Maatalouden verkkotekniikan perusteet 29.5.2026 Tiedonsiirron tarve ja siirrettävän datan määrä ovat lisääntyneet maatiloilla huomattavasti, ja kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Yhä useampi toimenpide hoidetaan digitaalisesti, oli sitten kyseessä navettatietojen lähettäminen eläinrekisteriin tai viljavuustietojen hakeminen maanäytelaboratoriosta. Kun maatilan tietokone tai lähiverkko on kytketty internetiin, tiedonsiirto on mahdollista mihin tahansa päin maailmaa. Rakentamalla maatilalle lähiverkko eri rakennusten ja talouskeskuksen välille on mahdollista esi-merkiksi tulostaa suoraan navetasta sisällä olevalle tulostimelle, kopioida varmuuskopiot, tai kat-soa sisältä käsin tuotantorakennukseen asennettuja valvontakameroita sekä hallita esimerkiksi lypsyrobotin tietokonetta etäkäyttöohjelmalla. Pilvipalvelut puolestaan mahdollistavat tietojen siirron sujuvasti mobiililaitteelta molempiin suun-tiin. Viljelysuunnittelusovelluksen mobiiliversiolla voidaan esimerkiksi noutaa lannoitustiedot tai kirjata jo suunniteltuja tapahtuma toteutuneeksi pellolla työskentelyn aikana. Muita verkko-pohjaisia palveluita voidaan hyödyntää vaikkapa ajolinjojen ennalta suunnitteluun, älykkään traktorin telemetriatietojen tai vikakoodien etälukemisen. Hallinnon palveluista Vipu-palvelun mobiili-versio on varmasti tunnetuin. Vipu-mobiililla voidaan esimerkiksi korjata satellittivalvonnan kuvaristiriitoja lähettämällä paikkatietoon sidottu kuva hallinnolle. Tämä materiaali on tuotettu Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeessa, joka on toiminut tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja digitalisaation jalkauttajana maatilayrittäjille. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta, kilpailu-kykyä ja uudistumiskykyisyyttä. Hanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallin-noimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa ajalla 1.4.2024-31.5.2026. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskuksesta.
Matka maaseudulle: Kuluttajatutkimus maaseutumatkailun nykytilasta ja kehittämistarpeista 2024-2025 (raportti) 15.5.2026 Valtakunnallinen Rural Finland Tourism Hub -hanke toteutti laajan kyselypohjaisen replikaatiotutkimuksen vuosina 2024 ja 2025. Tutkimus kohdistui maaseutumatkailun kuluttajiin ja sen tarkoitus oli selvittää maaseutukontekstissa tapahtuvan vapaa-aikamatkailun koronapandemian jälkeisen tilan sekä kuluttajien näkemykset kehittämistarpeista. Vaikka suunnittelussa huomioitiin kansainvälisetkin näkökulmat, toteutus kohdisti tulokset vahvasti kotimaiseen maaseutumatkailuun. Maaseutumatkailun vetovoima perustuu luontoon, rauhaan ja omatoimisuuteen. Kuluttajakysely 2024–2025 osoittaa, että kiinnostus on vakaata ja asiakastyytyväisyys erittäin korkea, mutta kasvua rajoittavat saavutettavuus ja palvelujen löydettävyys. Tulevaisuudessa kehittämisen painopisteet ovat digitaalisuudessa, ympärivuotisuudessa ja vastuullisessa laadussa. Muodostunut maaseutumatkailijan profiili painottuu keski-ikäisiin ja ikääntyviin kotimaanmatkailijoihin, jotka arvostavat luontoa, rauhallisuutta ja omatoimista liikkumista. He matkustavat usein puolison kanssa, hyödyntävät tuttua tai vuokrattua mökkiä ja etsivät selkeitä, helposti löydettäviä palveluja ilman massaturismin piirteitä.
Kuortin avantopaikan aurinkovoimakokeilu 13.5.2026 Kuortin avantopilotin kokeilu, joka toteutettiin aurinkovoimalla, aloitettiin kevät-talvella 2026. Kokeilun taustalla oli avannon pitämisen haaste sähköttömässä paikassa, sillä monet avantopaikat sijaitsevat syrjäisissä luonnonolosuhteissa ilman sähköliittymiä. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoima tarjota riittävän energian avannon sulanapitoon talvikuukausina. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja sisälsi aurinkopaneelin, akun ja pumpun. Kokeilu alkoi helmikuun lopussa ja avannon käyttö käynnistyi nopeasti käyttäjien suurta kiinnostusta osoittaen. Aurinkosähkön tuotanto vaihteli sääolosuhteiden mukaan, mutta järjestelmä toimitti riittävästi energiaa avannon sulana pitämiseen kevätkaudella. Erityisesti maaliskuussa tuotanto oli hyvällä tasolla. Kokeilu vahvisti, että aurinkovoima voi toimia tehokkaasti kevättalvella, vaikka se ei yksin riitä koko talven tarpeisiin. Käyttäjäpalautteen perusteella avantopaikan toimivuus koettiin hyvänä, ja pukutila mahdollisti kätevän käytön. Kokeilun aikana saatiin arvokasta tietoa järjestelmän toiminnasta, energiankulutuksesta ja akkun kapasiteetista, erityisesti heikommissa sääolosuhteissa. Jatkokehitysmahdollisuuksia arvioitiin, kuten toimivien energiaratkaisujen mukauttamista eri kausille ja käyttötarkoituksille. Kokonaisuudessaan Kuortin kokeilu tarjosi uusia näkökulmia aurinkovoiman hyödyntämiseen avantouinnissa, ja aktivoitui kiinnostusta vastaavien ratkaisujen toteuttamiseen muissa samanlaisissa ympäristöissä. Se myös korosti yhteistyön tärkeyttä ja yhteisön sitoutumista projektin onnistumiseen. Kokeilu oli osa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus (nykyisin Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus) Euroopan maaseuturahastosta. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoimaan perustuva ratkaisu tuoda uusia palveluita myös sähköttömiin kohteisiin.
Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi 6.5.2026 Kalaleader-toiminta on kehittämistä paikallisesti alhaalta ylös -periaatteella. Toiminta perustuu yhteisölähtöisyyteen, alueiden omiin tarpeisiin ja vahvuuksiin sekä paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Suomessa kalaleaderit toimivat Leader-ryhmien yhteydessä. Kalaleader-ryhmät rahoittavat alueellisia hankkeita paikallisten strategioidensa mukaisesti ja auttavat paikallisia toimijoita mm. hankkeiden ideoinnissa, rahoituksen hakemisessa, verkostojen rakentamisessa ja kalatalouteen liittyvissä käytännön kysymyksissä. Työn tavoitteena oli laatia arviointi Manner-Suomen kymmenen kalaleader-ryhmän strategioiden toteutumisesta vuoteen 2025 mennessä. Selvitys kattaa myös kalaleader-ryhmien rahoittamat hankkeet, sekä ryhmän aktivointi- ja neuvontatoiminnan ja oman hanketoiminnan ohjelmakaudella 2021–2027 vuoden 2025 loppuun saakka. Arviointia tullaan käyttämään tulosten keräämiseksi ohjelmakauden raportointiin ja vaikuttavuusviestintää varten sekä Kalaleader-työn kehittämiseksi.
Opintomatkaraportti – Älykkäät kylät Tanskassa ja Ruotsissa 22.4.2026 Tämä opintomatkaraportti kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen opintomatkan keskeiset havainnot ja opit Tanskasta ja Ruotsista. Matkalla tutustuttiin Veberödin kylän digitaalisiin ratkaisuihin sekä Samsøn saaren energiaomavaraisuuteen ja yhteisölähtöiseen kehittämiseen. Raportti avaa konkreettisia esimerkkejä älykkäistä kyläratkaisuista, kuten sensoridatan hyödyntämisestä, yhteisöllisestä energiantuotannosta, paikallisesta omistajuudesta ja osallistavista kehittämismalleista. Lisäksi mukana on osallistujien kokemuksia, keskeiset opit sekä näkemyksiä siitä, miten ratkaisuja voidaan soveltaa suomalaisiin kyliin. Materiaali toimii inspiraationa ja käytännön työkaluna kylätoimijoille, kunnille ja hanketoimijoille, jotka haluavat kehittää omaa aluettaan älykkäämpään ja kestävämpään suuntaan.
Kyläautokokeilu – yhteenveto 22.4.2026 Tämä yhteenveto kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeessa toteutetun kyläautokokeilun keskeiset tulokset ja opit. Kesällä 2025 Sysmässä ja Padasjoella testattiin sähkö- ja hybridiautojen yhteiskäyttöä maaseutualueilla yhteistyössä kuntien ja Omago Oy:n kanssa. Raportti avaa kokeilun taustat, toteutusmallin, viestinnän, käyttötilastot sekä käyttäjä- ja kuntapalautteen. Lisäksi se sisältää kehitysehdotuksia ja jatkomalleja, kuten palvelun laajentamista, sijoittelun optimointia ja erilaisia yhteiskäyttömalleja. Materiaali on vapaasti hyödynnettävissä kunnille, kylille ja hanketoimijoille, jotka suunnittelevat vastaavia liikkumisratkaisuja tai haluavat kehittää maaseudun saavutettavuutta.
Älykäs kyläsuunnitelma – pohja kylien strategiatyöhön 22.4.2026 Älykkään kyläsuunnitelman pohja on kehitetty Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeessa kylien käytännön tarpeisiin. Pohja toimii kylien strategiatyön tukena ja tarjoaa valmiin rungon kylän nykytilan kartoittamiseen (SWOT-analyysi), vision ja tavoitteiden määrittelyyn sekä konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun. Materiaali on suunniteltu joustavaksi: kylät voivat hyödyntää sitä haluamallaan tavalla, joko kokonaisuutena tai valikoimalla siitä itselleen sopivia osioita. Pohja soveltuu sekä uuden kyläsuunnitelman laatimiseen että olemassa olevan suunnitelman päivittämiseen. Suunnitelmapohja tukee pitkäjänteistä kehittämistyötä ja toimii samalla hyvänä perustana hankehakemuksille, yhteistyölle ja kylän yhteisen vision kirkastamiselle. Pohja pohjautuu Smart Villages -ajatteluun, jossa korostuvat paikallislähtöisyys, digitalisaation hyödyntäminen, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys.
Eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP) yhteisessä maatalouspolitiikassa – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti 10.4.2026 Erityiskertomus 09/2026 käsittelee eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) roolia EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tuotannon kehittämisessä ja kestävyyden edistämisessä. Raportissa tarkasteltiin neljän jäsenmaan (Alankomaat, Espanja, Puola ja Ranska) EIP-hankkeita rahoituskaudella 2014-2022 ja siitä ilmenee, että EIP-hankkeiden potentiaalia innovointivälineenä ei ole käytännössä hyödynnetty täysimääräisesti. Tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että viljelijöiden tarpeita ei ole riittävästi otettu huomioon hankkeiden suunnittelussa. Monet rahoitetuista projekteista eivät suoraan vastanneet maatalouden käytännön haasteisiin, mikä on johtanut heikkoihin innovaatioiden tuloksiin. Vain noin neljännes tarkastetuista hankkeista oli onnistunut täyttämään kaikki neljä innovatiivisen hankkeen kriteeriä. Lisäksi hankkeiden tulosten levittäminen oli puutteellista, mikä rajoitti niiden laajempaa käyttöä ja hyödyntämistä. Hallintovirastojen valintamenettelyissä esiin noussut heikkous ei suosinut innovoivia projekteja, ja kilpailua rahoituksesta oli liian vähän. Komission tulisi parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistaa, että innovaatioita tuottavat hankkeet saavat tarvittavaa tukea, jossa viljelijöiden osallistuminen olisi vahvempaa. Myös hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja julkaisemista olisi kehittävä, jotta niiden vaikutus maatalouteen voisi kasvaa. EIP-toimenpiteen käyttöönotto ja täytäntöönpano vaativat siis kehittämistä, jotta se voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet EU:n kestävän kehityksen tukemiseksi.
Sosiaalinen ehdollisuus 11.3.2026 Sosiaalinen ehdollisuus koskee maatalousyrittäjiä, jotka toimivat työnantajina. Sosiaalinen ehdollisuus astui voimaan reilu vuosi sitten. Hanke haastatteli maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiia Liuhalaa, millaisia vaikutuksia sosiaalisen ehdollisuuden tulolla on marjanviljelijöille.
Auman perustaminen 13.2.2026 Mitä tulee ottaa huomioon, kun halutaan perustaa auma? Tietokortista löydät näppärästi lainsäädännön asettamat vaatimukset.
