Tietopaketti hevosenlannan kompostoinnista julkaistu Thinglink-alustalla!

Tietopaketti perustuu Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi -hankkeen tuloksiin, joissa kokeiltiin apevaunun käyttöä hevosenlannan kompostoinnissa pohjoissavolaisilla hevostalleilla. Lisäksi paketti sisältää yleistä tietoa kompostoinnista sekä apevaunun ominaisuuksista ja soveltuvuudesta tähän tarkoitukseen.

Potential of Wetlands and Biochar in Managing Ecological Impacts of Peatland-Based Agriculture

Kosteikot toimivat veden välivarastoina ja viivyttävät vettä valuma-alueilla, sitovat ravinteita ja kiintoainesta, vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä sekä tarjoavat monimuotoisia elinympäristöjä. Biohiili taas toimii mm. lisäsuodatinmateriaalina vedenpuhdistuksessa. Ravinteilla ladattu biohiili voidaan palauttaa maaperään hiilivarastoksi ja/tai maatalouden arvoketjuihin.

EU:n osarahoittamien Biohiilen aika: Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä-, Kosteikko-osaaminen kasvuun– ja Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeiden posteri Potential of Wetlands and Biochar in Managing Ecological Impacts of Peatland-Based Agriculture – Agriculture, Water Management and Protection, Carbon Storages, and Diverse Habitats esittelee toimintamallin, jossa turvepelto muutetaan kosteikoksi ja kosteikkoviljelyalueeksi, josta saatavaa biomassaa hyödynnetään edelleen biohiilen tuotannossa ja käytössä. Ympäristöhyötyjen lisäksi lähestymistapa tarjoaa mielenkiintoisia taloudellisia mahdollisuuksia.

Agrinnovation Magazine nro 11

Lehti esittelee, kuinka digitaaliset ratkaisut, tekoäly ja robotiikka mullistavat EU:n maataloutta, metsätaloutta ja maaseutualueita. Esimerkkejä ovat älykkäät kastelujärjestelmät, automaattinen lypsy, pölyttäjien terveyden seuranta ja mikroviljelmien robotiikka. Mukana on EIP-AGRI-toimintaryhmien ja Horizon-hankkeiden innovaatioita, jotka parantavat tuottavuutta, kestävyyttä ja resurssitehokkuutta. Lehti korostaa myös osaamisen kehittämistä, elinikäistä oppimista ja digitaalisen kuilun kaventamista maaseudulla. Lisäksi esitellään palkittuja hankkeita ja käytännön esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa. Tavoitteena on tukea älykästä, ilmastokestävää ja kilpailukykyistä maataloutta.

Tietokorttisarja biokaasulaitoksen perustamisen tueksi

Tietokortit tarjoavat tietoa biokaasulaitoksen perustamiseen liittyvistä asioista, kuten lupa-asioista ja sopivan biokaasuteknologian valinnasta. Lisäksi korteissa käsitellään biometaanin jalostusta, myyntiä ja jakelua koskevia vaatimuksia. Tietokortit sisältävät myös hyödyllistä tietoa mädätteen separointitekniikoista sekä käytännön vinkkejä biokaasulaitoksen suunnitteluun. Tietokortit on suunnattu toimijoille, jotka suunnittelevat biokaasulaitoksen perustamista. Tietokortit on tuotettu Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittamassa Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta) -hankkeessa.

Kulttuurireitit ja kansainvälistyminen (webinaarin materiaali)

Taideaktiviteetit, kulttuuriperintö, arkkitehtuuri, tapahtumat, museot, paikallinen elämäntapa ja ruoka ovat kaikki kulttuurimatkailun voimavaroja. Kulttuurimatkailutuote on matkailijoille myytävä, kulttuurisia elementtejä sisältävä matkailutuote. Se voi olla taideteos, kulttuurituotanto, tapahtuma, osallistava taidetyöpaja tai mikä tahansa kulttuurisen sisällön yhdistävä majoitus- ja ohjelmapaketti. Olennaista on, että se tuotetaan matkailijaa ajatellen, hänen tarpeensa huomioiden, paikallisia voimavaroja arvostaen ja liiketoiminnallisin perustein (Visit Finland, 2022).

Kulttuurireittien kehittäminen on vasta viime vuosina lähtenyt kunnolla käyntiin Suomessa. Reittien muotoilun tavoitteena on tuotteistaa kohdetta, kehittää alueen elinvoimaisuutta ja pidentää viipymää. Sisällöt ja reittien tarinat ohjaavat kohteen profiloitumista, tuotteistamista ja markkinointia. Lue lisää blogista, kuinka syntyi tarinallisia kulttuurireittejä Ylä-Savoon Iisalmen seuduille.

Katso alta webinaarin diat täältä

 

Älykorvamerkistä dataa maatalouden arkeen.

Älykorvamerkki, kuten DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi, on tuonut merkittäviä etuja maatalousyrittäjille, kuten Päivi ja Pekka Maaninkalle, jotka käyttävät järjestelmää lehmiensä käyttäytymisen seuraamiseen. Järjestelmä hyödyntää RFID-teknologiaa lehmien sijainnin ja käyttäytymisen tarkkailemiseen, joka helpottaa muun muassa kiimojen, ruokintapaikkojen ja sairastumisten havaitsemista.

DeLavalin DeepBlue-tekoäly analysoi kerättyä dataa, mikä auttaa tilallisia, kuten Maaninkoja, tehostamaan toimintaansa ja parantamaan eläinten hyvinvointia. Käyttäjät, kuten opiskelijat ja maatalousyrittäjät, ovat kokeneet järjestelmän helppokäyttöiseksi ja selkeäksi, mikä lisää työn sujuvuutta.

Pienryhmätapaamiset edistävät tietojen vaihtoa sinfomista yritystoimintaa, ja erityisesti käyttäytymisanalyysi on saanut runsaasti positiivista palautetta. Maaninkojen mukaan järjestelmä on myös tuonut säästöjä eläinlääkärikustannuksissa ja parantanut tilan tehokkuutta. Haasteena on kuitenkin se, että liiallinen tieto voi aiheuttaa huolta eläinten tilasta ilman konkreettista syytä. Kaiken kaikkiaan älyteknologiat, kuten DeLaval Plus, osoittavat suurta potentiaalia maatalouden tulevaisuudessa.

Tarkempi kertomus pienryhmätapaamisesta sekä kommentit järjestelmästä on julkaistu Centria-ammattikorkeakoulun verkkolehdessä Centria Bulletissa 04.03.2025 ja on luettavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/alykorvamerkista-dataa-maatalouden-arkeen/.

Vertaistekno-hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Hanke on saannut  Euroopan unionin maatalous- ja maaseuturahoitusta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025 välisenä aikana.

Maataloustuotannon tehostaminen nanokuplilla – video

Nanokuplien vaikutuksia tutkittiin yhteistyössä alkutuotannon toimijoiden kanssa ja käyttökokemuksen ja tutkimustulosten karttumisen myötä edistettiin happinanokuplateknologian kehitystyötä.

Vuosina 2022-2024 toiminut hanke sai EIP-agrirahoitusta maaseuturahastosta ja hankkeessa olivat mukana Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDER, EOD Oy, Robbe’s Lilla Trädgård Ab, Nonre Oy ja Agrifutura Tomaatit Oy.

Living Lab -toiminnan käsikirja

Osana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Living Lab Data -hanketta ProAgria on tuottanut käsikirjan, jossa tarkastellaan maatiloilta kerättävän datan laatukriteereitä ja sen käsittelyyn liittyviä sopimuskäytäntöjä Living Lab -verkoston kontekstissa. Käsikirja tarjoaa katsauksen siihen, miten Living Lab -toimintaa toteutetaan turvallisesti ja tehokkaasti, varmistaen toiminnan hyödyllisyys kaikille verkoston osapuolille.
Ensimmäisessä osassa keskitytään datan laadullisiin vaatimuksiin, kuten tarkkuuteen,
yhtenäisyyteen, relevanssiin sekä muihin tärkeisiin laatutekijöihin, joita tarvitaan korkealaatuisen ja tutkimuksen tarpeisiin soveltuvan datan keräämiseksi. Seuraavissa osissa käsitellään sopimuksia sekä kriteerejä jotka ohjaavat maatilojen ja verkostoa hyödyntävien tahojen yhteistyötä. Käsikirja sisältää myös katsauksen korvausperiaatteisiin, joilla pyritään varmistamaan, että maatilayritysten osallistuminen Living Lab -toimintaan on oikeudenmukaista ja kannustavaa.

Käsikirja on suunnattu niin tutkimus- ja kehitystoiminnan parissa työskenteleville tahoille kuin muillekin verkoston toimintaan osallistuville osapuolille, kuten maatalousyrittäjille.

Opinnäytetyö: Progut-rehuinnovaation vaikutukset luomulehmien maidontuotantoon

Lypsylehmä on märehtijä, jolla on ainutlaatuinen kyky muuntaa ihmiselle syötäväksi
kelpaamaton nurmirehu meille hyödynnettävään muotoon maidoksi tai lihaksi. Märehtijän
monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä pystyy myös muodostamaan itse ravintoaineita,
kuten haihtuvia rasvahappoja, joita lehmä käyttää pääsääntöisenä energianlähteenään.
Pötsissä elävä mikrobisto muodostaa ainutlaatuisen ekojärjestelmän, joka pystyy pilkkomaan
rehua. Muun muassa näitä märehtijöiden erityisominaisuuksia on pyritty parantamaan
rehuaineina käytetyillä hiivapohjaisilla valmisteilla, jotka muuntavat pötsin olosuhteita
mikrobistolle suotuisammiksi ja edistävät haihtuvien rasvahappojen tuotantoa.
Hankkija on tuonut markkinoille oman innovaationsa Progutin eli hydrolysoidun
panimohiivan. Hydrolysaatio pilkkoo hiivan eri kerroksissa sijaitsevat ainesosat pienempään,
eläimelle paremmin hyödynnettävään muotoon. Progutin on todettu lisäävän pötsimikrobien
määrää ja aktiivisuutta, edistävän haihtuvien rasvahappojen (erityisesti propionihapon)
muodostumista, edistänyt rehun hyödyntämistä ja parantanut lehmien tuotosta. Progut sitoo
itseensä taudinaiheuttajia eläimen suolistossa, suosii hyödyllisiä suolistomikrobeja ja siten
parantaa eläinten vastustuskykyä. Lypsylehmillä tämä on tutkimuksissa näkynyt laskeneena
maidon solupitoisuutena.
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on luomumaidontuotantoon erikoistunut tila, joka otti
Progutin kokeiltavaksi lehmien ruokintaan alkusyksystä 2023. Progut jaettiin lypsyrobotilla
houkutusrehussa. Positiivisten tulosten myötä Hankkijan ja Mustialan välisestä yhteistyöstä
heräsi idea opinnäytetyöaiheesta, joka toteutettiin nyt vuonna 2024. Hankkija toimi työn
yhteistyökumppanina.
Työssä vertailtiin lehmien tuotokseen ja syöntiin liittyvää dataa kahden eri ajanjakson (ennen
ja jälkeen Progutin käytön aloituksen) välillä. Vertailua tehtiin sekä karjatasolla että myös
maitotuotostietojen osalta yksilötasolla, jossa lehmät oli vielä jaettu tuotosvaiheen mukaisiin
ryhmiin. Tuloksissa nähtiin kuiva-aineen syönnin lisääntyminen, päivämaitotuotoksen kasvu,
rehuhyötysuhteen paraneminen ja maidon solumäärän pieneneminen Progut-jaksolla.
Tulokset viittaavat siihen, että Progut on edistänyt lehmien pötsimikrobien määrää ja
aktiivisuutta, lisännyt haihtuvien rasvahappojen tuotannon kautta energian saantia ja
parantanut lehmien vastustuskykyä.

Kylät yli kuntarajojen- hanke käyntiin Ikaalisista käsin

Kylät yli kuntarajojen -kehitystyö keskittyy älykkäiden ratkaisujen ja kumppanuuksien luomiseen kylä-, kunta- ja maakuntarajoja ylittäen.  Ikaalisten kehittämisyhtiön ja kaupungin sekä Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke vuosille 2024–2027 ja saa rahoitusta Euroopan maaseuturahastolta sekä Pirkanmaan ELY:ltä. Hankkeessa ovat kumppanina useat paikalliset ja alueelliset toimijat mm. Leader-ryhmät sekä Pirkan kylät.

Kehitystyössä keskitytään kolmeen teemaan: asumiseen ja elämiseen kylissä, työn ja yrittäjyyden tukemiseen sekä maaseudun monikanavaisten palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja vetovoiman lisääminen ja kylien kehittäminen vierailujen, asumiskokeilujen sekä monipaikkaisen työn ympäristöinä. Hanke pyrkii myös levittämään älykäs kylä -toimintamalleja laajemmin Pirkanmaalla.

Avoimet virtuaaliset työpajat, kumppanuuspöytä työskentely, kyläkäynnit sekä kylien tapahtumat tarjoavat osallistumisen vaihtoehtoja ja osallistumisen mahdollisuuksia kehittämistyöhön.