LuomuVirtaa2026 tietoiskut

Tietokorttiin on koostettu LuomuVirtaa2026-tapahtuman tietoiskujen anti: säilörehun valkuaisen merkitys, rikkakasvien hallinta luomumenetelmin, Pohjolan Hedelmä Oy:n tarina, käytännön kokemuksia luomusiementuotannosta, vinkkejä eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen, drooniteknologian mahdollisuudet pellolla, säilörehun typpilannoituskokeet, Alapihan tilan nurmituotanto sekä genomitestauksen hyödyt lypsy- ja emolehmäkarjoissa.

HUOM! Lisätietoja-kohdassa linkit luentotallenteisiin

Maatalouden verkkotekniikan perusteet

Tiedonsiirron tarve ja siirrettävän datan määrä ovat lisääntyneet maatiloilla huomattavasti, ja kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Yhä useampi toimenpide hoidetaan digitaalisesti, oli sitten kyseessä navettatietojen lähettäminen eläinrekisteriin tai viljavuustietojen hakeminen maanäytelaboratoriosta. Kun maatilan tietokone tai lähiverkko on kytketty internetiin, tiedonsiirto on mahdollista mihin tahansa päin maailmaa.

Rakentamalla maatilalle lähiverkko eri rakennusten ja talouskeskuksen välille on mahdollista esi-merkiksi tulostaa suoraan navetasta sisällä olevalle tulostimelle, kopioida varmuuskopiot, tai kat-soa sisältä käsin tuotantorakennukseen asennettuja valvontakameroita sekä hallita esimerkiksi lypsyrobotin tietokonetta etäkäyttöohjelmalla.

Pilvipalvelut puolestaan mahdollistavat tietojen siirron sujuvasti mobiililaitteelta molempiin suun-tiin. Viljelysuunnittelusovelluksen mobiiliversiolla voidaan esimerkiksi noutaa lannoitustiedot tai kirjata jo suunniteltuja tapahtuma toteutuneeksi pellolla työskentelyn aikana. Muita verkko-pohjaisia palveluita voidaan hyödyntää vaikkapa ajolinjojen ennalta suunnitteluun, älykkään traktorin telemetriatietojen tai vikakoodien etälukemisen. Hallinnon palveluista Vipu-palvelun mobiili-versio on varmasti tunnetuin. Vipu-mobiililla voidaan esimerkiksi korjata satellittivalvonnan kuvaristiriitoja lähettämällä paikkatietoon sidottu kuva hallinnolle.

Tämä materiaali on tuotettu Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeessa, joka on toiminut tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja digitalisaation jalkauttajana maatilayrittäjille. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta, kilpailu-kykyä ja uudistumiskykyisyyttä. Hanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallin-noimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa ajalla 1.4.2024-31.5.2026. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskuksesta.

Sähköakustojen laitetoimittajat areenalla – Meet and Greet -tilaisuuksien Sysmä 12.3.2026 ja Hyvinkää 24.3.2026 materiaaleja

Sähköakustojen laitetoimittajat areenalla -tilaisuuksissa Sysmässä 12.3.2026 ja Hyvinkäällä 24.3.2026 osallistujat saivat vastauksia juuri heitä askarruttaviin kysymyksiin. Paikalla oli samalla kertaa useamman laitetoimittajan edustajat sekä puolueeton energianeuvonta näkökulma ja viljelijöiden kokemukset jo toteutetuista akustohankinnoista.

Tilaisuuksien puheenvuorot:

Viljelijöiden kokemuksia akustoista, Manu Hollmén energia-asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

 

Sähköakuston hankintaa harkitsevan muistilista, Kaisa Leipälä, ProAgria Etelä-Suomi, HUME -hanke

Sähköakustojen laitetoimittajien edustajien puheenvuorot:

Sysmässä:

Matti Virta Cactos Oy

Rudi Harlo, Ralos Oy

Lauri Ketola, Enico Oy

 

Hyvinkäällä:

Liisa Teppo, Cactos Oy

Rudi Harlo, Ralos Oy

Jani Korkeakoski, Watula Energy Oy

 

Eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP) yhteisessä maatalouspolitiikassa – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti

Erityiskertomus 09/2026 käsittelee eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) roolia EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tuotannon kehittämisessä ja kestävyyden edistämisessä. Raportissa tarkasteltiin neljän jäsenmaan (Alankomaat, Espanja, Puola ja Ranska) EIP-hankkeita rahoituskaudella 2014-2022 ja siitä ilmenee, että EIP-hankkeiden potentiaalia innovointivälineenä ei ole käytännössä hyödynnetty täysimääräisesti.

Tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että viljelijöiden tarpeita ei ole riittävästi otettu huomioon hankkeiden suunnittelussa. Monet rahoitetuista projekteista eivät suoraan vastanneet maatalouden käytännön haasteisiin, mikä on johtanut heikkoihin innovaatioiden tuloksiin. Vain noin neljännes tarkastetuista hankkeista oli onnistunut täyttämään kaikki neljä innovatiivisen hankkeen kriteeriä. Lisäksi hankkeiden tulosten levittäminen oli puutteellista, mikä rajoitti niiden laajempaa käyttöä ja hyödyntämistä. Hallintovirastojen valintamenettelyissä esiin noussut heikkous ei suosinut innovoivia projekteja, ja kilpailua rahoituksesta oli liian vähän. Komission tulisi parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistaa, että innovaatioita tuottavat hankkeet saavat tarvittavaa tukea, jossa viljelijöiden osallistuminen olisi vahvempaa. Myös hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja julkaisemista olisi kehittävä, jotta niiden vaikutus maatalouteen voisi kasvaa. EIP-toimenpiteen käyttöönotto ja täytäntöönpano vaativat siis kehittämistä, jotta se voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet EU:n kestävän kehityksen tukemiseksi.

Autonomiset ratkaisut maataloudessa – Agritechnica 2025 tuo uutta tehoa ja teknologiaa pelloille

Agritechnica 2025 -messuilla esiteltiin uusimmat autonomiset ratkaisut maatalouteen. Agxeedin Agbotin uudet mallit tarjoavat lisää tehoa ja turvallisuutta, mutta käytännön kokemukset osoittavat haasteita raskaille maille ja lohkojen siirroissa. Fendt toi esiin Xaver-järjestelmän kevyempiin töihin, ja markkinoille on tulossa myös muita robottiratkaisuja. Kehitys etenee, mutta täysi autonomisuus vaatii vielä hienosäätöä.

 

Koonnut: Essi Saarinen, Kpedu

Agritechnica 2025: sähkö- ja hybridivoimansiirrot

Agritechnica 2025 esitteli sähkö- ja hybridivoimansiirtojen uusimmat innovaatiot maatalouskoneissa. Täyssähkötraktorit etenevät kohti kaupallista käyttöä, hybridit parantavat energiatehokkuutta ja vähentävät huoltotarvetta. Suomen olosuhteissa haasteena on akkujen suorituskyky pakkasessa, johon ratkaisuina tarjotaan akun esilämmitystä, latausta lämpimissä tiloissa sekä range-extender-tekniikkaa. Hybridit ovat realistisin vaihtoehto ympärivuotiseen käyttöön.

Tekstin koonnut Teemu Kangas Kpedusta.

Peltorobottipäivä 28.8.2025 Seinäjoki – AgXeed-peltorobotti

Peltorobottipäivä järjestettiin pellonpiennartilaisuutena Seinäjoen keskustan läheisyydessä maatalousyrittäjän pellolla. Tilaisuudessa aiheina olivat:

  • AgXeed-peltorobotin esittely ja demo – Samu Vuorela Hankkija
  • Pellon muokkauskierto – Janne Heikkinen SEAMK
  • Drooniesittely – Olli Korhonen Hankkija
  • Maatalous ja teknologinen kehitys – mitä edessäpäin? – Timo Pajula ja Sari Morri ProAgria

Tilaisuuden jälkeen haastattelin Samu Vuorelaa ja se videoitiin.

Tilaisuudesta tehtiin myös lehtijuttu, joka linkin takana.

Virtuaalilasien testaus ja käyttösovellukset maatalousyrittäjän tarpeisiin

Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa Vertaistekno hankkeen pienryhmäläisen saivat hyvän alustuksen virtuaaliteknologiaan. Alustuksen asiaan pitivät laboratorioinsinööri ja TKI-asiantuntija, molemmat ovat hyvin perehtyneitä virtuaalimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin.

 

Alustuksessa käytiin läpi käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden avulla tehtyjä sovelluksia, sekä laitteistoja. Käytettäviä laitteistoja ja ohjelmistoja ovat muun muassa – droonit, matterport, NeRF (neural radiation field), 3D gaussian splatting, laserkeilaus, optinen ja kamerapohjainen liikkeenkaappaus. Pienryhmäläisille esiteltiin mitä tutkimusta ja virtuaalisuuden hyödyntämistä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo tehty.  Pienryhmäläiset pääsivät itse testaamaan laitteita ja muutamia sovelluksia. Laitteiden testaaminen ja käyttäminen paikan päällä sai kiitosta.

 

Pienryhmäläisten ajatuksia virtuaalisuuden hyödynnettävyydestä maatalousyrittäjän arjessa.

  • Virtuaalisuuden hyödyntäminen uuden koneen tai laitteen toimintojen esittelyssä.
  • Tutustuminen uuteen koneeseen samoin periaattein, ennen ostopäätöstä.
  • Huollon ja kunnossapidon helpottaminen.
  • Huoltokirjojen sähköistäminen.
  • Koneen tai laitteen rakennusvaiheessa esim. työkalujen sopivuus à hankalat paikat.

 

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Horiba pikamitareiden ja Sentron Ph-mittarin testaus kenttäolosuhteissa

Pienryhmäläiset saapuivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampukselle testaamaan Horiban pikamittareita ja Sentronin Ph-mittaria. Tavoitteemme oli testata kenttäolosuhteissa pikamittareiden toimintakuntoon laittamista ja maanäytteistä ravinteiden, sekä Ph:n määrityksiä.

 

Pikamittarit ovat Horiba-merkkisiä mittareita. Mittareilla voidaan mitata natriumia, kaliumia, calsiumia sekä nitraatti-ionia. Pikamittarit kalibroitiin valmiilla kalibrointinesteellä, koska viimeisimmästä mittauksesta oli kulunut pitkä aika. Mittaukset voidaan tehdä suoraan pelto-olosuhteissa.

 

Ph-mittari on Sentron merkkinen. Mittari tarvitsee erillisen matkapuhelin sovelluksen, jonka voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi. Mittari liitetään matkapuhelimeen bluetoothin kautta. Mittaukset voidaan tehdä OnLine-mittauksina, vaikka suoraan pellolla ja samalla saadaan sijainti mittauksien suoritus paikalle.

 

Testauksessa suoritus tapahtui kuitenkin siten, että otimme maanäytteet peltolohkolta ja teimme analyysit Ilmajoen kampuksen laboratoriotiloissa. Horiban pikamittareille teimme uuttoliuoksen ja mittauksien jälkeen kirjasimme tulokset ylös. Sentron mittarille otimme maanäytteistä sankoihin muutamia osanäytteitä ja testasimme laboratoriossa Ph:ta. Mittaustulokset otimme ylös.

 

Maanäytteet lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon ja tulosten saavuttua vertasimme meidän tuloksiamme virallisiin tuloksiin. Kävimme myös pienryhmäporukalla vierailulla laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin. Vertailun tulokset osoittautuivat Ph-mittauksien osalta samoiksi molemmissa mittauksissa. Ravinnemittauksissa akkreditoidun laboratorion mittaustavan selvittäminen on vielä kesken tietokorttia tehdessä.

 

Pienryhmän ajatuksia mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä kenttäolosuhteissa.

  • Ph-mittauksen avulla saadaan helposti kalkituksen tarve selvitettyä. Nähdään myös lohkon sisäiset vaihtelut tarkasti.
  • Jos pellon viereisissä ojissa on vesi korkealla ja pellon muoto on huono, siten että toinen pää peltoa on melko lähellä ojassa olevan veden pinnan tasoa. Voi Ph-mittarilla tarkastaa ko. kohdan Ph:n.
  • Ravinnemittarit olivat aluksi valmisteluineen hankalia käyttää, mutta kun mittauksia tekisi rutiinin omaisesti asia varmasti helpottuisi.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.