Virtuaalilasien testaus ja käyttösovellukset maatalousyrittäjän tarpeisiin 9.12.2025 Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalilaboratoriossa Vertaistekno hankkeen pienryhmäläisen saivat hyvän alustuksen virtuaaliteknologiaan. Alustuksen asiaan pitivät laboratorioinsinööri ja TKI-asiantuntija, molemmat ovat hyvin perehtyneitä virtuaalimaailmaan ja sen mahdollisuuksiin. Alustuksessa käytiin läpi käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden avulla tehtyjä sovelluksia, sekä laitteistoja. Käytettäviä laitteistoja ja ohjelmistoja ovat muun muassa – droonit, matterport, NeRF (neural radiation field), 3D gaussian splatting, laserkeilaus, optinen ja kamerapohjainen liikkeenkaappaus. Pienryhmäläisille esiteltiin mitä tutkimusta ja virtuaalisuuden hyödyntämistä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa jo tehty. Pienryhmäläiset pääsivät itse testaamaan laitteita ja muutamia sovelluksia. Laitteiden testaaminen ja käyttäminen paikan päällä sai kiitosta. Pienryhmäläisten ajatuksia virtuaalisuuden hyödynnettävyydestä maatalousyrittäjän arjessa. Virtuaalisuuden hyödyntäminen uuden koneen tai laitteen toimintojen esittelyssä. Tutustuminen uuteen koneeseen samoin periaattein, ennen ostopäätöstä. Huollon ja kunnossapidon helpottaminen. Huoltokirjojen sähköistäminen. Koneen tai laitteen rakennusvaiheessa esim. työkalujen sopivuus à hankalat paikat. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Horiba pikamitareiden ja Sentron Ph-mittarin testaus kenttäolosuhteissa 9.12.2025 Pienryhmäläiset saapuivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ilmajoen kampukselle testaamaan Horiban pikamittareita ja Sentronin Ph-mittaria. Tavoitteemme oli testata kenttäolosuhteissa pikamittareiden toimintakuntoon laittamista ja maanäytteistä ravinteiden, sekä Ph:n määrityksiä. Pikamittarit ovat Horiba-merkkisiä mittareita. Mittareilla voidaan mitata natriumia, kaliumia, calsiumia sekä nitraatti-ionia. Pikamittarit kalibroitiin valmiilla kalibrointinesteellä, koska viimeisimmästä mittauksesta oli kulunut pitkä aika. Mittaukset voidaan tehdä suoraan pelto-olosuhteissa. Ph-mittari on Sentron merkkinen. Mittari tarvitsee erillisen matkapuhelin sovelluksen, jonka voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi. Mittari liitetään matkapuhelimeen bluetoothin kautta. Mittaukset voidaan tehdä OnLine-mittauksina, vaikka suoraan pellolla ja samalla saadaan sijainti mittauksien suoritus paikalle. Testauksessa suoritus tapahtui kuitenkin siten, että otimme maanäytteet peltolohkolta ja teimme analyysit Ilmajoen kampuksen laboratoriotiloissa. Horiban pikamittareille teimme uuttoliuoksen ja mittauksien jälkeen kirjasimme tulokset ylös. Sentron mittarille otimme maanäytteistä sankoihin muutamia osanäytteitä ja testasimme laboratoriossa Ph:ta. Mittaustulokset otimme ylös. Maanäytteet lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon ja tulosten saavuttua vertasimme meidän tuloksiamme virallisiin tuloksiin. Kävimme myös pienryhmäporukalla vierailulla laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin. Vertailun tulokset osoittautuivat Ph-mittauksien osalta samoiksi molemmissa mittauksissa. Ravinnemittauksissa akkreditoidun laboratorion mittaustavan selvittäminen on vielä kesken tietokorttia tehdessä. Pienryhmän ajatuksia mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä kenttäolosuhteissa. Ph-mittauksen avulla saadaan helposti kalkituksen tarve selvitettyä. Nähdään myös lohkon sisäiset vaihtelut tarkasti. Jos pellon viereisissä ojissa on vesi korkealla ja pellon muoto on huono, siten että toinen pää peltoa on melko lähellä ojassa olevan veden pinnan tasoa. Voi Ph-mittarilla tarkastaa ko. kohdan Ph:n. Ravinnemittarit olivat aluksi valmisteluineen hankalia käyttää, mutta kun mittauksia tekisi rutiinin omaisesti asia varmasti helpottuisi. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta -webinaari 4.12.2025 5.12.2025 Webinaarissa pureudutaan rypsinviljelyn ajankohtaisiin mahdollisuuksiin ja käytännön ratkaisuihin erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen ja pidemmät kasvukaudet avaavat uusia mahdollisuuksia öljykasvien viljelylle pohjoisemmassa, ja tämä on tilaisuus, joka viljelijöiden kannattaa hyödyntää. Asiantuntijat tarjoavat kattavan tietopaketin viljelytekniikoista ja kasvukauden toimenpiteistä, teknologisista ratkaisuista ja sovelluksista sekä markkinaseurannasta ja hinnoittelusta. Lisäksi tarkastellaan sadon markkinointia ja taloudellista kannattavuutta esimerkkilaskelman avulla. Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä ja konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla viljelijä voi tehdä oikea aikaisia päätöksiä ja kehittää tilan tuotantoa. Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta. Olli-Pekka Ruponen kertoi puheenvuorossaan, että lajikevalinta ja viljelytekniikka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta, ja synteettiset lajikkeet ja teknologiset työkalut helpottavat viljelyä. Lisäksi hän korosti markkinaseurannan ja hintakiinnitysten merkitystä taloudellisen tuloksen varmistamiseksi. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa ja ravinteiden käyttöä pitkällä aikavälillä. Jari Huikuri puolestaan nosti esiin tuotantokustannusten hallinnan tärkeyden: laskelmat paljastavat, miten eri kustannuserät vaikuttavat tulokseen. Koneiden ja rakennusten kustannuksia voidaan pienentää yhteiskoneilla, urakoinnilla ja harkituilla investoinneilla. Hän kannustaa viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi. Maan kasvukunnon asiantuntijana hän painotti myös viljelykierron ja maan kasvukunnon hoitoa, jotka ovat pitkäjänteisiä keinoja parantaa tuotannon tehokkuutta. Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta, jonka aikana järjestettiin rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa.
Tekoja, tukea ja tulevaisuutta – Monimuotoisuutta maatiloille -tilaisuuden esitysmateriaalit (12.11.2025) 13.11.2025 Tilaisuuden ohjelma: 12.00-12.05 Tervetuloa, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu 12.05-12.40 Maatalouden monihyötyiset kosteikot, Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 12.40-13:15 Lintukosteikot maaseudulla, kokemuksia SOTKA-kosteikot -hankkeesta, Holtti Hakonen, suunnittelija, Suomen riistakeskus 13.15-13.30 Tauko 13.30-13.55 Tuottajajärjestöjen tiekartta kannustaa lisäämään monimuotoisuutta, Jukka Rantala, Ilmasto-, ympäristö-, ilmastonmuutos- ja tukivalmisteluasiantuntija, MTK 13.55-14.20 Monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja monimuotoisuuden tuomat hyödyt viljelijänäkökulmasta, Kimmo Piippo, maa- ja metsätalousyrittäjä, Joutsenkosken luomutila 14.20-14.45 Monimuotoisuuteen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ja tukipolitiikka, Kalle Hellström, Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, ProAgria Pohjois-Suomi 14.45-15.00 Keskustelua ja kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu Tilaisuuden järjestivät seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon ja Kosteikko-osaaminen kasvuun.
Monipuoliset turvemaat: Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuman esitysmateriaalit (1.10.2025) 1.10.2025 Tapahtuman ohjelma: 9.30–10.00: Ilmoittautuminen ja kahvit 9.45: Linjat aukeavat etäosallistujille 10.00–10.10: Tervetuloa! Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia turvemaille, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 10.10–11.20: Teema 1: Biohiilen monet mahdollisuudet 10.10–10.30: Turvemaiden käytön mahdollisuudet alue- ja maaperäominaisuuksien mukaan, Matias Virta, ennallistamisasiantuntija, Tapio Oy 10.30–10.50: Biomassan kasvatus entisellä turvetuotantoalueella, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Risto Lauhanen, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 10.50–11.00: Raaka-aineet biohiilen tuotantoon ja biohiili vedenpuhdistajana, Annika Sormunen, hankekehityspäällikkö, GRK Infra Oy 11.00–11.20: Biohiilen mahdollisuudet hiilimarkkinoilla, Marianne Tikkanen, Co-founder and Head of Standard, Puro.earth Oy 11.20–12.20: Omakustanteinen lounas. Esittelypisteisiin tutustumista ja verkostoitumista. 12.20–13.20: Teema 2: Energiaa turvemailta 12.20–12.40: Aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa turvemailla, Tiina Mattila, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu ja Pauliina Mattila, TKI-asiantuntija, Centria ammattikorkeakoulu 12.40–12.55: Biokaasun raaka-aineita turvemailta, Pauli Lämsä, Kirjavalan tila 12.55–13.20: Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien erillisviljelystä systeemitason ratkaisu kestävään turvemaiden viljelyyn karjatiloille, Essi Tahvola, kehityspäällikkö, Atria Oyj 13.20–13.30: Tauko 13.30–14.35 Teema 3: Turvemaiden vettäminen 13.30–13.45: Mitä EU:n ennallistamisasetus tarkoittaa turvepeltojen käytölle? Tuuli Orasmaa, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö 13.45–14.10: Kosteikon elinkaari suunnittelusta toteutukseen ja hoitoon, Juha Siekkinen, suunnittelubiologi, Kosteikkomaailma 14.10–14.30: Kommenttipuheenvuoro ja keskustelua – rahoitusta, liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinattomia hyötyjä, Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö 14.30–14.35: Kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu 14.35–15.00: Esittelypisteisiin tutustumista, verkostoitumista ja iltapäiväkahvit Tapahtuman järjestivät Oulun ammattikorkeakoulu ja ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö sekä seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: Kosteikko-osaaminen kasvuun, Biohiilen aika – Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon, EKOENERGIA – Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ekoenergia – toimintamalli maaseudun hybridiin uusiutuvaan energiaan ja OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen.
Autonominen traktori herätti kiinnostusta Ollikkalassa 29.9.2025 Ollikkala- messut järjestettiin Kannuksessa 22.-23.8.2025. Tapahtuma keräsi kahden päivän aikana noin 10 000 kävijää. Messuilla oli mahdollisuus tutustua maatalouden uusiin innovaatioihin, mukaan lukien AgXeedin kehittämään robottitraktoriin, AgBot 5.115T2. AgXeed on Hollannista kotoisin oleva yritys, joka tähtää autonomisen viljelyn edistämiseen ja traktoreiden painon keventämiseen. Robottitraktori liikkuu maksimissaan 14 km/h ja on varustettu useilla eri turvallisuusominaisuuksilla. Robotin autonomisuus perustuu ennalta luotuun karttaan ja reittisuunnitteluun, mutta vaatii silti ihmisen valvontaa ja tukea työtehtävien suorittamisessa. Ollikalassa robottin suorittamat työtehtävät liittyivä niittämiseen ja maanmuokkaukseen. Messuvieraat keskustelivat robottitraktorin hyödyistä ja haasteista, ja monet näkivät sen mahdollisuutena vapauttaa aikaa muille työtehtäville. Se herätti monenlaista mielipidettä maanviljelijöiden keskuudessa ja esimerkiksi hinta nähtiin tärkeänä tekijänä ostopäätöksissä. Vaikka robottitraktori kiinnostaa tulevaisuuden teknologiana, sen käyttöönotto maataloudessa on yhä aikaisessa vaiheessa. Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Centria Bulletin verkkolehdessä 26.09.2025 ja se on luettavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/alykorvamerkista-dataa-maatalouden-arkeen/. Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Hanke on saannut Euroopan unionin maatalous- ja maaseuturahoitusta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Lelyn CowLocator herätti kiinnostusta Vertaistekno-hankkeen pienryhmätapaamisessa 22.9.2025 Vertaistekno-hanke on vuosina 2024–2025 toteutettava valtakunnallinen maatilojen kehittämisen yhteistyöhanke, jossa kerätään ja jaetaan käytännönläheistä tietoa uusien teknologioiden käyttöönotosta maatiloilla. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yrittäjille oppiminen vertaiskokemusten kautta sekä omakohtaisten kokemusten kerryttäminen uusien teknologioiden parissa. Lelyn Cow Locator – paikannusjärjestelmä tuo tilalliselle säästöä työajassa sekä selkeyttää työntekoa. Loukasten tilalla lehmät asuvat neljän robotin pihattonavetassa, joka on valmistunut viisi vuotta sitten. Uutta pihattonavettaa suunnitellessa tilalliset ovat halunneet panostaa eläinten hyvinvointiin sekä järkevöittää työmäärää. Viljelijä Anna Dännback kertookin, että: ”Navetta on lehmien koti. Mikäli lehmillä on navetassa kaikki hyvin, niin silloin on kaikki hyvin myös ihmisillä, jotka työskentelevät siellä lehmien kanssa”. Nhk:n robottimyynnin päällikkö Juuso Kukkola kertoo, että Lely CowLocator- paikannusjärjestelmää myydään Suomessa noin 3 kappaletta vuodessa pääosin navetoihin, jossa on 4 tai useampia lypsyrobotteja. Loukasten tilalla on päädytty ratkaisuun, jossa Lelyn CowLocator-paikannusjärjestelmä on käytössä 96 metrin matkalla pihattonavettaa pois lukien osastot navetan alkupäästä. Nämä osastot ovat varattuina sairaita ja erityistä tarkkailua vaatia eläimiä varten, jolloin karjanhoitajan tulisi myös tuntea sen alueen eläimet huolineen. Loukasten tilan pihattonavetasta löytyy 16 paikannusantennia, jotka roikkuvat katosta ja ovat yhteydessä lehmien kaulapantojen respondereihin. Niiden avulla lehmät ovat helppo löytää. Kaulapannat keräävät monenlaista dataa lehmistä muun muassa terveyteen ja kiimaan liittyvät havainnot. Paikannusjärjestelmän avulla kyseisen lehmän löytäminen navetasta on nopeampaa ja hyöty korostuu erityisesti uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden saapuessa tilalle. Datan määrä – hyötyä ja haasteita CowLocator toimii osana Lely Horizon -tuotannonhallintaohjelmaa, jonka kautta on mahdollista kerätä ja yhdistää eri osa-alueiden tiedot maitotiloilla. Ohjelma tarjoaa tiedon siemennettävistä lehmistä ja paikannuksen avulla nämä kyseiset lehmät on helppo löytää ja hakea siementäjää varten valmiiksi paikalle. Kääntöpuolena omassa puhelimessa olevalle ohjelmalle on suuri datatulva, joka ei tunne työaikoja vaan kuormittaa tilallista ja työntekijöitä viesteillään myös työvuoron ulkopuolella ja loma-aikoina. Dataa onkin tiloilla saatavissa nykyään niin paljon, että yrittäjän itse tulee tarkasti myös osata rajata mitä tietoja heidän tilallansa halutaan seurata ja miten kerättyä tietoa voi hyödyntää. Toisaalta arjessa, jos dataa ei yhtäkkiä olekaan saatavilla totuttuun tapaan työnteko vaikeutuu. Pienryhmäläisten kokemukset – selkeyttä, säästöä ja realismia Tilakäynnin jälkeen järjestetyssä pienryhmähaastattelussa korostuivat näkökulmat, jotka puhuvat järjestelmän toimivuuden puolesta. Puheenvuoroissa tuli esille paikannusjärjestelmän käytön selkeys ja helppous, sekä myös tilakäynnillä saadun tiedon luotettavuus aidon käyttäjäkokemuksen kautta. Kommentit korostivat järjestelmän käytön selkeyttä, helppoutta ja luotettavuutta: ”Uutena työntekijä tai harjoittelijana tilalla töihin tarttuminen olisi varmasti helpompaa ja säästäisi työaikaa.” “Tiedon saanti oli sujuvaa ja järjestelmä toimi hyvin yhteen muun navettateknologian kanssa.” “Paikannusjärjestelmä vaikutti todella toimivalta – lehmät löytyivät nopeasti ja järjestelmä oli helppo ymmärtää.” Huolenaiheena pienryhmässä nousi järjestelmän taloudellinen kannattavuus erilaisilla tiloilla: ” Jos omalle tilalle miettisi niin riippuisi paljon tilakoosta, että jos on tosi paljon lehmiä niin voisi olla järkevää hankkia.” ”Mikäli on paljon ulkopuolista työvoimaa tai robottien määrä nousee yli kolmeen niin voisi olla hankintana järkevä.” Keskustelua käytiin myös sen tiimoilta, että vielä maitotilalta saatava data ei pysty korvaamaan ihmisen osaamista vaan on lähinnä tukena ihmisen tekemässä työssä. Pienryhmäläisten kokemus hankkeen järjestämästä tutustumiskäynnistä Loukasten tilalle oli hyvin positiivinen kaiken kaikkiaan, ja samalla he saivat paikannusjärjestelmän lisäksi muutakin uutta tietoa navetan uusista teknologioista. Katso lyhyt video laitteen toiminnasta YouTube-kanavalta. Videon linkki: https://youtu.be/ANF-mBb1odc Lisätietoja: Isa Vuohelainen Opetusassistentti, Hämeen ammattikorkeakoulu isa.vuohelainen@hamk.fi
NIR-mittaustekniikka testissä tilatasolla 8.9.2025 Lapin ammattikorkeakoulun pienryhmä testasi Vertaistekno hankkeessa kahta eri NIR-mittauslaitetta, jotka on kehitetty tilatasolla käytettäväksi. Pienryhmäläiset saivat laitteet testiin noin viikon ajaksi omaan työympäristöön. Testattavat laitteet olivat Dinamica Generalen X-NIR ja John Deeren HarvestLab 3000. Molemmat laitteet saivat hyvää palautetta käytettävyydestä. Toinen laitteista oli kannettava, akuilla toimiva laite, jonka voi viedä auman tai paalin luo ja tehdä analyysin siellä missä tarvitaan. Toinen laitteista vaatii toimiakseen verkkovirran, joka hieman rajoitti laitteen käyttöympäristöä. Käyttöliittymä koettiin molemmissa laitteissa kuitenkin helpoksi ja selkeäksi. ”Helppokäyttöisiä oli molemmat laitteet. Kannettava laite helppo käytettävyyden kannalta.”(Haastateltava 1.) Pienryhmäläiset toivat esiin myös todellisia käyttökohteita, joissa laitteista voisi olla hyötyä heidän työssänsä. Toisella testitilalla tehdään ruokintasuunnitelmat itse lampaille. ”- lampolalle jauhetaan aina ape paaleista, jolloin jokapäiväisessä käytössä voisi olla erittäin paljon hyötyä.” (Haastateltava 2.) Laitteiden vaikuttavuutta työn sujuvuuteen arvioitiin seuraavasti: ”Ruokinnansuunnitteluun voisi olla vaikuttavuutta ja sitä myöten sujuvuuteen.-” (Haastateltava 1.) Kyseisten laitteiden investointi omalle tilalle nähdään kuitenkin tässä vaiheessa melko epätodennäköisenä. ”-Siinä vaiheessa, jos sellasen hommaa niin kyllä sille käyttöäkin pitää olla, että se maksaisi itsensä takaisin.” (Haastateltava 2.) Laitteiden testijakso nähtiin kuitenkin hyvänä, koska kokemusta ja tietoa kyseisistä laitteista ei tilallisilla juurikaan ollut. ”Mielenkiintoista päästä testailemaan tällaisia laitteita, koska aiempaa kokemusta näistä ei ollut. Nyt on tietoa näistäkin pohjalla.” (Haastateltava 2.) Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Hankkeen mahdollistaa EU:n maaseuturahoitus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.
Muovijätteiden käsittelyohjeet maatiloille (päivitetty 1/2026) 4.6.2025 Tiedätkö miten maatalouden muovijätteet lajitellaan ja hävitetään maatilalla? Oheiset ohjeet voi tulostaa vaikka navetalle tai toimistoon helpottamaan muovijätteen asianmukaista hävittämistä. Mitä LAJITELTU MAATALOUSMUOVIJÄTE on ja miten siitä pääsee eroon? Mitä PAKKAUSMUOVIT ovat ja miten niistä pääsee eroon? Mitä SEKALAINEN MUOVIJÄTE on ja miten siitä pääsee eroon? Tietokortit on tuotettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin ja MTK Pohjois-Savon yhteistyössä toteutettavassaKestävä maatalousmuoviketju, KeMu-hankkeessa. Hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta.
Opinnäytetyö: Teemahaastattelu naisjohtajuudesta ja tasa-arvosta maatiloilla 8.5.2025 Opinnäytetyötään varten Lääveri haastatteli viittä maatilan naisjohtajaa. Haastatellut yrittäjät käyttävät omassa puheessaan sukupuolineutraaleja ja ammattia kuvaavia termejä, kuten maatalousyrittäjä, maanviljelijä tai yrittäjä. Nais-etuliite koettiin turhaksi, koska johtajuus-termi on tehty kuvamaan kaikkia johtajia, sukupuolesta riippumatta. Samaan aikaan jokainen tiedosti, että etuliitteen tarkoituksena on nimenomaan korostaa epätasaista sukupuolijakaumaa johtotason tehtävissä. Kaikki haastateltavat toivoivat, että yhteiskunnan suhtautuminen naisjohtajuuteen muuttuisi neutraaliksi ja maatilojen naisjohtajien olemassaolo koettaisiin täysin normaaliksi asiaksi, eikä siitä tehtäisi numeroa. Vaikka kaikkien haastateltavien nykyisissä työtehtävissään tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvatkin, oli valitettavasti jokainen kuitenkin jossain vaiheessa uraansa saanut osakseen epätasa-arvoista ja/tai epäasiallista kohtelua. Yksi haastateltavien neuvoista muille naisjohtajille olikin, että epäasiallisesti kohtelusta tulee huomauttaa, joskin mitättömämmät kommentit voi jättää omaan arvoonsa. Lisäksi ohjeissa muille naisjohtajille tärkeimpinä asioina esiin nousivat muun muassa omaan ammattitaitoon ja arvomaailmaan luottaminen, omana itsenä oleminen sekä nöyristelystä eroon pääseminen. Kehotettiin, että ”pitäisi pystyä olemaan riittävän jämäkkä, ettei ole se kynnysmatto.” Neuvottiin ottamaan tilaa keskusteluissa ja olemaan ylpeästi juuri sellainen kuin on, eikä anna ihmisten ns. pienentää itseään.
