Maan kasvukunto – avain varmempiin satoihin ja kestävään viljelyyn

Maan kasvukunto on maanviljelyn tärkeimpiä voimavaroja. Maan hyvä kunto auttaa ravinnevalumien vähentämisessä ja luonnon monimuotoisuuden tukemisessa, sekä lisää satovarmuutta. Maan kasvukunto – avain varmempiin satoihin ja kestävään viljelyyn -julkaisuun on koottu, mitä maan kasvukunnon hyödyistä tiedetään ja millaisia vaikutuksia kasvukunnolla on satoon, peltoon ja ympäristöön. Julkaisu perustuu tutkimuskirjal­lisuuteen ja tutkimustuloksiin erityisesti Suomes­ta ja Ruotsista, keskittyen kivennäismaihin.

The Profile of the Finnish Rural Tourism Developer: An Unexplored Realm (article / artikkeli)

Rural tourism plays a pivotal role in fostering regional development and sustaining the livelihood of rural areas. It is a sector shaped by both internal and external influences due to its economic, cultural, and social significance. However, the individuals responsible for developing rural tourism, who serve as key resources and facilitators of other resources, remain underexplored. This paper seeks to fill that gap by constructing a profile of the Finnish rural tourism developer. By utilizing a resource-based approach within the context of rural tourism, the study underscores the importance of these developers not only as drivers of tourism but as central figures in the efficient use of regional resources. The research investigates several critical aspects: the nature of rural tourism developers’ work, their competence needs, accessible funding tools, and the topics they consider important, promising, or challenging. To address these questions, empirical data was employed, drawn from a secondary analysis of a nation-wide questionnaire distributed to developers. Additionally, qualitative insights were gathered from four regional workshops held with developers across Finland. This mixed-methods approach allows for a comprehensive understanding of the developers’ profile and their operational environments. Conducted as part of the Rural Finland Tourism Hub, a national development project funded by the European Agricultural Fund for Rural Development, this study has significant implications for the future of rural tourism. The findings suggest that rural tourism development efforts should not only rely on the capabilities of these developers but also actively support their professional growth and operational environments. By highlighting the crucial role that developers play in rural tourism, the study calls for targeted strategies to enhance their competencies and to foster a more supportive environment for their work. This paper contributes to the academic discourse on rural tourism and offers practical insights for policymakers and stakeholders invested in the sustainable development of rural areas.

Opinnäytetyö: Mikrobi- ja lantapohjaisen maanparannuskompostituotteen markkinoille saattaminen Suomessa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää uuden orgaanisen lannoitevalmisteen tuotantoon
sekä kompostointilaitoksen perustamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja lupamenettelyitä. Laitos
tulee toimimaan Ahlman Edun maatilan yhteydessä Tampereella. Lainsäädännön avaaminen
auttaa maatilan eläin- ja kasviperäisistä sivuvirroista valmistetun mikrobi- ja lantapohjaisen
bioaktiivisen kompostin saattamista kotimaan markkinoille. Työn tilasi Ahlmanin koulun
Säätiö sr.

Työssä tarkasteltiin uutta kansallista lannoitelakia (711/2022) sitä täydentävillä maa- ja
metsätalousministeriön asetuksilla (11/12 ja 24/11), nitraattiasetusta (1250/2014),
sivutuotelainsäädäntöä muutoksineen (517/2015, (EY)1069/2009 ja (EU) 142/2011),
ympäristölainsäädäntöä (527/2014 ja 713/2014) sekä ottaen huomioon valtioneuvoston
asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) suhteessa vaatimuksiin lannan
käsittelyssä maatilalla. Tukea lainsäädännön tulkintaan saatiin viranomaisilta kuten
Tampereen ympäristönsuojeluyksiköltä, Ruokaviraston lannoitevalvonnasta ja
ympäristöministeriöstä. Tietopohja on koottu lainsäädännön materiaaleista, aiheeseen
liittyvistä verkkojulkaisuista sekä bioaktiivisen kompostiin perehdyttävästä Soil Food Web –
koulutuksesta.

Opinnäytetyöprosessin aikana tuotteelle määritettiin lainsäädännöllinen tyyppinimi
”maanparannuskomposti”, joka selkeyttää lannoitelainsäädännön asettamia vaatimuksia
tuotteelle. Työn tuloksena muodostui kokonaiskuva lainsäädännön edellytyksistä ja
lupaprosesseista toimijalle maatilan yhteydessä toimivan kompostointilaitoksen toiminnan
aloittamiseksi. Mahdolliseen ympäristöluvan päivittämiseen vaikuttavista seikoista saatiin
lisäksi tietoa. Työssä tulkittiin kompostivalmisteen alkutuotantoon liittyviä lain asettamia
vaatimuksia tuotteen laadun, käsittelyn, ympäristövaatimusten, varastoinnin ja
pakkausmerkintöjen osalta. Eräät lainsäädännön ehdot jäivät lain tulkinnanvaraisuuden
vuoksi avoimiksi ja nämä vaativat lisäselvityksiä.

Opinnäytetyö: Viiniköynnösten kasvupaikan perustaminen

Hämeen ammatti-instituutti, HAMI perusti kesällä 2023 näyteviinitarhan HAMK:in Lepaan
kampuksen hedelmä- ja marjatarhaan. Viinitarhan perustaminen oli osa HAMI:n ”Perusteet
ammattimaiseen viininviljelyyn” – kurssia, jossa kurssilaiset pääsivät mukaan viinitarhan
istutustöihin. Tarhalle valittiin potentiaalisia pohjoisissa olosuhteissa satoa tuottavia Vitis
vinifera -ja risteymälajikkeita. Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui viiniköynnösten kasvupaikan perustaminen, jotta perustustyöt saataisiin dokumentoitua ja samalla kerättyä alaa kehittävä suomenkielinen opastus opinnäytetyön tilaajan HAMI:n kurssilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Opinnäytetyön teoriaosio painottuu viiniköynnöksen ensimmäisiin vuosiin ja toimii HAMI:n järjestämien viininviljelykurssien ohella opinnäytetyön toiminnallisen pohjan perustana. Tietoa kerättiin, jotta opinnäytetyön toiminnallista puolta voidaan peilata kirjoitettuun ajankohtaiseen ja käännettyyn tietoon. Se toimii lukijalle oppaana aitoviiniköynnöksen ja sen risteymälajikkeiden ominaisuuksista, fysiologiasta ja kasvupaikkatekijöistä sekä lajikkeen valinnasta pohjoisiin olosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin. Teoriaosuus tarjoaa kasvupaikan perustamiseen tarvittavia, mutta sovellettavia käytännön tietoja, kuten rivien, tukirakenteiden ja istutusten käytännöt.

Opinnäytetyön toiminnallisena pohjana oli Lepaan viinitarhan perustamistyöt, hoidon
valvonta, dokumentointi ja kasvun- ja ilmastonseuranta. Viiniköynnösten kasvun ja
kasvupaikan ilmaston dokumentoimiseen oli tarkoitus löytää käytännöllisiä tapoja. Tätä
varten viinitarhalle asennettiin lämpötilalokilaitteita, joiden avulla saatiin tietoa viinitarhan
paikallis- ja mikroilmastosta ja maaperän lämpötilasta, jota pystyttiin peilaamaan läheisen
Ilmatieteen laitoksen sääaseman havaintoihin vuodesta 2007 alkaen. Ensimmäisenä vuotena viiniköynnöksen tärkein kasvu on sen juurikasvu, jota voidaan havainnoida lehtipinta-alan määrästä. Tätä varten jokaisen lajikkeen lehtipinta-alan keskiarvo sekä versojen pituus laskettiin. Pinta-alan laskuun kehitelty mallilauta tarjosi tähän suuntaa antavan tavan mitata ensimmäisen vuoden kasvua. Lepaan viinitarhan lajikkeiden ja kasvupaikan ammattimaisen viljelyn potentiaalin selvittäminen vaatii lisää viljelyvuosia.

Opinnäytetyö: Progut-rehuinnovaation vaikutukset luomulehmien maidontuotantoon

Lypsylehmä on märehtijä, jolla on ainutlaatuinen kyky muuntaa ihmiselle syötäväksi
kelpaamaton nurmirehu meille hyödynnettävään muotoon maidoksi tai lihaksi. Märehtijän
monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä pystyy myös muodostamaan itse ravintoaineita,
kuten haihtuvia rasvahappoja, joita lehmä käyttää pääsääntöisenä energianlähteenään.
Pötsissä elävä mikrobisto muodostaa ainutlaatuisen ekojärjestelmän, joka pystyy pilkkomaan
rehua. Muun muassa näitä märehtijöiden erityisominaisuuksia on pyritty parantamaan
rehuaineina käytetyillä hiivapohjaisilla valmisteilla, jotka muuntavat pötsin olosuhteita
mikrobistolle suotuisammiksi ja edistävät haihtuvien rasvahappojen tuotantoa.
Hankkija on tuonut markkinoille oman innovaationsa Progutin eli hydrolysoidun
panimohiivan. Hydrolysaatio pilkkoo hiivan eri kerroksissa sijaitsevat ainesosat pienempään,
eläimelle paremmin hyödynnettävään muotoon. Progutin on todettu lisäävän pötsimikrobien
määrää ja aktiivisuutta, edistävän haihtuvien rasvahappojen (erityisesti propionihapon)
muodostumista, edistänyt rehun hyödyntämistä ja parantanut lehmien tuotosta. Progut sitoo
itseensä taudinaiheuttajia eläimen suolistossa, suosii hyödyllisiä suolistomikrobeja ja siten
parantaa eläinten vastustuskykyä. Lypsylehmillä tämä on tutkimuksissa näkynyt laskeneena
maidon solupitoisuutena.
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on luomumaidontuotantoon erikoistunut tila, joka otti
Progutin kokeiltavaksi lehmien ruokintaan alkusyksystä 2023. Progut jaettiin lypsyrobotilla
houkutusrehussa. Positiivisten tulosten myötä Hankkijan ja Mustialan välisestä yhteistyöstä
heräsi idea opinnäytetyöaiheesta, joka toteutettiin nyt vuonna 2024. Hankkija toimi työn
yhteistyökumppanina.
Työssä vertailtiin lehmien tuotokseen ja syöntiin liittyvää dataa kahden eri ajanjakson (ennen
ja jälkeen Progutin käytön aloituksen) välillä. Vertailua tehtiin sekä karjatasolla että myös
maitotuotostietojen osalta yksilötasolla, jossa lehmät oli vielä jaettu tuotosvaiheen mukaisiin
ryhmiin. Tuloksissa nähtiin kuiva-aineen syönnin lisääntyminen, päivämaitotuotoksen kasvu,
rehuhyötysuhteen paraneminen ja maidon solumäärän pieneneminen Progut-jaksolla.
Tulokset viittaavat siihen, että Progut on edistänyt lehmien pötsimikrobien määrää ja
aktiivisuutta, lisännyt haihtuvien rasvahappojen tuotannon kautta energian saantia ja
parantanut lehmien vastustuskykyä.

Opinnäytetyö: Kauriinkestävä puutarha

Tämä opinnäytetyö, jonka on kirjoittanut Lotta Laupiainen Hämeen ammattikorkeakoulussa, tarkastelee kauriinkestävän puutarhan luomista kotipuutarhoissa. Työn myötä on havaittu, että kauriit aiheuttavat merkittäviä vahinkoja puutarhoissa syömällä kasveja ja hankaamalla sarviaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko kasvivalinnoilla ennaltaehkäistä kauriiden aiheuttamia tuhoja sekä millaisia suojaavia toimenpiteitä voidaan käyttää. Teemahaastatteluiden ja verkkolähteiden analyysin perusteella kävi ilmi, että mekaaniset torjunta- ja karkottamismenetelmät ovat tehokkaimpia, mutta kasvivalinnoilla ei voida taata täydellistä suojaa. Erityisesti Trico-hirvieläinkarkote ja riista-aidat, joiden korkeus tulisi olla vähintään 2,2 metrin, havaittiin toimiviksi. Haastatteluista kerätyt tiedot paljastivat myös, että eri kasvilajit reagoivat kauriisiin yksilöllisesti, mikä tekee kestävämpien kasvien valinnasta haastavaa. Tulevaisuudessa voisi olla aiheellista tutkia maisemasuunnittelun ratkaisuja kaurisvahinkojen ehkäisemiseksi tarkemmin. Opinnäytetyö sisältää tietoa myös kauriiden ekologiasta, kaurisvahinkojen historiasta sekä tehokkaista kasviratkaisuista puutarhoissa. Työn tuloksia voidaan soveltaa käytännössä kotipuutarhan suojelussa kauriita vastaan.