuksia virtuaalisuuden hyödynnettävyydestä maatalousyrittäjän arjessa. Virtuaalisuuden hyödyntäminen uuden koneen tai laitteen toimintojen esittelyssä. Tutustuminen uuteen koneeseen samoin periaattein, ennen ostopäätöstä. Huollon ja kunnossapidon helpottaminen. Huoltokirjojen sähköistäminen. Koneen tai laitteen rakennusvaiheessa esim. työkalujen sopivuus à hankalat paikat. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Horiba pikamitareiden ja Sentron Ph-mittarin testaus kenttäolosuhteissa 9.12.2025 Pienryhmäläiset saapuivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampukselle testaamaan Horiban pikamittareita ja Sentronin Ph-mittaria. Tavoitteemme oli testata kenttäolosuhteissa pikamittareiden toimintakuntoon laittamista ja maanäytteistä ravinteiden, sekä Ph:n määrityksiä. Pikamittarit ovat Horiba-merkkisiä mittareita. Mittareilla voidaan mitata natriumia, kaliumia, calsiumia sekä nitraatti-ionia. Pikamittarit kalibroitiin valmiilla kalibrointinesteellä, koska viimeisimmästä mittauksesta oli kulunut pitkä aika. Mittaukset voidaan tehdä suoraan pelto-olosuhteissa. Ph-mittari on Sentron merkkinen. Mittari tarvitsee erillisen matkapuhelin sovelluksen, jonka voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi. Mittari liitetään matkapuhelimeen bluetoothin kautta. Mittaukset voidaan tehdä OnLine-mittauksina, vaikka suoraan pellolla ja samalla saadaan sijainti mittauksien suoritus paikalle. Testauksessa suoritus tapahtui kuitenkin siten, että otimme maanäytteet peltolohkolta ja teimme analyysit Ilmajoen kampuksen laboratoriotiloissa. Horiban pikamittareille teimme uuttoliuoksen ja mittauksien jälkeen kirjasimme tulokset ylös. Sentron mittarille otimme maanäytteistä sankoihin muutamia osanäytteitä ja testasimme laboratoriossa Ph:ta. Mittaustulokset otimme ylös. Maanäytteet lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon ja tulosten saavuttua vertasimme meidän tuloksiamme virallisiin tuloksiin. Kävimme myös pienryhmäporukalla vierailulla laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin. Vertailun tulokset osoittautuivat Ph-mittauksien osalta samoiksi molemmissa mittauksissa. Ravinnemittauksissa akkreditoidun laboratorion mittaustavan selvittäminen on vielä kesken tietokorttia tehdessä. Pienryhmän ajatuksia mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä kenttäolosuhteissa. Ph-mittauksen avulla saadaan helposti kalkituksen tarve selvitettyä. Nähdään myös lohkon sisäiset vaihtelut tarkasti. Jos pellon viereisissä ojissa on vesi korkealla ja pellon muoto on huono, siten että toinen pää peltoa on melko lähellä ojassa olevan veden pinnan tasoa. Voi Ph-mittarilla tarkastaa ko. kohdan Ph:n. Ravinnemittarit olivat aluksi valmisteluineen hankalia käyttää, mutta kun mittauksia tekisi rutiinin omaisesti asia varmasti helpottuisi. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta -webinaari 4.12.2025 5.12.2025 Webinaarissa pureudutaan rypsinviljelyn ajankohtaisiin mahdollisuuksiin ja käytännön ratkaisuihin erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen ja pidemmät kasvukaudet avaavat uusia mahdollisuuksia öljykasvien viljelylle pohjoisemmassa, ja tämä on tilaisuus, joka viljelijöiden kannattaa hyödyntää. Asiantuntijat tarjoavat kattavan tietopaketin viljelytekniikoista ja kasvukauden toimenpiteistä, teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista sekä markkinaseurannasta ja hinnoittelusta. Lisäksi tarkastellaan sadon markkinointia ja taloudellista kannattavuutta esimerkkilaskelman avulla. Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla viljelijä voi tehdä oikea aikaisia päätöksiä ja kehittää tilan tuotantoa. Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta. Olli-Pekka Ruponen kertoi puheenvuorossaan, että lajikevalinta ja viljelytekniikka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta, ja synteettiset lajikkeet ja teknologiset työkalut helpottavat viljelyä. Lisäksi hän korosti markkinaseurannan ja hintakiinnitysten merkitystä taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa ja ravinteiden käyttöä pitkällä aikavälillä. Jari Huikuri puolestaan nosti esiin tuotantokustannusten hallinnan tärkeyden: laskelmat paljastavat, miten eri kustannuserät vaikuttavat tulokseen. Koneiden ja rakennusten kustannuksia voidaan pienentää yhteiskoneilla, urakoinnilla ja harkituilla investoinneilla. Hän kannustaa viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi. Maan kasvukunnon asiantuntijana hän painotti myös viljelykierron ja maan kasvukunnon hoitoa, jotka ovat pitkäjänteisiä keinoja parantaa tuotannon tehokkuutta. Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta, jonka aikana järjestettiin rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa.
Tekoja, tukea ja tulevaisuutta – Monimuotoisuutta maatiloille -tilaisuuden esitysmateriaalit (12.11.2025) 13.11.2025 Tilaisuuden ohjelma: 12.00-12.05 Tervetuloa, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu 12.05-12.40 Maatalouden monihyötyiset kosteikot, Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 12.40-13:15 Lintukosteikot maaseudulla, kokemuksia SOTKA-kosteikot -hankkeesta, Holtti Hakonen, suunnittelija, Suomen riistakeskus 13.15-13.30 Tauko 13.30-13.55 Tuottajajärjestöjen tiekartta kannustaa lisäämään monimuotoisuutta, Jukka Rantala, Ilmasto-, ympäristö-, ilmastonmuutos- ja tukivalmisteluasiantuntija, MTK 13.55-14.20 Monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja monimuotoisuuden tuomat hyödyt viljelijänäkökulmasta, Kimmo Piippo, maa- ja metsätalousyrittäjä, Joutsenkosken luomutila 14.20-14.45 Monimuotoisuuteen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ja tukipolitiikka, Kalle Hellström, Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, ProAgria Pohjois-Suomi 14.45-15.00 Keskustelua ja kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu Tilaisuuden järjestivät seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon ja Kosteikko-osaaminen kasvuun.
Monipuoliset turvemaat: Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuman esitysmateriaalit (1.10.2025) 1.10.2025 Tapahtuman ohjelma: 9.30–10.00: Ilmoittautuminen ja kahvit 9.45: Linjat aukeavat etäosallistujille 10.00–10.10: Tervetuloa! Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia turvemaille, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 10.10–11.20: Teema 1: Biohiilen monet mahdollisuudet 10.10–10.30: Turvemaiden käytön mahdollisuudet alue- ja maaperäominaisuuksien mukaan, Matias Virta, ennallistamisasiantuntija, Tapio Oy 10.30–10.50: Biomassan kasvatus entisellä turvetuotantoalueella, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Risto Lauhanen, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 10.50–11.00: Raaka-aineet biohiilen tuotantoon ja biohiili vedenpuhdistajana, Annika Sormunen, hankekehityspäällikkö, GRK Infra Oy 11.00–11.20: Biohiilen mahdollisuudet hiilimarkkinoilla, Marianne Tikkanen, Co-founder and Head of Standard, Puro.earth Oy 11.20–12.20: Omakustanteinen lounas. Esittelypisteisiin tutustumista ja verkostoitumista. 12.20–13.20: Teema 2: Energiaa turvemailta 12.20–12.40: Aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa turvemailla, Tiina Mattila, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu ja Pauliina Mattila, TKI-asiantuntija, Centria ammattikorkeakoulu 12.40–12.55: Biokaasun raaka-aineita turvemailta, Pauli Lämsä, Kirjavalan tila 12.55–13.20: Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien erillisviljelystä systeemitason ratkaisu kestävään turvemaiden viljelyyn karjatiloille, Essi Tahvola, kehityspäällikkö, Atria Oyj 13.20–13.30: Tauko 13.30–14.35 Teema 3: Turvemaiden vettäminen 13.30–13.45: Mitä EU:n ennallistamisasetus tarkoittaa turvepeltojen käytölle? Tuuli Orasmaa, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö 13.45–14.10: Kosteikon elinkaari suunnittelusta toteutukseen ja hoitoon, Juha Siekkinen, suunnittelubiologi, Kosteikkomaailma 14.10–14.30: Kommenttipuheenvuoro ja keskustelua – rahoitusta, liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinattomia hyötyjä, Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö 14.30–14.35: Kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu 14.35–15.00: Esittelypisteisiin tutustumista, verkostoitumista ja iltapäiväkahvit Tapahtuman järjestivät Oulun ammattikorkeakoulu ja ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö sekä seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: Kosteikko-osaaminen kasvuun, Biohiilen aika – Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon, EKOENERGIA – Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ekoenergia – toimintamalli maaseudun hybridiin uusiutuvaan energiaan ja OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen.
Autonominen traktori herätti kiinnostusta Ollikkalassa 29.9.2025 Ollikkala- messut järjestettiin Kannuksessa 22.-23.8.2025. Tapahtuma keräsi kahden päivän aikana noin 10 000 kävijää. Messuilla oli mahdollisuus tutustua maatalouden uusiin innovaatioihin, mukaan lukien AgXeedin kehittämään robottitraktoriin, AgBot 5.115T2. AgXeed on Hollannista kotoisin oleva yritys, joka tähtää autonomisen viljelyn edistämiseen ja traktoreiden painon keventämiseen. Robottitraktori liikkuu maksimissaan 14 km/h ja on varustettu useilla eri turvallisuusominaisuuksilla. Robotin autonomisuus perustuu ennalta luotuun karttaan ja reittisuunnitteluun, mutta vaatii silti ihmisen valvontaa ja tukea työtehtävien suorittamisessa. Ollikalassa robottin suorittamat työtehtävät liittyivä niittämiseen ja maanmuokkaukseen. Messuvieraat keskustelivat robottitraktorin hyödyistä ja haasteista, ja monet näkivät sen mahdollisuutena vapauttaa aikaa muille työtehtäville. Se herätti monenlaista mielipidettä maanviljelijöiden keskuudessa ja esimerkiksi hinta nähtiin tärkeänä tekijänä ostopäätöksissä. Vaikka robottitraktori kiinnostaa tulevaisuuden teknologiana, sen käyttöönotto maataloudessa on yhä aikaisessa vaiheessa. Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Centria Bulletin verkkolehdessä 26.09.2025 ja se on luettavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/alykorvamerkista-dataa-maatalouden-arkeen/. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Hanke on saannut Euroopan unionin maatalous- ja maaseuturahoitusta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
